Liisan seikkailut ihmemaassa on melkoisen tutkittu teos. Lotta Leppälä analysoi kertojaa maisterintutkielmassaan 2019 näin:"Analyysi kohdistuu teoksessa kuvattaviin vuorovaikutustilanteisiin, joissa on mukana päähenkilö Alice ja yksi tai useampi ihmemaassa asuva henkilöhahmo. Kaunokirjallisuudessa vuorovaikutusta kuvataan perinteisesti dialogin keinoin, eikä Alicen seikkailut ihmemaassa ole tästä poikkeus. Dialogin piiriin lasketaan henkilöhahmojen puheen suora esitys, joka usein typografisin keinoin erotetaan muusta tekstistä, mutta myös muu siihen liittyvä kerronta, jonka kautta kertoja voi tarjota lisätietoa esimerkiksi puhujan äänensävystä, mielentilasta tai muista toiminnoista (Nykänen & Koivisto 2013: 11–12). Tässä teoksessa…
Christopher Piken Remember me sopii kuvaukseen täsmälleen:https://www.reddit.com/r/whatsthatbook/comments/twjtqr/girl_dies_becomes_ghost_to_solve_her_own_death/?rdt=43109
Eläinten jälkikuviokortteja ei kirjastossa ole, sen sijaan kyllä kirjoja joissa on eläinten jälkiä:
Bang, Preben: Jälkiä luonnossa : nisäkkäiden ja lintujen jälkiä ja jätöksiä. 3. p. Otava, 1983
Bang, Preben: Mikä tästä meni? : eläinten jäljillä. WSOY 1999
Siivonen, Lauri: Jäljet lumessa : opas nisäkkäiden ja lintujen talvisista jäljistä. Gummerus, 1982
Kirjastoissa on runsaasti äänitehosteita CD-levyillä, joista voi löytyä myös ketun haukuntaa. Levyjen sisältö on tarkistettava levyltä, sisältöjä ei kaikkien osalta ole kirjattu luetteloon.
Valitettavasti en löytänyt kyseistä laulua. VIOLA tietokanta on Kansalliskirjaston ylläpitämä, josta laulut löytyvät alkusanojen mukaan. Yleisradiolla on puolestaan FONO musiikkitietokanta.Näistä kummastakaan en löytänyt, mutta tunnistaisikohan joku palstamme lukijoista laulun.
https://finna.fi
http://www.fono.fi/
Teoksessa Saunabibliografia, tekijänä Maria Hakokorpi-Jumppanen (julk. 1991) on koottu erilaisia tutkimuksia ja kirjoituksia saunasta. Myös saunavihtaan liittyviä kirjoituksia on koottu tähän bibliografiaan.
Uusi Nainen -lehdessä 6/1982 s. 59-61 on artikkeli Suomalaisen kesälauantain sielu: saunavihta ja miten se tehdään. Artikkelista löytyy myös kuvia. Toinen hyvän tuntuinen ja perusteellinen esitys asiasta löytyy Saunakirjasta (toim. H.J. Viherjuuri 1940, s. 160-167). Teos on vanha (mikä taitaa olla vain hyvä tässä asiassa), mutta saunavihdan teko-ohjeet olivat perusteelliset ja myös kuvitusta löytyi. Tampereen kaupunginkirjastoon voi ottaa yhteyttä ja tilata kopiot itselleen kyseisistä artikkeleista.
Oikea hakusana on "digitaalitelevisio". Tulokseksi saat ainakin: Granlund, Kaj, Langaton tiedonsiirto.
Teos löytyy esim. Vaasan kaupunginkirjaston pääkirjastosta. Aineistotietokanta löytyy osoitteesta
http://lib.vaasa.fi:8080
Internetistä löydät tietoa esim. osoitteista http://www.digitvforum.fi sekä http://www.hut.fi/Misc/Electronics/faq/sfnet.harrastus.audio+video
Lisäksi kirjastossa voi tehdä lehtiartikkelihaun.
Turun kaupunginkirjastolla ei ole käyttöoikeutta ScienceDirect:iin. Sitä vastoin sekä Åbo Akademin että Turun yliopiston kirjastoilla näyttää olevan nämä oikeudet, ja käyttäjätunnukset selviävät kyseisten kirjastojen kautta. Myös Turun ammattikorkeakoulun kirjaston e-aineistoihin lukeutuu Elsevier Science Direct (ScienceDirect Freedom Collection). E-aineistojen käyttöoikeuksista ja käytöstä saa lisätietoa Turun ammattikorkeakoulun kirjastosta.
Kirjastoilla ei ole yhteistä markkinointilistaa olemassa, joten niitä on lähestyttävä erikseen. Jokainen kirjasto myös päättää itse, mitä ilmoitustaululle laitetaan. Sinun kannattaa siis lähestyä suoraan niitä kirjastoja, joihin haluaisit ehdottaa ilmoitustasi. Kirjastojen yhteystiedot löydät Kirjastohakemistosta, http://hakemisto.kirjastot.fi .
