Voisit kokeilla Anna Vasalan Opi neulomaan kirjaa. Siinä on aloittelijoille neulonnan perusohjeet selkokielellä. Helmet haku
Kun perusteet ovat hallussa voit kokeilla joko sukkakirjoja esim. Hyvän mielen villasukat lapsille / Mia Sumell, Sanna Wikström tai Koko perheen villasukat / Hanne Piirainen.
Sukkakirjoissa sukat ovat usein kuvioneulosta tai pitsineulosta.
Netistä löytyy ihan tavallisten perussukkien ohjeita esim. Lasten villasukat Kaksplus tai Hyvät perusvillasukat lapselle Novitaknits
Youtubesta löytyy monia suomenkielisiä sukkavideoita. Youtube Novitan ja Marttojen ohjeet vaikuttavat hyviltä.
(Parhaan avun saattaisit saada käsityöopelta tai suvun vanhemmilta tietäjiltä.)
Lause on Mary Baker Eddyn teoksesta Science and health with key to the Scriptures (1875), joka on julkaistu suomeksi vuonna 1987 nimellä Tiede ja terveys sekä avain Raamattuun.
Kysytty kohta on käännetty näin: "Kaikki on ääretöntä Mieltä ja sen ääretöntä ilmausta, sillä Jumala on Kaikki-kaikessa." Teoksen tiedoissa ei mainita suomentajan nimeä.
Hei,Tanka on klassinen runomuoto, jonka kulta-aika oli tosiaan vuosisatoja sitten, vaikka vielä 1800-199-luvuillakin on tähän muotoon kirjoittavia runoilijoita. Suomennettuina on kyllä lähinnä noita vanhempia mainitsemisia Tuomas Anhavan kääntämiä tankoja.Toki suomalaisia tankarunoilijoitakin on. Näistä voisi mainita vaikkapa Arto Lapin Kukko puussa, Harakan paja ja Ortavan portaat -runokokoelmat.Lisää voit hakea kirjaston tietokannasta asiasanalla "tankat".
Ylen verkkosivuilta löytyi juttu uveavannoista vuodelta 2017. Uveavantoja syntyy etenkin pienempiin järviin tai lampiin, joissa jää ei pääse paksuuntumaan lumen alla. Artikkelin mukaan uveavanto syntyy lumen painaessa jäätä alaspäin. Tämä aiheuttaa jään murtumisen, mikä nostaa vettä ylös. Vesi ikään kuin syövyttää jäähän avannon. Myös pilkkireikä voi laajentua uveannoksi, kun leudolla säällä pilkkireiän tummempi kohta imee valoa itseensä ja sulattaa jäätä. Uveavantoa voi olla vaikea havaita, sillä se on piilossa lumen alla. Ylen artikkeli uveavannoista
Kysymyksestä ei ilmennyt, koska kirjailija on elänyt. Myöskään artikkelitietokanta Aleksista ei löytynyt Suomen Kuvalehden 10-15 vuotta vanhaa artikkelia aiheesta.
Vuosina 1179-1241 Islannissa eli runoilija ja historioitsija Snorri Sturluson, joka toimi Islannin laamannina eli yleiskäräjien puheenjohtajana. Paremmin hänet kuitenkin tunnetaan runoilijana ja muinaispohjoismaisen mytologian tuntijana. Hänen teoksiaan ovat mm. suullisiin tarinoihin, skaldien runoihin ja kirjoitettuun historiaan pohjautuva teos Heimskringla (Norjan kuningassaagat I-III) ja hänen kokoamansa Proosa-Edda. Snorri Sturlusonista on muutaman rivin maininta vuoden 1993 Suomen Kuvalehden numerossa 1 sivulla 23. Helsingin kaupunginkirjastosta löytyy useita hänen…
Robert Herrickin teoksia ei ole suomennettu. Joitakin yksittäisiä runoja löytyy käännöksinä. Kävin läpi eri tietokantoja ja katsoin myös Lahden kaupunginkirjaston ylläpitämän käännösrunoaiheisen tietokannan. Vaikuttaa siltä, että juuri tuota kyseistä runoa ei ole suomennettu.
Kirjaudu tunnuksillasi verkkokirjastoon. Tee haku haluamistasi kirjoista tai muusta aineistosta ja klikkaa Muista painiketta niiden nimekkeiden kohdalta jotka haluat muistilistalle. Tällöin muista painikkeen teksti muuttuu muotoon Tallennettu.
Valittuasi kaikki listalle haluamasi, siirry omiin tietoihisi (musta palkki oikealla, jossa teksti omat sivut/lainojen uusinta).
