Kysyn asiaa kirjastovirkailijatyöryhmän suunnasta, ja sieltä kerrottiin, että Kirjastovirkailijapäivät järjestään joka toinen vuosi. Koska ne olivat vuonna 2014, seuraavat päivät järjestetään vasta 2016. Paikkaa tai tarkkaa aikaa ei ole vielä päätetty, mutta niitä suunnitellaan parhaillaan.
10.6.2015 pidetään Seinäjoella aamupäivällä kahden tunnin tapaaminen ajankohtaisesta aiheesta ”Virkailijan muuttuva työnkuva – tulevaisuuden tuhattaitoinen moniosaaja?”. Kirjastovirkailijaryhmä on mukana myös Seinäjoen valtakunnallisilla kirjastopäivillä 10.–12.6.2015.
Kirjastovirkailijatyöryhmän sivut löytyvät osoitteesta http://suomenkirjastoseura.fi/tyoryhmat/kirjastovirkailijatyoryhma/.
Turun kaupunginkirjastossa sinun on mahdollista lukea mikrofilminlukulaitteella Helsingin Sanomia kyseisiltä ajoilta. Sinun täytyy pyytää kyseisten vuosien Helsingin Sanomien mikrofilmit varastosta ja varata samalla mikrofilminlukulaite. Voit tehdä tämän paikan päällä pääkirjaston tieto-osastolla tai puhelimitse (02-2620629 tai 02-2620630). Filmit noudetaan seuraavaksi arkipäiväksi. Mikäli tarvitset opastusta lukulaitteen käytössä, mainitse asia varatessasi aikaa.
Ainakin kahdessa lehtiarvostelussa on käsitelty Jari järvelän Lentäjän poikaa:
E-S 2000-01-28, Kirja-arv.
Suomen kuvalehti 1999, Kirja-arv., nro 43, sivu 82-83
Viljo Kajavan Muistoruno alkaa "Lapsuuteni keväästä / jäi minuun kaksi sinistä silmää ja kaksi ruskeaa". Runo on kokoelmasta Käsityöläisen unet (Otava,1968). Kokoelma on lainattavissa Helmet-kirjastojen kokoelmista.
Kajava, Viljo: Tuuli, valo, meri : runoja vuosilta 1935-1982 (Otava, 1984)
Kyllä kysytty teos löytyy Helmet-kirjastosta, sen voi varata seuraavasta linkistä:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1837146__Stalviretki%C3%A4%20pohjolassa__Orightresult__U__X7;jsessionid=85CEE85845214B8758407D948F89A4B1?lang=fin&suite=cobalt
Laulu on Seppo Tammilehdon ja Leo Frimanin säveltämä ja sanoittama "Vierivät kivet".
Kappale ilmestyi singlenä v. 2005 nimellä: Freeman & Tammilehto: Vierivät kivet.
Laulu löytyy myös Seppo Tammilehdon levyiltä "Helmiä nauhassa : collection" sekä "1952".
Kyseessä on Christine Nöstlingerin Mini-kirjasarja. Siihen kuuluvat seuraavat kirjat:
Mini epäiltynä
Mini hiihtolomalla
Mini hoitaa kotia
Mini ja Miuku-Mauku
Mini joutuu sairaalaan
Mini menee kouluun
Mini merellä
Mini naamiaisissa
Mini on paras
Mini on sankari
Mini rakastuu
Mini saa isoisän
Mini salapoliisina
Mini tapaa joulupukin
Minin syntymäpäivät
Katharine Hepburnista on olemassa useita elämäkertoja. Englanniksi on ainakin kirjat Andersen, Christopher: Young Kate, Bergan, Ronald: Katharine Hepburn: an independent woman, Carey, Gary: Katherine Hepburn: a Hollywood yankee, Dickens, Homer: The films of Katharine Hepburn, Leaming, Barbara: Katharine Hepburn ja Morley, Sheridan: Katharine Hepburn.
Suomeksi ovat ilmestyneet hänen itsensä kirjoittamat Afrikan kuningatar eli Miten menin Afrikkaan Bogartin, Bacallin ja Hustonin kanssa ja olin tulla hulluksi sekä Minä, joka on myös käännetty ruotsiksi. Tarkemmat tiedot kirjoista sekä niiden sijaintipaikat pääkaupunkiseudulla näkyvät osoitteesta http://www.helmet.fi
Tämä liittyy epäilemättä siihen, että tuohon aikaan venäläiset viranomaiset pelkäsivät Saksan maihinnousua Suomenlahdella, myös Helsinkiin. Katuvalojakin pimennettiin tai maalattiin, kuten ilmenee esim. Helsingin Energian Kaupunkikuva-julkaisusta (sivu 36):
http://issuu.com/helsingin.energia/docs/kaupunkikuva
Linnoitustöitäkin tehtiin tämän seurauksena pääkaupunkiseudulla:
http://kaupunginosat.net/konala/index.php?option=com_content&task=view&…
Kajaanin kaupunginkirjastossa on olemassa kaikki tällä hetkellä suomennetut teokset. Kunhan osia suomennetaan lisää, niin ne varmasti hankintaan kirjastoon. Englanniksi ei ole mahdollista hankkia kaikkia osia ainakaan tällä hetkellä määrärahojen rajallisuuden vuoksi, mutta mahdollisuuksien mukaan yritetään hankkia englanninkielisiä teoksia lisää.
