Helsingin sanomien verkkoliitteen sisällysluettelon mukaan Anssi Miettisen blogi Kuukausiliitteestä, päivää, jossa tehtiin lehtijuttu ilmestyi Helsingin Sanomien verkkoliitteessä 14.9.2005. http://www.hs.fi/extrat/vainverkkoliitteessa/2005. Valitettavasti sitä ei enää löytynyt verkkosivuilta.
Minni Niemelän vuonna 2006 Jyväskylän avoimen yliopiston kirjoittamisen aineopintoihin liittyvän proseminaaritutkielman
Bloggaan - siis olen! Blogikirjoittamisen vaikutus identiteettiin mukaan Helsingin Sanomien Kuukausiliite julkaisi marraskuussa 2005 Anssi Miettisen jutun blogeista ja lanseerasi samaan aikaan joukon toimitusten ja toimittajien omia blogeja. http://www.hernekeppi.fi/bloggaan_siis_olen.pdf
Artikkeli Muotitytöt, joka käsittelee…
Tähän mennessä gluteiinittoman tuotteen merkin käyttöoikeuden on saanut 230 tuotetta.
Keliakialiiton internetsivuilla (http://www.keliakialiitto.fi/liitto/merkki/ ) on lueteltu kaikki kesäkuussa 2013 gluteenittoman tuotteen merkin käyttöoikeuden saaneet tuotteet.
Luettelossa on mukana paitsi leivonnaisia ja makeisia myös jauhoja ja eineksiä.
Keliakialiiton mukaan ”merkki voidaan myöntää vain Suomessa toimivien tuottajien, valmistajien, valmistuttajien, pakkaajien ja/tai maahantuojien gluteenittomille tuotteille.”
Myös sellaisia tuotteita, joissa ei ole gluteiiniton-merkkiä, voi käyttää. Tällöin pakkausmerkinnät tulee lukea huolella, koska tuotteessa saattaa olla gluteiinia, vaikka tuotteen nimessä sitä ei ole mainittukaan.
Kirjasto 10:ssä Helsingin keskustassa on äänieristetty soittohuone, jossa voi myös laulaa. Huoneessa on käytössä Yamaha Clavinova digitaalipiano. Soittohuoneen voi varata netissä osoitteessa https://varaamo.hel.fi/ tai suoraan kirjastosta numerosta (09) 310 85000.
Töölön kirjaston soittohuoneessa on sähköpiano, joka on käytettävissä kuulokkeiden kanssa. Huone ei siis sovellu laulamiseen.
http://213.214.145.143/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut?service=Soittohuone
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Tyoskentele_ja_viihdy/…
http://213.214.145.143/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kirjasto_10
Oili Tannisesta ja hänen tuotannostaan kerrotaan seuraavissa lehtiartikkeleissa: Onnimanni 1993; 3, s. 28-30, 50, Kotiliesi 1990; 18, s. 40-41, 43, Books from Finland 1971; 4, s. 12-14.
Hänestä on tietoa myös seuraavissa kirjoissa: Mielikuvia : suomalaisia
kirjankuvittajia (1989), Suomalaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita osa 4 / toim. Vuokko Blinnikka, Kari Vaijärvi (1987), Suomalainen kuvakirja : lastenkirjojen kuvituksia 1960-luvulta nykypäivään (1988), Lappalainen, Irja, Suomalainen lasten- ja nuortenkirjallisuus (2. uud. p. 1979).
Järvenpään kirjastosta kerrottiin, että vanhassa verkkokirjastossa lainaushistoria tosiaan oli, mutta uuden Kirkes-Finna-sivuston lainaushistoria on vasta kehitteillä.
Tove Ditlevsenin novellikokoelmaa "Den onde lykke" (1963) ei valitettavasti ole suomennettu. Myöskään kokoelman yksittäisiä novelleja ei ole luettavissa suomeksi.
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/palvelut/fennica-suomen-kansallisbi…
José Narosky on argentiinalainen kirjailija, joka on pääasiassa tunnettu aforismeistaan. BookBrowse-sivuston mukaan Naroskyn mietelausetta ”In war there are no unwounded soldiers” on siteerattu englanniksi jo Goldie Bloomin teoksessa The Paperback Shoe (2009). Valitettavasti en onnistunut selvittämään, missä yhteydessä Narosky on kyseisen lauseen alun perin julkaissut tai lausunut. En myöskään löytänyt varmaa tietoa, että sitä olisi käytetty jossakin Yhdysvaltain veteraanipäivän (Veterans Day) puheessa. Kyseessä on toki tunnettu lause, jota on varmasti käytetty paljon erilaisissa puheissa. On siis hyvin mahdollista, että joku on siteerannut kyseistä Narowskyn lausetta myös jossakin Yhdysvaltain veteraanipäivän puheessa. Varmaa kuitenkin…
Kuulostaa niin tutulta, että ulkomuistista uskallan väittää kyseessä olevan lyhyt absurdi tarina Daniil Harmsin teoksesta Sattumia. En pysty tätä nyt tarkistamaan nopeasti, koska kyseinen teos ei ole omassa kirjastossani.
