Asiasta on tehty selvityksiä, jotka löytyvät eduskunnan sivuilta.
Pitkäaikaisimmat kansanedustajat 1907-:
https://www.eduskunta.fi/FI/kansanedustajat/tilastot/Sivut/hex82D0_Pitk…
Pitkäaikaisimmat kansanedustajat edustajapäivien mukaan:
https://www.eduskunta.fi/FI/kansanedustajat/entiset_kansanedustajat/til…
Vuosina 1987-1993 K-ryhmän ruokakauppoja olivat K-ruokakaupat ja K-Citymarketit. S-ryhmän ketjuja puolestaan olivat S-market, Sale, Alepa ja Prisma.
Hoover- ja Vax-merkkien tv-mainoksista ei valitettavasti löytynyt tietoa.
Lähteet:
Keskon verkkosivut: https://www.kesko.fi/yritys/Historia/
K-kauppiasliiton verkkosivut: https://www.k-kauppiasliitto.fi/historia/1980-luku/
S-ryhmän verkkosivut: https://s-ryhma.fi/tietoa-meista/historia
Tuotestrategia-sanalla löytyy Lindasta, korkeakoulujen rekisteristä, hieman vanhempaa kirjallisuutta, esim.
Kilpailuetuja tuotestrategialla / Jukka Halttunen...[et al.]
[Lappeenranta] : Lappeenranta University of Technology, 1987
Tunkelo, Eino
Tuotestrategisten kilpailuetujen luominen ja ylläpitäminen / Eino Tunkelo
[Lappeenranta] : Lappeenranta University of Technology, 1986
Asiasanalla tuotesuunnittelu löytyy monia viitteitä esim. Salomo-rekisteristä.
http://www.salo.fi/netcomm/default.asp.
Suomen nuorisokirjallisuuden instituutin ONNET-tietokannan http://www.tampere.fi/kirjasto/sni/haku.html mukaan, varhaisin Anni Swanin suomennos Grimmin veljesten Köyhä myllärinrenki ja pikku kissa -sadusta löytyy vuodelta 1913, WSOY:n Satupirtti-kirjasarjasta.
Tässä tarkemmat tiedot:
Grimm, Jacob ja Wilhelm: Grimmin satuja, kokoelma 1. Satupirtti, osa II. Suomennos Anni Swan. WSOY, 1913.
Viime vuosisadan alussa ilmestyi kuitenkin joukko lehtiä, joissa ilmestyi aika ajoin myös käännössatuja. Saattaa siis olla, että tämäkin Swanin kääntämä satu on voinut ilmestyä jossain yhteydessä jo aiemmin.
Edellä mainittu teos ja ilmestymisvuosi on joka tapauksessa varhaisin, jonka onnistuimme erinäisistä tietokannoista löytämään.
Olet oikeassa. Kirjaa ei voi varata, koska sitä ei kirjastoissa vielä ole, lukuunottamatta yhtä bestsellerkappaletta (ja bestsellereitähän ei voi varata). Kirjan muut niteet tulevat kirjastoihin varmaankin aivan lähiaikoina, joten tilannetta kannattaa seurata HelMetin kautta: kirjan voi varata heti, kun siellä näkyy, että johonkin kirjastoon on tullut vähintään yksi kappale (ei bestseller).
Uutta aineistoa varattaessa HelMet-verkkokirjasto todellakin antaa ilmoituksen "Ei varattavissa" silloin, kun kirjan luettelointitiedot ovat jo tietokannassa, mutta kirjastoihin ei vielä ole tullut yhtään lainattavaa ja varattavaa kappaletta teoksesta.
Valitettavasti joudut siis vielä odottamaan tovin, ennen kuin saat kirjan lainaksi. Tarkkaa…
Tässä yksi englanninkielinen linkki: http://www.kirjasto.sci.fi/arvidj.htm .
Suomeksi löytyy tietoa esimerkiksi kirjoista:
Kodin suuret klassikot 1. osa Arvid Järnefelt/toim. Tapio Kopponen.
Laitinen, Kai: Suomen kirjallisuuden historia 1997
Häkli, Pekka: Arvid Järnefelt ja hänen lähimaailmansa 1955.
