Tampereen kaupunginkirjaston kotisivulla, osoitteessa http://www.tampere.fi/kirjasto/ on luettelo kirjastossa käytössä olevista tietokannoista (tiedonhaku ja tietokannat).
Siellä mainitaan Suomen media-arkisto, Aleksi WWW Online, Arto ja tässä tapauksessa tärkein, eli Helecon MIX (siinä on talouselämän artikkeleita). Nämä kaikki ovat siis käytössä vain kirjaston työasemilla. Kovin paljon uusia artikkeleita aiheesta en löytänyt. Mainittakoon Janne Aukian artikkeli Viilauksia Web-työkalupakkiin Tietokonelehdessä n:o 24/2005 ja Marjut Reivilän artikkeli Yksinkertainen on verkossa kaunista ja toimivaa: vinkkejä pk-yrityksen hyvän verkkosivuston suunnittelemiseksi, joka löytyy Taloustaito yritys lehdestä 3/2003. (Tämä lehti puolestaan löytyy…
Törmäsin samaan ongelmaan eli lähes kaikki lapsia ja mediaa käsittelevät kirjat ottavat kasvatuksellisen tai psykologisen näkökulman ja keskittyvät vain median vaikutuksiin lapsen kehittymiseen.
Patricia Holland on käsitellyt tutkimuksissaan lasten mediakuvaa eli sitä millä tavoin lapset kuvataan mediassa. Hänen teoksiaan ei ole suomennettu, mutta Suomen tieteellisistä kirjastoista löytyy ainakin kaksi mielenkiintoiselta vaikuttavaa kirjaa:
-Holland, Patricia: "Picturing childhood: the myth of the child in the popular imagery" (Tauris, 2004)
-Holland, Patricia: "What is a child?: popular images of childhood" (Virago, 1992)
Ensin mainittu kirja löytyy Helsingin, Vaasan ja Turun yliopistojen kirjastoista. Jälkimmäinen löytyy Joensuun ja…
Juuri tuota tiedustelemaasi Quicksilver -takkia ei näyttäisi olevan kovin helppo löytää nettikaupoista, mutta kokeilepa seuraavia nettikauppaosoitteita http://vaatekaupat.com/merkit/quicksilver ja esim. http://www.priceminister.com/s/veste+quiksilver+candide
Marttaliitosta (http://www.martat.fi/) kerrottiin, että pesukoneessa voi käyttää ainoastaan pesukoneeseen tarjoitettuja pesuaineita. Jos matto on valkoinen tai hyvin vaalea, kannattaa valita valkaisuainetta sisältävä pesuaine, kirjaville matoille taas kirjopesuaine. Eli pesuaine valitaan samoilla periaatteilla kuin muussakin pyykin konepesussa.
Kannattaa varmistaa, että matto yleensä kestää koneessa pesun, ja myös, että kone on matolle riittävän suuri.
Piirakoiden historian on arvioitu alkaneen keskiajalla, jolloin uunin käyttö yleistyi. Uuninrakennustaito ja ruoan valmistaminen uunissa opittiin venäläisiltä, niin kuin myös piirakoiden valmistustapa. Piirakoita on leivottu Itä-Suomessa jo satojen vuosien ajan. Virallisissa aikakirjoissa ensimmäiset maininnat piirakoista ovat 1600-luvun loppupuolelta.
