Todennäköisesti Suomen sodan viimeinen veteraani oli vuonna 1876 kuollut Karl Gustav Polviander, joka tarinan mukaan oli osallisena myös Runebergin Vänrikki Stoolin tarinoiden syntyyn.
http://www.ylojarvi.fi/palvelut/harrastukset_ja_vapaa-aika/kulttuuripal…
http://sukututkijanloppuvuosi.blogspot.com/2008/12/sotaveteraanilistaus…
Hei!
Runo on nimeltään Elin sittenkin. Sen on kirjoittanut Juha Mannerkorpi ja löytyy mm. teoksesta: Juha Mannerkorpi Runot 1945-1954. Helsinki, Otava.
Aihetta käsittelevää kirjallisuutta ei ulottuvilleni ole sattunut, nettisivuja Martin Baysta ovat mm.
http://en.wikipedia.org/wiki/Attacks_on_North_America_during_World_War_…
http://en.wikipedia.org/wiki/Weather_Station_Kurt
http://de.wikipedia.org/wiki/Wetterstation_Kurt
http://home.arcor.de/wkhn/html/wetterfunk.html
http://uboat.net/ops/weather_stations.htm
http://www.german-navy.de/kriegsmarine/articles/feature2.html
http://www.uboat.net/boats/u537.htm
http://www.geheimprojekte.org/UBoote/wetter.htm
http://de.wikipedia.org/wiki/Wetterstationen_der_Wehrmacht_in_der_Arktis
Operaation tavoitteena oli perustaa automaattinen asema säähavaintojen tekemistä varten. Niitä tarvittiin merisodan tehostamiseksi pohjoisella pallonpuoliskolla.…
SKS:n Suomen kirjallisuuden käännökset -tietokannasta löytyy englanniksi käännettyä rikoskirjallisuutta seuraavasti:
Joensuu, Matti Yrjänä, Harjunpaa and the stone murders. 1986 [Harjunpää ja poliisin poika]
Joensuu, Matti Yrjänä, The priest of evil. 2006 [Harjunpää ja pahan pappi]
Joensuu, Matti Yrjänä, To steal her love. 2008 [Harjunpää ja rakkauden nälkä]
Nykänen, Harri, Raid and the blackest sheep. 2010 [Raid ja mustempi lammas]
Sariola, Mauri, The Helsinki affair. 1970 [Lavean tien laki]
Sariola, Mauri, The Torvick affair. 1972 [Punaisen kukon laulu]
Sipilä, Jarkko, Helsinki homicide : against the wall. 2009 [Selkä seinää vasten]
Sipilä, Jarkko, Helsinki homicide : vengeance. 2010 [Prikaatin kosto]
Joseph Brodskyn essee Flight from Byzantium on julkaistu englanniksi teoksessa Less Than One (1986), jota on saatavilla mm. Helmet-kirjastoista. Esseetä ei ole kuitenkaan suomennettu.
Brodskyn esseitä on julkaistu suomeksi teoksissa: Ei oikein ihminenkään (1987), Katastrofeja ilmassa (1988) ja Veden peili (Watermark, 1992, suom. 1994). Näistä ei löydy Pako Bysantista -esseetä.
Johannes Salmisen kirjassa Bagdadin ihme ei ole lähdeviitteitä. Näiden tietojen perusteella Salminen on oletettavasti lukenut esseen jollain muulla kuin suomen kiellellä.
Helsingin kaupunginkirjasto ei säilytä Aamulehteä noin pitkältä ajalta. Sen sijaan Kansalliskirjasto taltioi kaikki suomalaiset painotuotteet, myös Aamulehden. Sen vanhempia numeroita voi käydä mikrokuvattuna lukemassa heidän lehtisalissaan, osoite on Unioninkatu 36, Senaatintorin kulmassa. Ennen kuin menee itse paikan päälle on kuitenkin syytä ottaa heihin yhteyttä sähköpostitse, että he hakevat suljetuista kokoelmistaan tarvittavan aineiston esille. Heillä on omat toimitusaikansa. Sähköpostiosoite, johon asiasta tulee kirjoittaa, on
kk-palvelu@helsinki.fi . Kirjaston kotisivut ovat osoitteessa www.kansalliskirjasto.fi.
Verkkokirjastosta voi hakea uutuuksia esimerkiksi laittamalla hakusanaksi kaunokirjallisuus ja samalla rajaamalla hakua kielen, aineistomuodon ja julkaisuvuoden perusteella. Tämän jälkeen saatuja hakutuloksia voi vielä rajata esimerkiksi aikuisten aineistoon tai tietyn päivän jälkeen ilmestyneisiin teoksiin. Halutessaan voi ottaa käyttöön uutuusvahdin, jolloin sähköpostiin tulee valinnan mukaisesti päivittäin tai viikoittain ilmoitus, kun verkkokirjastoon ilmestyy uusia hakuun sopivia teoksia.