Laulu Valonkantajille on Kyösti Mäkimattilan sanoittama ja löytyy albumilta Olet maailmassa ainut (2018). Laulujen sanat ovat levyn tekstilipukkeessa. Nuottikirjana albumia tai sen kappaleita ei ole saatavilla. Levy on lainattavissa Vaasan kaupunginkirjastosta.
Mäkimattila on julkaissut v. 2019 runokirjan Valoina toisillemme. Sen sisällöstä ei löydy tietoja, eikä kirjaa ole Vaasan kaupunginkirjastosta. Sen voi kuitenkin tilata kaukolainaksi.
Suomen ortodoksisen kirkon verkkosivuilta löytyy kyllä koko kirkon jäsenmäärän muutoksia mittaavat vuositilastot, mutta siitä ei ole tässä tapauksessa apua. https://ort.fi/keskusrekisteri/tilastot
Suomen ortodoksisen kirkon hiippakunnat ovat jakaantuneet 12 seurakuntaan, joista 5 on Kuopion ja Karjalan, 3 Helsingin ja 4 Oulun hiippakunnassa. Seurakuntien rajat eivät kaikissa tapauksissa noudata yhden kunnan tai kaupungin rajoja, vaan niihin pääsääntöisesti kuuluu useita kuntia. https://www.ortodoksi.net/index.php/Suomen_ortodoksinen_kirkko#Kirkon_h…
Tarvitsemiasi tilastotietoja pitänee tiedustella suoraan Suomen ortodoksisesta kirkosta. Yhteystiedot täältä: https://ort.fi/yhteystiedot
Teoksesta Illustrated who's who of the cinema vuodelta 1983 löytyvät perustiedot Clara Bow'sta, myös luettelo hänen filmeistään. Useimpien kirjastojen asikasmikroilla voi käyttää Ebsco-artikkelitietokantaa, siitä saa kahdeksan viitettä asiasanalla Bow, Clara, osa on pelkkiä lähdeviitteitä, mutta joukossa on myös kokotekstiartikkeleita englanniksi.
Kannattaa varmaan katsastaa myös Suomen elokuva-arkiston sivut osoitteessa http://www.sea.fi/kirjasto/. Siellä voi tehdä hakuja kirjaston tietokannasta.
Hei,
tässä joitain vinkkejä:
Kuningatar Viktoria
Elisabeth I
Katariina Suuri
Katarina di Medici
Maria Stuart
Marie Curie
Helen Keller
Frida Kahlo
Jos vielä haluat etsiä lisää vinkkejä suosittelen Päivi Setälän kirjoja "Keskiajan nainen" ja "Renessanssin nainen", joista varmasti on apua.
Maistraatin sivuilla sukunimen vaihtamisesta kerrotaan näin:
Jokainen, jolla on Suomessa kotipaikka ja joka on merkitty täällä väestötietojärjestelmään, voi muuttaa Suomessa etu- ja sukunimensä.
Lisäksi ulkomailla asuvien Suomen kansalaisten osalta, joilla on kotipaikka muussa valtiossa kuin Norjassa, Ruotsissa tai Tanskassa, voidaan nimenmuutos tehdä myös Suomessa.
Nimenmuutoksiin liittyvissä asioissa ensimmäisen asteen nimiviranomaisina toimivat maistraatit.
Nykyinen nimilaki sallii nimen muutoksen sukunimiin seuraavasti:
◾Voit ottaa käyttöön ennen ensimmäistä avioliittoa käytössäsi olleen sukunimen, kaksiosaisen sukunimen tai luopua kaksiosaisen sukunimen käyttämisestä.
◾Voit ottaa aviopuolisosi sukunimen hänen suostumuksellaan…
Kaivattu aforismi vaikuttaisi napakalta kiteytykseltä ranskalaisen taloustieteilijän Boisguilbertin vuonna 1707 julkaistussa teoksessa Dissertation, sur la nature des richesses, de l'argent et des tributs, où l'on découvre la fausse idée qui règne dans le monde à l'égard de ces trois articles esittämistä ajatuksista. Hän näkee rahan "kaiken pyövelinä", joka "julistaa sodan koko ihmiskunnalle".