Lähde:
Ulla Liukkonen, Helena Lylyharju, Kari Martiala, Karjalainen keittiö : uusia tuulia perinneruokiin. Karisto, 2013
Seuraavista kirjoista voisi olla apua:Kustaa Vilkuna: Vuotuinen ajantieto : vanhoista merkkipäivistä sekä kansanomaisesta talous- ja sääkalenterista enteineen - käsittelee merkkipäiviä, kansanperinteitä, ja niihin sekä vuodenaikoihin liittyviä eri uskomuksia, juhlia ja sananparsiaJouko Hautala: Vanhat merkkipäivät - sisältää tarinoita ja sananparsia vanhoista ajankiertoon liittyvistä uskomuksista ja tavoistaAntto Laiho: Vanhan kansan merkkipäivät - sisältää myös ajankuluun ja vuodenkiertoon liittyviä uskomuksia, ennustuksia ja sanontojaArto Manninen: Rakasta : aforismeja, runoja ja pohdintoja vuoden jokaiselle kuukaudelle
Turun tavaratalo -niminen leikkikalu- ja taloustarvikeliike sijaitsi osoitteessa Kauppiaskatu 11 ainakin vuosina 1947 -1949 ÅU:n digitoitujen lehtien mukaan. Ks. Åbo Underrättelser 28.8.1949 ja 24.12.1947. Turun puhelinluetteloiden mukaan yritys toimi tässä osoitteessa itse asiassa vuoteen 1961. Turun puhelinluettelosta v. 1944 ei vielä ollut mitään tietoa kyseisestä liikkeestä ja 1947 puhelinluettelosta liike löytyi. Vuosien 1945-1946 väliltä ei ole tietoa, koska näiden vuosien puhelinluetteloita ei ole säilynyt.Omistaja oli Maija Aaltonen vuosina 1947 -1960. 1961 omistajiksi vaihtuvat Nelly Sorosuo ja Ulla Sjövall. 1962 osoitteeksi vaihtui ensin Kauppiaskatu 13 ja sitten 1964 Brahenkatu 14. Vuoden 1965 omistajana…
Kansalliskirjasto on digitoinut Suosikki-lehdestä vuosikerrat 1963-1971 eli 80-luvun lehtiä ei ole digitoitu. Digitoidutkaan numerot eivät ole vapaasti verkossa luettavissa, vaan niitä pääsee selaamaan ainoastaan vapaakappaletyöasemilla Kansalliskirjastossa, Turun yliopiston kirjastossa, Jyväskylän yliopiston Avoimen tiedon keskuksessa, Åbo Akademin kirjastossa, Oulun yliopiston kirjastossa ja Itä-Suomen yliopiston kirjastossa. 1980-luvun lehtiä pääsee lukemaan esimerkiksi Kansalliskirjastossa Helsingissä mikrofilmiltä.Lähteet ja lisätietoa:Kansalliskirjasto: Vapaakappaletyöasemat https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/vapaakappalepalvelut/vapaakappaleaineistojen-kaytto#vapaakappaletyoasemilla-kaytettavissa-olevat-palvelutSuosikki…
Voit maksaa myöhästymismaksun HelMet-kirjaston yhteiselle tilille 800017-71355386.
Tällöin viestikentässä on ehdottomasti oltava asiakkaan nimi ja syntymäaika.
HUOM: Perintätoimistolle siirtynyttä aineistokorvausta ei voi maksaa tämän menettelyn mukaisesti.
Suomen kirjastoseuran sivuilla kerrotaan, että Kirjastovirkailijapäivät ovat Turun kirjamessujen yhteydessä:
"12.6.2013 – Kirjastopäivien ammattitapaaminen Mikkelissä: Työhyvinvointi
lokakuu 2013 – Kirjastovirkailijapäivä Turun kirjamessujen yhteydessä: ”Lähellä”"
http://suomenkirjastoseura.fi/tyoryhmat/kirjastovirkailijatyoryhma/
Lähisukulaisen tietoja voi kysyä Kansallisarkistosta, jossa säilytetään viime sotiin osallistuneiden sotilaskantakortteja. Niistä löytyvät talvi- ja jatkosotiin osallistuneista miehistä mm. henkilö-, palvelus- ja terveystiedot, joukko-osastot ja taistelut.
Lisätietoja kantakortista http://wiki.narc.fi/portti/index.php/Kantakortti
Ohjeita kantakortin tilaamiseen: http://www.arkisto.fi/fi/palvelut/selvitykset/tilaa-kantakortti
Kirjasarjassa Suomen rintamamiehet 1939-45, johon voi tutustua mm. Jyväskylän kaupunginkirjaston pääkirjastossa, on divisioonittain jaoteltuna henkilöiden matrikkelitietoja, mutta teos ei ole aivan kattava.
Suomen sodissa menehtyneitä voi hakea tietokannasta: http://kronos.narc.fi/menehtyneet/
Kari Pirilä ja Erkki Kivi ovat kirjoittaneet aiheesta kolmiosaisen kirjasarjan Elävä kuva - elävä ääni. Ensimmäinen osa Otos (2005), toinen osa Leikkaus (2008) ja kolmas osa Teos (2010). Muita aihetta käsitteleviä kirjoja ovat Markku Pölösen Elokuvailmaisun ja videokuvauksen perusteita(1990),elokuvan suunnitteluprosessia kuvaava Riina Hyytiän Ennen kuin kamera käy(2004, Jukka Hytösen Kamera käy! (elokuvaohjaaja Kari Sohlbergista)ja Erkki Kiven Kuinka kuvat puhuvat, jonka aiheena on elokuvaääni. Lisäksi Jouko Aaltonen on kirjoittanut dokumenttielokuvan teosta. Myös elokuvakäsikirjoituksen teosta on kirjoja.