Lisää uutuusvahdista:
https://vaski.finna.fi/Content/asiakkaana#newitems
https://www.kirjastot.fi/kysy/miten-uutuusvahti-toimii-vaskissa?languag…
Verkkokirjaston seuraamista kätevämpää saattaa olla kustantamoiden viestinnän seuraaminen, jolloin…
Kyseistä signeerausta ei löytynyt ainakaan oheisesta Kupittaan Saven taiteilijoiden sigreenauksia esittelevästä listasta:
https://www.signaturer.se/Europa/kupittan.htm
Listasta tosin puuttuu esimerkiksi Valentina Modig-Manuelin signeeraus. Taiteilijoiden puumerkeistä ei ole kattavia luetteloita, eikä kaikkia Kupittaan Saven kuvastoja ja tuoteluetteloja ole saatavana. Suosittelen tutustumaan esimerkiksi Tuula Salakarin ja Harri Kalhan kirjoittamaan teokseen Keräilijän aarteet : Kupittaan Savi. Kirjan lähdeluettelo ja hyödyllisten sivujen luettelo voivat ohjata eteenpäin selvitystyössä. Kyseisen teoksen lisäksi vanhat Kupittaan Saven hinnastot ja kuvastot voivat olla avuksi.
Kupittaan Saveen liittyvää kirjallisuutta voit selata Vaski-…
Tarkkaan ottaen vain pistinsitaatin Niinistö pani Leninin nimiin; kasakoita käsittelevä oli hänen mukaansa vanha venäläinen sanonta. Oli miten oli, Zaharova lienee tässä oikeammassa kuin Niinistö. Ainakaan painetusta Lenin-kirjallisuudesta ei tällaista sitaattia löydy. Hän on kyllä ainakin kerran käyttänyt kielikuvaa pistimellä kokeilemisesta, mutta varsin toisenlaisessa yhteydessä: bolsevikkien piti pistimellä tutkiman, oliko Puolan proletariaatin sosiaalinen vallankumous jo kypsää. On kuitenkin mahdollista, että tämä ilmaus on antanut pontta Niinistön käyttämän väärän Lenin-sitaatin syntyyn. Sen alullepanija oli todennäköisesti amerikkalainen poliittinen journalisti Joseph Alsop. Alsop kirjoitti vuonna 1975 näin: “They [Soviets] merely…
Feminismin leimoista löytyy Linnea Mikkolan blogiteksiti Kuka uskaltaa olla feministi. Se on Naisjärjestöjen keskusliiton sivuilla.
Mikkola toteaa feministin olevan sana, johon liitetään ikäviä stereotypioita: "Sanaa, johon liitetään helposti massasta eroava seksuaalinen suuntautuminen, rintaliivien polttaminen, kurkku suorana huutaminen ja miesviha. Tuota sanaa kauhistellaan ja pyritään välttelemään, sille keksitään vähemmän radikaaleja vastineita ja sillä luodaan mielikuvia vahvasti stereotypioihin nojaavista henkilöistä, joiden kanssa kukaan ei halua olla tekemisissä, saatikka sitten yrittää keskustella."
Samoilla linjoilla on Proakatemian sivuilla Anni Minkkinen. "Miksi kaikki eivät sitten kannata tasa-arvoa ja feminismiä? Feminismin…
Savon Sanomissa on julkaistu (14.07.2014) artikkeli "Jos joudut putkaan, näin se tapahtuu". Itä-Suomen poliisi toteaa: "Yö ei maksa mitään, mutta ei meillä ole palvelujakaan: aamiaista ei jaeta." Käytäntö on maan eri polisiilaitoksilla todennäköisesti yhtenevä.
Savon Sanomat: http://www.savonsanomat.fi/savo/jos-joudut-putkaan-nain-se-sujuu/1851645
Disneyn elokuvaklassikko ei anna paljonkaan aineksia siinä ohimennen esiintyvän luurangon henkilöllisyyden selvittämiseksi. Kohtausta käsitelleet tutkijat ja siihen viitanneet kirjoittajat puhuvat tavallisimmin vain "vangista". Yksi merkittävä poikkeus on amerikkalainen elokuvahistorioitsija Douglas Brode, joka kirjassaan Multiculturalism and the mouse : race and sex in Disney entertainment yksilöi sen nimenomaan tarinan metsästäjäksi, kuitenkaan tekemättä tarkemmin selkoa siitä, mihin hän tulkintansa perustaa. Muitakin potentiaalisia tarjokkaita luurangoksi Lumikki-kirjoittelusta löytyy, kuten vaikkapa Lumikin isä tai joku, jota peili on ennen Lumikkia nimittänyt kaikkein kauneimmaksi.