Täältä löydät valitsemasi teokset, klikkaa tekstiä Näytä muistilista. Sitten voit käsitellä nimekkeitä, jotka olet tallentanut tilapäiseen muistilistaan. Voit myös lähettää nimekkeet sähköpostiisi tai tallentaa niitä eri listoihin.
FT, yli-intendentti Helsingin yliopiston kasvitieteen laitokselta vastasi kysymykseen:
Tervehdys,
"Kyllä niistä samaa lajia ja lajiketta tulee, ja sopivalla paikalla tulevat aikanaan kukkimaan ja tekemään hedelmää.
Lajikkeita on niin paljon, etten siihen kysymykseen osaa vastata."
ystävällisin terveisin, Henry Väre
Voitte myös tiedustella asiaa Hämeen ammattikorkeakoulusta, jossa opetetaan puutarha-alaa:
http://www.hamk.fi
+358 3 646 5222
Internetissä on puutarha-alan sivusto:
www.puutarha.net, jossa on alan harrastajat vaihtavat tietojaan ja siellä on myös kysymys- ja vastauspalvelu.
HelMet-haulla löytyi kirja:
Puutarhan hedelmäpuut : omenat, päärynät, luumut, kirsikat / Leif Blomqvist ; [valokuvat: Leif Blomqvist ; suomentaja: Hellevi…
Siionin kanteleen laulu nro 223 "Kallio, jok´ aukenit..." on oletettavasti tämän kappaleen suomenkielinen versio. Laulua esitetään myös nimellä Suojakallioni, mutta samoin sanoin.
Valitettavasti suomenkielistä kirjallisuutta Norjan kuningatar Sonjasta ei ole saatavilla.Seuraavasta englanninkielisestä teoksesta saattaisi olla apua:
Van der Kiste, John:
Northern crowns : the kings of modern Scandinavia
Kirjan saatavuustiedot löydät pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen HelMet-aineistohausta osoitteesta:
http://www.helmet.fi
Englanninkielisiä verkkosivuja aiheesta löytyy ja olen listannut tähän mielestäni parhaat.
Norjan kuningashuoneen viralliset verkkosivut löytyvät tästä osoitteesta:
http://www.kongehuset.no/
Kuningatar Sonjasta kerrotaan myös seuraavilla sivuilla:
http://www.reisenett.no/facts/government/queen_sonja.html
http://odin.dep.no/odin/engelsk/norway/system/
Lisätietoja kuninkaallisten ihmeellisestä…
Lapin maakuntakirjastosta ei löydy suoraan Lille-matkaopasta, ja kovin ovat Ranskaa koskevat oppaat lainassa, jotta voisin tarkistaa olisiko niissä mitään.
Kirjakaupan sivulta löytyi pari opasta, joista yhden voisimme hankkia. Bradt Travel Guides-kustantajalta Lille: the Bradt Mini-Guide (296 s.), Automobile Ass:n Essential Lille 2006 (150 s.)ilmestymispäivä 20060100.
Allaolevassa nettiosoitteessa on perustietoja Lillestä
http://en.wikipedia.org/wiki/Lille
Jesse laivakoira on hankittu Nivalan pääkirjastoon ja kirjastoautoon. Pääkirjastosta kirja on tällä hetkellä lainassa, mutta kirjastoauton hyllystä se pitäisi löytyä.
Informaatikko Sirkka-Liisa Korkeila on tehnyt kesällä 2007 tutkimuksen e-kirjoista kirjastoissa. Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista on julkaistu lehdessä Signum 2/2008. Tiivistelmä ja itse tutkimus ovat verkossa näissä osoitteissa:
http://pro.tsv.fi/stks/signum/200802/2.pdf
http://tutkielmat.uta.fi/pdf/gradu02080.pdf
Kuten tutkimuksesta ilmenee, e-kirjoja käytetään paljon enemmän tieteellisissä kirjastoissa kuin meillä yleisissä kirjastoissa. Tämä johtuu epäilemättä tarjonnasta. Ainoa yritys, joka välittää kirjastoille e-kirjoja, on Ellibs Oy. Yrityksen verkkokirjakauppa on osoitteessa
http://www.ellibs.com/
Sivustosta löytyy lomake, jonka avulla voit halutessasi katsoa, mitä erilaiset suomalaiset kustantajat ovat julkaisseet e-kirjoina…
Viime vuonna on ilmestynyt kirja Funetista Facebookiin:Internetin kulttuurihistoria, toimittaneet Petri Saarikoski, Jaakko Suominen, Riikka Turtiainen ja Sari Östman( julkaisija Gaudeamus Helsinki University Press ). Verkkokauppaa käsitteleviä kirjoja ovat esim. Markus Salmisen Tietosuoja sähköisessä liiketoiminnassa ( Talentum 2009), Ari Haasion Kaikki irti Internetistä ( Gummerus 2008), Sami Salmenkiven Yhteisöllinen media ja muuttuva markkinointi (Karisto 2007) ja Kuluttaja virtuaalimarkkinoilla ( Edita 2002). Petteri Järvinen on kirjoittanut aiheesta mm. seuraavat kirjat: Yksityisyys: turvaa digitaalinen kotirauhasi(Docendo, 2010 ) Paranna tietoturvaasi (Docendo 2006) ja Tietoturva ja yksityisyys (Docendo 2002).