Kansallisbibliografia Fennican mukaan Aatto Suppasen (1855 -1892) nimimerkillä Aatto S. suomentama Mark Twainin teos Tom Sawyer matkalla (Tom Sawyer abroad, 1894) julkaistiin suomeksi vuonna 1894.
https://finna.fi
http://www.gutenberg.org/ebooks/91
http://www.kirjasampo.fi/fi
https://fi.wikipedia.org/wiki/Aatto_Suppanen
Helsingin slangissa on useita siniseen liittyviä ilmauksia poliisista. Poliisista on käytetty ainakin ilmauksia sininen, sinipiika, sinirinta, sinitakki ja sinivuokko (Lähde: Heikki Paunonen, Tsennaaks stadii, bonjaaks slangii: stadin slangin suursanakirja, 2017). Nämä ilmaukset liittynevät ehkä kuitenkin poliisin virkapukuun, eivätkä siniseen (hälytys)valoon. Muista arjen sankareista ei löytynyt vastaavia nimityksiä.
Sir Walter Scottin Marmionia (1808) ei valitettavasti ole suomennettu.
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/palvelut/palvelut-organisaatioasiak…
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
Hei! Suosittelisin sinulle ainakin:Sinikka Piippo: Suomen luonnon lääkekasvitVirpi Raipala Cormier: Luonnon kotiapteekki Sinikka Piippo on kasvitieteilijä, biologi ja tietokirjailija. Virpi Cormier on agronomi ja Frantsilan luomyrttitilan perustaja. Molemmat ovat alallaan erittäin arvostettuja pitkän linjan tekjöitä ja tietävät mistä puhuvat! Molemmilta löytyy paljon kirjallisuutta aiheesta, mutta nuo mainitsemani ovat ehkä selkeimmät ja yleistajuisimmat lääkeyrttikirjat heiltä, ja ihan yleisestikkin.
Lappeenrannan maakuntakirjaston Internet-sivuilla esitellään eteläkarjalaisia kirjailijoita. Sivuilta löytyy Anni Swanin elämäkertatiedot ja teosluettelo osoitteessa http://www.lappeenranta.fi/?deptid=13020 (tai www.lappeenranta.fi/kirjasto, Etelä-Karjala -aineisto, Eteläkarjalaisia kirjailijoita).
Nilsiän kirjastossa on saatavilla kirjat Robinsonista muumipeikkoon sekä Aleksis Kivestä Martti Merenmaahan, joissa on lyhyet elämäkertatiedot. Samoin pystyt tilaamaan omaan kirjastoosi elämäkerran Anni Swanista, tekijä Maija Lehtonen. Anni Swanista on kirjoitettu myös jonkun verran lehdissä, tiedot niistä löytyvät Aleksista. Lehtiartikkeleita sinun kannattaa kysyä omasta kirjastostasi.
1990-luvulla lama vaikutti suuresti erityisesti kuntien kirjastojen toimintaan. Kirjastopalvelujen kysyntä kasvoi lama-aikana, mutta kunnat joutuivat silti vähentämään kirjastojen resursseja tinkimällä aineistohankinnoissa ja lisähenkilöstön palkkaamisessa. Kirjastolaitos säilyi tästäkin huolimatta kansainvälisessä vertailussa korkeatasoisena, mutta yksittäisten kuntien väliset erot ovat kasvaneet. Vuonna 1999 voimaan astunut uusi kirjastolaki takaa edelleenkin maksuttomat kirjastopalvelut joka kuntaan.
Toinen merkittävä tekijä 1990- ja 2000-luvuilla on ollut tietoyhteiskuntakehitys, jossa kirjastojen merkitys on ollut keskeinen. Kirjastot ovat siirtäneet tietokantojaan, aineistojaan ja palvelujaan verkkoon sekä tarjonneet asiakkailleen…
Kirjasta "Tampereen Ooppera 1946-1986: käsiohjelmat kertovat" löytyy ainakin ohjelmisto ja esittäjätiedot. Kirja on lainattavissa Tampereen kaupunginkirjaston musiikkiosastolta.
Helsingin kaupunginkirjaston keskusvarastossa (Pääkirjastossa Pasilassa) on lainakappale tiedustelemastasi teoksesta. Pääkaupunkiseudun yhteinen haku: www.helmet.fi
Kirkkonummella asemapaikkaa pitävä "Logen 31 Arvid Mörne" on erikoistunut Arvid Mörnen teoksiin ja sinne voi myös olla yhteydessä sähköpostitse:
http://arvidmorne.fi/home
Onnea projektillesi!
Runon ja laulun nimi on "Mies jota rakastan", sen on espanjan kielestä (Lo que mas quiero) kääntänyt Pentti Saaritsa ja levyttänyt Arja Saijonmaa. Valitettavasti Parran tekstejä ei oikein tunnu löytyvän painettuna,levyltähän voi kyllä poimia tiedustelemasi laulun sanat.
Tällä sivustolla on Elämälle kiitos-laulun sanat ja hieman kerrottu Parran elämästä :http://runo.oskareita.googlepages.com/violetaparrael%C3%A4m%C3%A4llekii…