Sitä paitsi, metsästäjäteoriassa on…
Ensimmäistä maailmansotaa edeltävissä Venäjän meripuolustussuunnitelmissa Itämeren laivaston pääsatama oli Kronstadtin tukikohta sekä Pietarin amiraliteetin telakka, mutta laivaston operatiivisina tukikohtina olivat Viapori ja Tallinna. Viaporin sotasatamaan sisältyi myös Katajanokan satama-alue. Laivaston pitäminen Kronstadtissa sodan syttyessä ei ollut mielekästä väylien vaikeakulkuisuuden ja talvisten jääolosuhteiden takia. Kronstadtin tehtäväksi jäi pääkaupunki Pietarin puolustus tykein ja miinoituksin. Viaporin sotasatamaan sijoitetun Itämeren laivaston tehtävänä oli estää Saksan tunkeutuminen meritse Pietariin.
Itämeren laivastoa komensi sodan alussa Nikolai von Essen, ja hänen alaisuudessaan oli myös Viaporin linnoituksen…
Jyväskylän kaupunginkirjastossa hankintaehdotuksen toteutuminen ei edellytä tiettyä lukumäärää ehdotuksia. Aineiston valintaan vaikuttavat kirjaston yleiset valintaperiaatteet, mm. teoksen arvioitu kysyntä. Vain pieni osa kirjaston kokoelmasta on hankintaehdotuksia, mutta sitä ei erikseen tilastoida.
Helsingin vanhin osoitekalenteri on vuodelta 1847. Sitä ennen mitään painettua lähdettä ei ollut kansalaisille tarjolla. Kaupungit toki olivat pieniä (Helsinkikin), joten kysymälläkin pääsi pitkälle, kun väki tunsi toisensa. Suurta tarvetta hakemistoille ei noissa oloissa ollut. Paras tieto siitä, minkälaisia luetteloita tuon ajan viranomaisilla mahdollisesti oli kansalaisten asumispaikoista, lienee Helsingin kaupunginarkistossa. Heillä on kopiot poliisin vanhasta osoitekortistosta, josta löytyy 1800-luvun osoitteita. Mutta todennäköisesti poliisin osoitekortistokaan ei ylety vuotta 1847 edeltävälle ajalle.
1800-luvun alun Helsingin henkikirjoissa tai kirkonkirjoissa ei osoitteita mainita. Osoitteina käytettiin vanhempina…
Kaarina Korpin kirjasta "Laulu- ja laululeikkikirja : kouluja ja lastentarhoja varten" (Karisto, 1947, 2. painos, s. 22-26) löytyy laulu "Tontut jouluyönä", joka alkaa: "Jouluyönä hämyisehen aikaan koko salo vaipuu sadun taikaan". Laulun on säveltänyt Armas Nyman ja sanoittanut ilmeisesti Kaarina Korppi. Kirjassa on laulun melodianuotinnos, sanat ja leikkiohjeet.
Laila Hirvisaaren tuotanto onkin laajin menetetyn Karjalan elämää kuvaavista kirjasarjoista. Sotakirjallisuudessa on luonnollisesti myös paljon Karjala-kuvauksia.
Tässä muutamia esimerkkejä löytämistäni kirjoista:
Raili Mikkanen: Unelmien varjot (ihmiskohtaloita 1900-luvun alun Karjalassa)
Marja Leena Virtanen: Kirjeitä kiven alle (evakkokuvaus)
Eeva-Kaarina Aronen: Maria Renforsin totuus (1900-luvun alun Vienan Karjala)
Eeva Kilpi: Rajattomuuden aika (lapsuus Karjalassa)
Antti Tuuri: Ikitie
Viihdekirjailijoista Kaari Utrio ja Kristiina Vuori kirjoittavat Karjalan historian sijoittuneita teoksia. Vanhempien kirjailijoiden joukosta löytyy ainakin Ester Erhomaa ja Iris Kähäri joiden tuotantoon kannattaa tutustua.…
Sukujuuria etsimässä : käytännön sukututkimus -kirja kiteyttää asian näin: "Parhaassa tapauksessa sukututkija voi Suomessa päästä aina 1540-luvulle saakka, mikäli esivanhemmat ovat olleet talonpoikia. Joidenkin aatelissukujen kohdalla voidaan päästä vielä sitäkin kauemmas. Toisinaan tutkimus voi pysähtyä jo 1800-luvulle. Kirkonarkistot ovat saattaneet tuhoutua esimerkiksi tulipalon tai sotien vuoksi. Sukututkimus voi katketa myös aviottomaan lapseen. Koska jokainen suku on erilainen, ei voi ennustaa sukututkimuksen etenemistä eikä sitä, mihin se tulee johtamaan."
Kirkonkirjoista kirja kertoo seuraavaa: "Kirkonkirjoja on säilynyt eri seurakunnista varsin vaihtelevasti, mutta ottaen huomioon maamme sotaisan historian, seurakuntien…
Mene netissä verkkokirjastoon www.helmet.fi. Klikkaa perinteinen aineistohaku tai valitse tämä linkki: http://luettelo.helmet.fi/search*fin/X
Valitse oikeasta yläkulmasta omat tietoni. Kirjaudu palveluun kirjastokortin numerolla ja pin-koodilla (jonka saa kirjastosta, jos sellaista ei ole). Nyt näet omat tietosi, varaukset ja lainat.