Kirjat löytyvät HelMet…
Kyllä löytyy . Tämän aiheen kirjat löytyvät kirjastoista luokasta 67.41, kun taas ratsastusta käsittelevät kirjat ovat urheilun puolella, hyllypaikassa 79.15.
Perusteellinen kirja hevosten hoidosta on esimerkiksi:
- Talaskivi: Suomalainen hevoskirja, hevoset ja ratsastus, 1990
Muutamia uudempia:
- Brixner, Saskia: Hevoset : rodut, harrastus ja hoito, 2010
- Mullen, Gary: Tiesitkö tämän hevosista, 2009
- Kaimio, Tuire: Hevonen : ensimmäinen oppaani, 2006
Kaikki edellämainitut teokset ovat myös Haukiputaan kirjastossa.
Haukiputaan kirjaston aineistoa voi katsoa internetistä, osoite http://www.outikirjastot.fi . Hakuehdoiksi voi laittaa luokan 67.41 ja asiasanaksi sanan hevonen.
Aivosähkökäyrän (EEG) perusteella uni jaetaan kevyeen ykkös- ja kakkosvaiheen uneen, syvään, elvyttävään kolmos- ja nelosvaiheen uneen sekä fysiologisesti ja mentaalisesti aktiiviseen REM-uneen (vilkeuneen). Ykkös-nelosvaiheen unta kutsutaan yhteisellä nimellä NREM-uni (Non-REM-uni). Nukahdettaessa vaivutaan ykkös- ja kakkosvaiheen kautta kolmos- ja nelosvaiheen uneen, jonka jälkeen uni alkaa kevetä. Kevyestä unesta siirrytään REM-vaiheeseen. Ketju alkaa uudestaan kevyen unen kautta. Kevyt ja syvä uni vaihtelevat unirytmissä noin puolentoista tunnin välein. Unen ensimmäistä kolmannesta hallitsee syvä hidasaaltouni ja unen viimeistä kolmannesta hallitsee REM-uni. Syvä uni elvyttää ja huoltaa aivojen toimintaa, REM-unen aikana tehdään…
Alla on linkkejä Helmet-hakuun. Ylemmässä on tuloksia asiasanoilla Afrikka ja kehitys rajattuna englanninkielisiin aikuisten tietokirjoihin. Alemmassa asiasanana on Afrikka, mutta rajaukset muuten samat. Olisiko joku näistä ehdottamasi?
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Sd%3A%28afrikka%29%20d%3A%28…
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Sd%3A%28afrikka%29%20f%3A1%2…
Kiitos kehitysehdotuksestasi. Tällainen tekninen muutos ei valitettavasti ole mahdollinen. Helsingin kaupunginkirjasto saa runsaasti hankintaehdotuksia, eivätkä resurssimme riitä vastaamiseen.
Kysymykseen vastasi Helsingin kaupunginkirjaston Aluekirjastopalvelujen johtaja Saara Ihamäki:
Kyllä, sijaisuuksia laitetaan avoimeen hakuun. Vähän aikaa sitten haettiin äitiysloman sijaista Vallilan kirjastoon. Juuri päättyi Pasilan kirjaston palvelupäällikön kahden vuoden sijaisuuden haku.
Kovin lyhyitä muutaman kuukauden sijaisuuksia ei laiteta hakuun. Hakijoita on runsaasti ja rekrytointiprosessi vie aina oman aikansa ja voimavaransa.
Kannattaa seurata pääkaupunkiseudun rekry-sivuja https://www.hel.fi/rekry/fi , https://www.tyonhaku.espoo.fi/ ja https://www.tyonhaku.vantaa.fi/
Niilo Tahkolahden Wan-King, tahtonsa herra : poikien seikkailukertomus vuodelta 2007 ilmestyi Kansankirjan kustantamassa "Poikien sinisessä sarjassa" vuonna 1947.
https://finna.fi