" -- l'idée et l'usage criminel qu'on s'est fait de l'argent -- est devenu le bourreau de toutes choses, -- " (s. 413)
"Mais il y a de l'argent criminel, -- qui, après avoir déclaré la guerre aux particuliers, ou plutôt à tout le genre humain, -- " (s. 418)
https://fr.wikisource.org/wiki/Dissertation,_sur_la_nature_des_richesses,_de_l%E2%80%…
Eduskunnan kirjaston periaatteena on, ettemme tee lain sisällön tulkintaa. Ohjaamme ainoastaan asiakkaan lähteiden pariin.
Yksityisyydensuojasta voit lukea täältä perustuslain 2. luvun 10 pykälästä. Sananvapaudesta voit lukea perustuslain 2. luvun 12 pykälästä. Perustuslain löydät täältä: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731
Rikoslain 24 luku puolestaan käsittelee yksityisyyden, rauhan ja kunnian loukkaamista. Rikoslakiin voit tutusta täällä: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1889/18890039001
Voit lukea lisää tietosuojasta esimerkiksi täältä: https://tietosuoja.fi/etusivu
Kirjastokortin saamiseksi sinun pitää käydä kirjastossa. Saat kirjastokortin esittämällä valokuvalla ja henkilötunnuksella varustetun henkilötodistuksen. Sinun pitää myös ilmoittaa osoitteesi Suomessa sekä sitoutua noudattamaan kirjaston käyttösääntöjä. Alle 15-vuotias tarvitsee huoltajan takauksen.
Kirjastosi kuuluu Ratamo-kirjastoihin. Voit siis hankkia kortin missä tahansa Ratamo-kirjastojen toimipisteessä.
https://ratamo.verkkokirjasto.fi/web/arena/maksut-ja-kayttosaannot
Helmet-haussa voit kirjoittaa hakuun tuon "riennä riemuin eespäin vaan" ja saat listauksen nuottikokoelmista, joista kappale löytyy, ja tilata haluamasi Soukan kirjastoon. Tai Suuri Toivelaulukirja 5 käsikirjastokappaleen pitäisi olla Ison Omenan kirjastossa, jos et ennätä odottaa varauksen saapumista (Espoon sisällä yleensä noin 3 arkipäivää).
Kyse on ilmeisesti arkeologiseksi löydöksi luokiteltavista esineistä. Löytöjä pystyy hakemaan KM-numerolla Muinaiskalupäiväkirjasta, mutta ainakaan tällä hetkellä se ei jostain syystä näytä toimivan. Se löytyy kuitenkin Kyppi.fi -sivustolta. Tietoa löytöjen luetteloinnista löytyy Museoviraston sivuilta.
Lähteet ja lisätietoa:
Kyppi.fi (etusivulla linkki Muinaiskalupäiväkirjaan): https://www.kyppi.fi/palveluikkuna/portti/read/asp/default.aspx
Kysy museolta -palvelun vastaus: https://kysymuseolta.fi/kansallismuseo/#!id=1373
Ohjeet löytöjen luettelointiin: https://www.museovirasto.fi/fi/kokoelma-ja-tietopalvelut/esinekokoelmat…
Kirjaa ei ole hankittu pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastoihin, mutta se löytyy Helsingin yliopiston Teologisen tiedekunnan kirjastosta. Täältä löytyvät yhteystiedot:
http://www.helsinki.fi/teol/kirjasto/
Kaivattu kirja saattaisi olla Tony Hutchingsin kuvittama Pikku Possun luontokirja : oppikirja pikkuväelle (Satukustannus, 1992). Kirjan ensimmäinen painos ilmestyi 1985 nimellä Luontokirja.
Kirjan jokainen aukeama keskittyy yhteen otsikoituun teemaan: Kukkia, Puita, Syötäviä kasveja, Sieniä ja kaktuksia, Puun elämää, Lemmikit, Villieläimiä, Maatila, Tiesitkö että...?, Eläimet kotosalla, Linnut, Nokat, siivet ja jalat, Hyönteiset, Merenranta, Vuorilla, Erämaa, Lampi, Meren syvyyksissä, Napaseudulla, Viidakko, Suojaväri, Sää, Tulivuori, Joki, Aasia, Afrikka, Eurooppa, Australia, Pohjois-Amerikka, Etelä-Amerikka, Yö ja päivä, Kevät, Kesä, Syksy, Talvi, Luonnon ihmeellisyyksiä.
Possujen määrä kuvissa vaihtelee, mutta ainakin yksi löytyy…