Daniil Harms: Sattumia Keski-kirjastoissa
https://keski.finna.fi/Search/Results?lookfor=harms+sattumia&type=AllFields&hiddenFilters%5B%5D=building%3A%220%2FKeski%2F%22&limit=20&sort=relevance%2Cid+asc
Teoksessa Suvanto, Pekka: Akaan historia : Toijala-Kylmäkoski-Viiala, osa 2 (Vammala, 1954) kerrotaan, että Kylmäkosken kirkonkylään, Savikoskelle menevän tien varteen, perustettiin osuusmeijeri v. 1903. Kirjassa on myös kuva meijeristä (s. 119). Tarkempia tietoja itse meijerirakennuksesta ei ole.
Seuraavista teoksista saattaisi myös löytyä tietoa aiheesta:
Kylmäkoski ajan virrassa : 1895-1995
Kylmäkosken kunta, 1995
Tomminen, Hannu: Suomalainen meijerirakennus - koko kansan tehdas : pienteollisuusrakennuksen historia ja uudelleenkäyttö
Ympäristöministeriö, Alueidenkäytön osasto. Selvitys 1993, 10
Pessi, Väinö: Suomen meijeriteollisuuden vaiheita
Kirjayhtymä, 1966
Hämeenläänin meijeriliiton vuosikirja
- Julkaistu v. 1911-1922, 1945-…
Oheiselta sivulta tilastosta "Kokoelmat, hankinnat ja poistot 2011" löytyy Turun kaupunginkirjaston pääkirjaston kokoelmien määrä http://www.turku.fi/Public/default.aspx?nodeid=6838&culture=fi-FI&conte… eli 653 281 nidettä vuonna 2011 (uusin tilasto tällä hetkellä).
Tampereen kaupunginkirjaston kotisivujen osoite on http://www.tampere.fi/kirjasto. Tampereen kaupunginkirjaston lasten osaston sivujen kautta löytyy ehkä jotakin kiinnostavaa osoitteesta http://www.tampere.fi/kirjasto/lapset. Kaikkien Suomen yleisten kirjastojen yhteiset verkkosivut löytyvät osoitteesta http://www.kirjastot.fi. Tämän osoitteen kautta löytyy myös joitakin pelejä. Hyödyllinen ja hyvä linkkihakemisto verkossa on Hämeenlinnan kaupunginkirjaston tekemä Makupalat-hakemisto. Se on osoitteessa http://www.htk.fi/kirjasto/cool2.htm. Täältä on linkkejä vaikka mihin: peleihin, aikatauluihin ja kaikkeen mielenkiintoiseen ja hyödylliseen.
Helsingin poliisilaitoksen osoitetoimiston osoiterekisterin tietoja vuosilta 1907 – 1973 säilytetään Helsingin kaupunginarkistosta. Voit siis kääntyä kaupunginarkiston puoleen. Yhteystiedot löydät esimerkiksi alla olevasta linkistä.Helsingin kaupunginarkisto, https://kaupunginarkisto.hel.fi/
Valitettavasti kukaan vastaajistamme ei muistanut tällaista kirjaa. Tunnistaisiko joku kysymyksen lukijoista sen? Tiedon kirjasta voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Haminan kaupunginkirjaston perustamisvuosi on 1871. Lähde: www.kirjastot.fi Kirjastohaku.
Vehkalahden kunnankirjaston perustamisvuosi on 1896. Tieto saatu Vehkalahden kunnankirjaston kirjastonjohtajalta Kaija Ahokkaalta puhelimitse 21.3.02.
Hei!
Salasanan saat itse määritellä, mutta se vaatii henkilökohtaisen käynnin kirjaston asiakaspalvelutiskillä. Sitä ei voi luoda puhelimitse tai s-postilla.
Suomen monikkoperheet ry:n sivulta löysin tiedon, että vuonna 1977 Suomessa syntyi 14 kolmoset.Syntyneiden kolmosten alueellinen erittely on haastavaa. Suosittelen tutustumaan Tilastokeskuksen väestötilastoihin syntyneistä. Hakua pystyy rajaamaan eri tavoin. Lähteet:Tilastot - Suomen Monikkoperheet ryTilastokeskus : StatFin - syntyneet
Tyttäreni Zenzele on Marairen esikoisteos. En löytänyt hänestä katsomistani hakuteoksista enkä myöskään Aleksi -artikkelitietokanasta. Englanninkielistä tietoa kyllä löytyy internetistä. Voit katsoa vaikkapa hakuohjelmalla http://www.alltheweb.com/ ja linkki http://www.arts.uwa.edu.au/AFLIT/MaraireEN.html .
Hakuohjelmalla http://www.metacrawler.com/ hakusanat "Maraire J Nozipo" (ruksi kohtaan
phraise) löytyi 19 linkkiä, esim. http://www.emory.edu/ENGLISH/Bahri/Maraire.html .
Jotain suomenkielistä tietoa löytyi osoitteesta http://www1.helsinginsanomat.fi/uutisarkisto/19961027/kult/961027ku03.h… .
Internetistä löytyi mm. seuraava sivu, jossa sanat ovat. Laulun nimi on Lapsuuden toverille.
http://www.expage.com/sorsaq
Sanat löytyvät myös Suuresta toivelaulukirjasta (osa 1, s.50).
Valitettavasti kyseistä elokuvaa ei näyttäisi löytyvän mistään Suomen kirjastosta. Voit esittää hankintatoiveen omalle kirjastollesi aineiston hankkimisesta mm. internetin kautta
https://www.vantaa.fi/i_form.asp?path=1;217;539;10990&voucher=26E72B78-…