Tarkoitatko Savonlinnan ja muiden Lumme-kirjastojen e-aineistoa? Tarvitset kirjastokortin numeron lisäksi korttiin kuuluvan tunnusluvun. Jos sinulle ei ole sitä, saat sen käymällä kirjastossa. Ota kirjastokortti ja henkilökortti mukaan. Joidenkin e-kirjojen lukemista varten tarvitaan myös lukuohjelma. Alla olevista linkeistä löytyvät ohjeet hakemiseen ja käyttöön. Kysy tarvittaessa lisää kirjastosta.
https://www.savonlinna.fi/kirjasto/kirjaston_aineistot/e-kirjat
https://www.savonlinna.fi/kirjasto/kirjaston_aineistot/e-lehdet
Elinan Vaaran runo Pääsiäilegenda julkaistiin ensimmäisen kerran kokoelmassa Kohtalon viulu (1933). Runo sisältyy myös teokseen Elina Vaara: Valitut runot, josta on useampikin painos. Edellä mainitut teokset kuuluvat Helmet-kirjastojen kokoelmiin. Voit tarkistaa teosten saatavuuden Helmet-haulla ja tilata teokset omaan lähikirjastoosi.
Finna.fi https://finna.fi/
Helmet https://www.helmet.fi/fi-FI
Esimerkiksi Seinäjoen kirjastoon lehdet hankitaan kaupungin hankintatoimiston kautta. Eli kun olemme päättäneet seuraavan vuoden lehtitilaukset, lähetämme listan niin aikuisten kuin lasten ja nuortenkin lehdistä hankintatoimistoon, joka taas käyttää kanavana lehtiagentuureja, kuten Lehtimarketia tai Suomalaista kirjakauppaa. Lehtiagentuuri taas vuorostaan tilaa lehdet kustantajilta. Hankintatavat saattavat toki vaihdella kirjastoissa.
Lasten- ja nuortenlehdillä on monia kustantajia ja mainitsen tässä nyt muutamia esimerkkejä. Nimien perässä on internet-osoitteet joista löydät kustantajista tietoa.
Aku Ankkaa, Lemmikit ja eläinmaailmaa ja Nalle Puhia kustantaa Helsinki Media Oy http://www.helsinkimedia.fi/helsinkimedia/
Hevoshullua Egmont…
Ylioppilaskuunteluita sisältäviä kasetteja saatiin ostaa kirjastoihin muutaman vuoden aikana 90-luvun vaihteessa. Sen jälkeen valmistaja tekijänoikeussyistä lopetti niiden myymisen kirjastoille. Näin ollen uusia ylioppilaskuunteluja ei ole voitu hankkia kirjastoihin.
Uusimmat ylioppilaskuuntelukasetit ovat vuodelta 93. Kasetteja on eri Helsingin kirjastoissa. Ne löytää kirjaston tietokannasta esim. siten, että valitsee aloitussivulta linkin "Tekijä tai esittäjä" ja kirjoittaa hakusivulla tekijän paikalle Ylioppilastutkintolautakunta. Kasetteja voi tilata Espoon kirjastoihin.
Ystävän muuttamista kauas käsitellään ainakin Veera Salmen lastenkirjassa Mauri ja vähä-älypuhelin sekä Libby Gleesonin kuvakirjassa Anni ja Lasse. Myös Paula Norosen lastenkirjassa Supermarsu tekee maalin ystävä muuttaa muualle.
Muuttamista käsitellään myös Katri Tapolan lastenkirjassa Väinämö ja näkymätön naapuri, Tuula Korolaisen lastenkirjassa Kuono lumessa, Kairi Lookin lastenkirjassa Piia Pikkuleipä muuttaa sekä Sharon Jenningsin kuvakirjassa Franklin saa vieraan.
Pasi ja Mysiini -yhtye julkaisi v. 1983 singlen, jonka A-puolella on Pasi Raappanan säveltämä ja sanoittama Marokko. Kappaletta ei ole julkaistu nuottina. Sanat voi kirjoittaa ylös kuuntelemalla esim. Youtubesta.
Lähteet:
Haku Kansalliskirjaston Finna-tietokannasta
Fenno - suomalaiset äänitteet https://fenno.musiikkiarkisto.fi/
Kysymyksen runo näyttäisi olevan Tuula Korolaisen lintujen syysmuutosta kertova Näkemiin-runo tuntemattoman tekijän lastentarhan tai (ala)koulun kesälomaan soveltuvaksi muokkaamana. Korolaisella "pääsky meni, kurki lähtee" ja kesäloman paikalla alkuperäisessä runossa on "Siinä sorsaperhe". Korolaisen "talveksi" on uudisversiossa vaihdettu kesäksi ja "Siipikansan muuttaessa" korvattu sanaparilla "Lapsikatraan lomaillessa".Alkuperäisen Näkemiin-runon voi lukea vaikkapa Korolaisen kirjasta Kuono kohti tähteä tai hänen valittujen runojensa kokoelmasta Taivasta hipoo hännänpää.
