Dokumenttien skannaus sujuu oikein hyvin Tapiolan kirjastossa: Kirjaston Neuvonnassa olevalla tulostimella on mahdollista skannata asiakirjoja pdf-tiedostoiksi muistitikulle. Kirjastossa on myös kaksi tasoskanneria valokuvien ja diojen skannaamiseen. Toinen skanneri löytyy Pajasta ja toinen alakerran lehtiosastolta.
Enpä löytänyt Forbidden fruit a flavor has -runoa Virolaiselta enkä muiltakaan Dickinsonia suomentaneilta (Sirkka Heiskanen-Mäkelä, Aila Meriluoto jne.), joten rohkenen väittää, että se on yksi monista yhä suomeksi kääntämistään odottavista Dickinsonin runoista.
Aleksi -artikkelitietokannan mukaan pyörän testi löytyy MP-lehden numerosta 5/86. Lisäksi Tekniikan maailman numerossa 2/87 on uudemman vuosimallin testi.
Lehdet ovat ainakin Porin kaupunginkirjastossa, josta niitä voi kaukolainata.
Kaukolainapyynnön voit tehdä lähikirjastosi kautta.
Lukudiplomilistat löytyvät yleensä kirjastojen verkkosivuilta. Alla olevista linkeistä löydät oman alueesi listat, myös tokaluokkaisille tarkoitetut.
https://www.mantsala.fi/kirjasto/lapset-ja-nuoret/herra-hirven-lukudipl…
https://peda.net/mantsala/muita-palveluita/herra-hirven-lukudiplomi/kl2
Kysessä lienee A. Ingmanin teos "Rimpisuon usvapatsas. Seikkailukertomus Pohjan periltä" Kirja 1915 (179s.)
Kirja on saanut aikojen saatossa monia eri kansikuvia, joista tämä vuoden 1915 versio on kysymykseen osuvin.
Hei,
Vuonna 1995 Suomessa säädettiin 1809 säädöstä (lakeja, asetuksia, valtioneuvoston ja ministeriöiden päätöksiä). Tämä on suurin tietämäni luku viimeisten vuosikymmenten ajalta ja selityksenä sen vuoden suurelle normimäärälle oli Suomen liittyminen Euroopan unioniin.
Valtio voi ohjata yhteiskuntaa kolmella tavalla: lainsäädännöllä, budjetilla ja hallinnolla. Nämä kolme tahoa vaikuttavat siihen, millaisia lakeja säädetään. Hallitus laatii hallitusohjelman, jossa se tuo ilmi yhteiskunnalliset tavoitteensa ja lainsäädännölliset keinonsa niiden toteuttamiseksi. Vaikka kansanedustajat voivat tehdä lakialoitteita, lähes kaikki lainsäädäntö Suomessa tehdään hallituksen aloitteesta. Hallitus ohjaa myös valtion tuloja ja menoa ja sitä varten…
Saamen lipun aurinkomotiivin taustalla on tosiaan Anders Fjellnerin alun perin eteläsaameksi kirjoittama runo Biejjie-baernie eli Päivän pojat, jossa saamelaisia kuvataan auringon pojiksi ja tyttäriksi. Tämä ja muita Fjellnerin tekstejä löytyy suomeksi Otto Donnerin toimittamasta Lappalaisia lauluja –kokoelmasta vuodelta 1876. Se on saatavilla verkossa Projekti Gutenbergin kautta. On kuitenkin hyvä ottaa huomioon, että teos on vanha ja sen kieli on osin vanhentunutta. Tuoreempi, englanninkielinen käännös löytyy Harald Gaskin toimittamasta teoksesta Biejjien baernie = Sámi son of the sun = Beaivvi bárdni.
WSOY:n vuonna 2014 julkaisemassa Vapaudenristin ritarikunta - kirjan täydennetystä laitoksesta löytyy tällaista tietoa:
Vuoden 1941 syksyllä tehtiin tärkeä organisatorinen päätös. Ritarikunnan suurmestari nimitti 26. lokakuuta Vapaudenristin ritarikunnan hallituksen.Vapaudenristin ritarikunnan kansleriksi kutsuttiin kenraaliluutnantti R. Walden, varakansleriksi kenraalimajuri W.E. Tuompo, rahastonhoitajaksi kenraalimajuri O. Olenius ja sihteeriksi everstiluutnantti R. Grönvall.
Edelleen kirjassa todetaan, että jatkosodan oloissa ritarikunnan hallituksella ei ollut tehtäviä normaalilla tavalla. Suurimmaksi osaksi komento-osaston kunniamerkkitoimisto valmisteli hallitukselle periaatteessa kuuluneet asiat. Ritarikunnan hallituksen…
Miina ja Manu ovat sisaruksia, mutta en löytänyt viittausta siihen, ovatko samanikäisiä vai eri-ikäisiä. Kissat syntyvät isommissa poikueissa oikeastaan aina, joten en tiedä, voitaisiinko niitä kutsua kaksosiksi, vaikka ne olisivatkin samaan aikaan syntyneet. Selailin vielä lisää kirjoja, kun niitä tulee hyllyyn.