Yleensä vedenkeittimien vastukset on valmistettu ruostumattomasta teräksestä, joten kuparimyrkytyksen vaaraa ei ole. Toisissa malleissa vastukset on sijoitettu pohjan alle, joten ne eivät ole vesitilassa. Laitteen valmistajalta tai maahantuojalta kannattaa selvittää vastuksen materiaali.
Jos sinulla on vanha kirjastokortti, voit käydä hakemassa uuden kirjastostasi. Verkkokirjastoon kirjautumiseen tarvitset kirjastokortin tunnuksen, joka löytyy kirjastokortista viivakoodin alapuolelta, ja lisäksi tunnusluvun (PIN). Tunnusluku on nelinumeroinen koodi, jonka saat myös kirjastostasi.
Ansu Kivekkäästä kerrotaan esim. Kirjasampossa ja Wikipediassa.https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123176018662483https://fi.wikipedia.org/wiki/Ansu_Kivek%C3%A4sMyös Suomen nuorisokirjailijat sivuilta löytyy Kivekkään haastattelu. http://www.nuorisokirjailijat.fi/kivekaumls-ansu.htmlLukukeskuksen kautta hänet voi tilata puhumaan esim. kouluille. https://kirjailijavierailut.lukukeskus.fi/kirjailijat/kivekas-ansu/
Juuri tuosta Jukka Lampelan laulamasta versiosta ei valitettavasti ole olemassa nuottia. Kappaleen alkuperäinen venäjänkielinen nimi on Fono.fi:n mukaan Jamshtshik ne goni loshadei ja parhaiten se tunnetaan nimellä Ajomies ja mm. Topi Sorsakoski & Agents, Olavi Virta ja Carola ovat levyttäneet sen. Sanat tähän versioon on tehnyt Reino Helismaa.
Ajomies-nimellä kappaleeseen löytyy nuotit mm. Suuri toivelaulukirja 2:sta ja Topi Sorsakoski & Agents-nuottikirjasta.
Lista kappaleen eri versioista Ylen äänitetietokanta Fonossa
Suuri toivelaulukirja 2 Outi-kirjastoissa
Topi Sorsakoski & Agents Outi-kirjastoissa
Hän/se-sanalla on kolme vastinetta (er/sie/es). Pronomini valitaan sen perusteella, minkä sukuiseen sanaan viitataan:
-der-sukuiseen sanaan tai miespuoliseen henkilöön, valitse er,
-die-sukuiseen sanaan tai naispuoliseen henkilöön, valitse sie.
-das-sukuiseen sanaan, valitse es (joskus ”es” voi viitata ihmiseenkin, koska esim. Mädchen (tyttö) on das-sukuinen).
Vanhat kartat -palvelussa on painetut peruskartat ja Senaatin kartat georeferoituna ja verrattavissa moderniin taustakarttaan. Senaatin kartat ovat kopioita venäläisten topografisten karttojen 1:21 000 alkuperäislehdistä. Alkuperäiset kartat on valmistettu vuosina vuosina 1870–1907. Palvelussa saat pudotusvalikosta näkyviin vanhat kartat vuosiluvun perusteella ja voit tarkastella esim. eri alueiden muuttumista. Kaikista alueista ei tietenkään ole palvelussa karttaa 1800-luvun lopulta, mutta esim. pääkaupunkiseudun kuntien rajalinjat näkyvät näistä kartoista.Suurin osa Suomen vanhoista kartoista löytyy Kansallisarkiston, Kansalliskirjaston ja Maanmittauslaitoksen arkistoista. Karttoja löytyy myös Ruotsin valtionarkistosta, Ruotsin…
Kun haet materiaalia opinnäytetyötä varten suosittelisin sinua käymään lähikirjastossasi ja käyttämään siellä olevia tiedonhaun apuvälineitä. Katso esim. Kokkolan kaupunginkirjaston tiedonhakusivuja http://lib.kokkola.fi/tiedonhaku/index.htm .
Anders webkirjastosta, http://webkirjasto.kpnet.fi/ löytyy yli 70 viitettä alkoholinkäytöstä. Kun yhdistän varusmiehet tai asevelvolliset ja alkoholinkäyttö ei valitettavasti löydy viitteitä. Voit itse tarkistaa paikallaolotietoja.
Linnea tietokannoista löytyy paljon viitteitä alkoholinkäytöstä. Yhdistämällä Linneassa hakusanat varusmiehet ja alkoholinkäyttö ei löydy mitään.
Aleksista löytyy muutama artikkeliviite:
Äijänseppä, Sinikka: Varusmiesten tupakointi, suunuuskan ja alkoholin käyttö 1990-…
Erhard Dietl : Törkylit tulevat (Aurinkosarja; Kirjapaja 1992) löytyy mainintoja suomeksi aika vähän, esimerkiksi http://www.salo.fi/kirjasto/lukijat.htm sivulta löytyy kahden koululaisen tekemä lyhyt arvostelu kirjasta. Kirjapajan sivulta ei kuvausta teoksesta, Kirjailija Erhard Dietlistä löytyy esim. Googlen haussa nettisivuja pääasiassa saksaksi. Hakuja voit tehdä esimerkiksi osoitteissa http://www.evreka.fi , http://www.google.com tai htt://www.altavista.com .