Kustaa Vilkunan Etunimet-kirjan mukaan Aura on johdettu Aurorasta, joka tarkoittaa aamuruskoa. Ilona- ja Vilhelmiina -nimistä löytyy vastauksia tämän palvelun arkistosta hakusanoilla etunimet Ilona sekä etunimet Vilhelmiina.
Juha Perttulan artikkeli "Reproduced Wootz Damascus Steel" on ilmestynyt vuoden 2000 syksyllä julkaisussa Scandinavian Journal of Metallurgy. Lehteä tulee ainakin Helsingin Teknillisen korkeakoulun kirjastoon. Yhteystiedot löydät kirjaston nettisivulta http://lib.hut.fi/
Voit tilata artikkelin kirjaston kaukopalvelulomakkeella http://lib.hut.fi/Palvelut/kaavake.html
Allaolevalla CD levyllä löytyy kappale nimeltään "Sydän harharetkellä".
Valitettavasti kyseistä CD levyä ei löydy Kirkkonummen kirjaston kokoelmasta, mutta voimme kaukolainata sen tänne jostain muualta. kaukolainan hinta on 4 €. Ilmoitathan jos haluat että kaukolainaamme sen.
Nuottia en ole onnistunut löytämään.
AINEISTOLAJI CD-levy ID 772482
PÄÄTEKIJÄ TUOMI, Veikko (esitt.)
NIMEKE Rantalavan laulu [Äänite]
JULKAISUKIELI suomi
JULKAISUTIEDOT Tampere : Salix, p2006
ULKOASU 1 CD-äänilevy
TUOTETUNNUS FINOCD-107
HUOMAUTUKSET Levytykset vuosilta 1949-1954
Esitys: Veikko Tuomi (voc) ja useita eri orkestereita
ASIASANAT viihdemusiikki : Suomi : 1940-luku : 1950-luku
iskelmät : Suomi : 1940-luku : 1950-luku
Kysymyksessänne oli vain henkilön nimi. Ymmärsin sen niin että haluatte tietoja tämän nimisestä henkilöstä. Googlen hakupalvelun kautta http://www.google.fi/ voitte hakea kirjoittamalla henkilön nimen hakuruutuun. Tuloksena on kolme linkkiä amerikkalaisiin henkilöhakupalveluihin.
Kuvauksesi sopii Rolf ja Margret Rettichin kirjaan Ville Viikari (Kennst du Robert?), jonka on suomentanut Satu Marttila vuonna 1975
Lastenkirjainstituutin Onnet-tietokannassa kirjaa kuvaillaan näin:
”Sarjakuvamaisesti etenevä tekstitön kuvakirja, jossa lapsi voi laatia oman tarinansa aukeaman otsikoiden antamin vinkein. Otsikoita mm. Ville Viikarilla on työtä ja rahaa; Ville Viikari peilailee; Ville Viikarin kadonnut avain. - Keltainen kansi, kuvassa yksi isokokoinen hahmo jonka päällä useita samannäköisiä villejä mutta pienempiä (pään päällä, harteilla, taskuissa, kenkien päällä).”
Ville Viikari Helmet-kirjastoissa
https://lastenkirjainstituutti.fi/kirjasto/onnet-tietokanta
Lähetin kysymyksen kirjastoammattilaisten sähköpostilistalle. Palaan asiaan, jos vastaus löytyy sitä kautta. Vai tunnistaisiko joku palstan lukijoista, mikä kirja on kyseessä? Vastauksen voi kirjoittaa kommenttikenttään.
Suomeksi ei Internetissä todellakaan ole paljoa tietoa kysymästäsi aiheesta. Joudut etsimään tietoa tavallisista hakuteoksista. Jos sinulle kävisi myös englanninkielinen aineisto, voisit kokeilla vaikkapa uutta hakupalvelua Googlea, http://www.google.com/. Kirjoita hakulaatikkoon falkland war. Sillä tavoin löytyy kyllä runsaasti kiinnostavaa aineistoa (esimerkiksi http://www.yendor.com/vanished/falklands-war.html).
Myös muista hakupalveluista, vaikkapa Altavistasta (http://www.altavista.com), englanninkielistä aineistoa kyllä löytyy. Tietoa etsiessä kannatta muistaa myös espanjankielinen nimi Malvinas.
Suomenkielisen tiedon hakemisen voit aloittaa Mitä Missä Milloin -kirjasta, jos voit saada vanhoja vuosikirjoja käsiisi vaikkapa…