The crawl -nimisestä tanssista löytyy mainintoja 60-luvun lyhytaikaisiksi jääneitä tanssivillityksiä käsittelevistä lähteistä, mutta valitettavasti yhdestäkään vastaani tulleesta en löytänyt siitä askelkuvioita tai sanallista selostusta.
Sixties City - Sixties Dance Crazes
Hei,löysin Helmet-kirjastojen hakukoneesta osoitteesta helmet.finna.fi 54 tietokirjaa Suomen lamasta 1990-luvulla. Sieltä löytyvät esimerkiksi nämä kirjat:Krugman, Paul; Raivio, Jyri (kääntäjä) – Lama: talouskriisin syyt, seuraukset ja korjauskeinot (2009)Kiander, Jaakko; Vartia, Pentti – Suuri lama: Suomen 1990-luvun kriisi ja talouspoliittinen keskustelu (1998)Keurulainen, Marita – Elämää perheinä 1990-luvun Suomessa (1998)Blomberg, Helena; Hannikainen, Matti; Kettunen, Pauli – Lamakirja: näkökulmia 1990-luvun talouskriisiin ja sen historiallisiin konteksteihin (2002)Kajander-Ruuth, Sanna; Andelin, Jussi (haastateltava) – Laman lapset: mitä meille tapahtui? (2021)Kivikuru, Ullamaija; Aslama, Minna – Laman julkisivut: media, kansa ja…
Löytyy varsin niukasti tietoa Walter Moersistä. paitsi saksankielellä.
Englanniksai löytyi kaksi kohtuullista linkkiä:
http://www.lambiek.net/moers_w.htm
http://www.answers.com/topic/walter-moers
Ulkoministeriön kirjastosta tai um:n arkistosta ei valitettavasti ole saatavana
Japanin ulkopolitiikkaan liittyvää historiatietoa muutoin kuin normaaleista historian
hakuteoksista, joita löytyy muistakin kirjastoista.
Kehottaisinkin sinua vielä jatkamaan kyselyitä, esimerkiksi Japanin suurlähetystöstä
http://formin.finland.fi/public/default.aspx?nodeid=17223&culture=fi-FI…
Helsingin yliopistosta tai British Librarysta.
Teosta Mikämikämaan lapset monikulttuurisessa päiväkodissa ei ole käännetty kiinaksi tai japaniksi eikä muillekaan kielille. Siitä on olemassa ainoastaan suomenkielinen versio.
Tiedot tarkistettu Fennicasta (Suomen kansallisbibliografia, https://finna.fi ).
Vanhat tietokonepelit ovat valitettavasti hävinneet kirjaston kokoelmista jo aikoja sitten. Itse Oulunkylän kirjastossa pitkään työskennelleenä en muista tuolta ajalta meiltä muuta ”ankkapeliä” kuin Duck City. http://www.youtube.com/watch?v=YTuy50II6ks
Sen sisältö ei kyllä taida ihan vastata kuvaustasi. Kyseessähän taitaa olla jonkinlainen tasohyppelypeli. Nettihakukaan ei tuottanut varsinaisia osumia. Vähän kuvausta muistuttava peli on Maui Mallard vuodelta 1996, jossa seikkailee Aku Ankkaa muistuttava hahmo. Tosin en muista, että kirjastossamme olisi ollut juuri tämä peli. http://www.youtube.com/watch?v=Ta6HsdyVNM8&feature=related Youtubesta löytyy kyllä klippejä vanhoista peleistä, joten kannattaisi hyödyntää sitä. Netistä voisi…
Suutarilan kirjastossa on vielä saatavana näyttelyssä ollut " Siilin talvipesän rakennusohje". Myös Kaarina Turtian kirjassa Siili, pihapiirin villilemmikki kerrotaan seikkaperäisesti siilin "omasta" pesänrakentamisesta ja miten siilille voi rakentaa talvipesän.
Suutarilan kirjastoon saat yhteyden puh. 310 85 074 ja Turtian kirjaa löytyy useista kirjastoista. Saatavuuden voit tarkistaa pääkaupunkiseudun kirjastojen Plussa-aineistotietokannasta http://www.libplussa.fi/ .
Kaija Österlundista löytyy tietoa hyvin niukasti. Teoksessa Pöytä koreaksi: Kattauksen ja pöytätapojen historiaa (2005) kerrotaan, että Museovirastossa työskennellyt Kaija Österlund (Levonen) suunnitteli Aino-aterinsarjan, aiheena Isonkyrön Leväluhdan lähteestä löydettyjen rannerenkaiden ornamentiikka. Uskoisin, että hän on myös Risto-kirjojen kirjoittaja, mutta varmennusta ja lisätietoja ei löydy mistään lähteistä.
Valitettavasti ohjelmaa ei olla tunnistettu. Lähetimme kysymyksesi eteenpäin, valtakunnalliselle kirjastoammattilaisten sähköpostilistalle: ehkä joku kollega jossakin päin Suomea tunnistaisi ohjelman. Ilmoitamme heti, mikäli vain saamme sieltä vastauksen.
Parhaiten virkkausohjeita löytyy kirjastosta, tänne tulee useita käsityölehtiä, joita voi lainata eivätkä ne ole edes kovin painavia kantaa kotiin.
Internetissä on ainakin pari osoitetta, joista löytyy virkkausmalleja, toinen on http://www.tkukoulu.fi/handmade/virkkaus/index.html ja toinen http://www.freepatterns.com/. Jälkimmäinen sivusto on englanninkielinen ja siellä voi liittyä jäseneksi jonkinlaiseen "käsityökerhoon".
Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan oikeuslääketieteen laitokselta kerrottiin, että lain mukaan (Laki kuolemansyyn selvittämisestä) ampumatapauksissa tehdään oikeuslääketieteellinen ruumiinavaus, jonka perusteella selviää kuolinsyy. Kuolinsyy voi vaihdella riippuen tapauksesta. Yleisintä kuolinsyytä laitos ei täten yksilöinyt.
Tauti- ja kuolinsyyluokituksista tietoa sivuilla:
http://www.stakes.fi/oske/luokitukset/icd10
http://www.fimnet.fi/yhd/kl-yhdistys/vuoski99/icd10.html
Lakitekstit löytyvät Valtion säädöstietopankki Finlexistä http://www.finlex.fi
Runon tekijä on kyllä venäläinen klassikko, mutta vanhempaa polvea, nimittäin Ivan Krylov. Runo on nimeltään "Tiedonhaluinen" ja se sisältyy Krylovin suomennosvalikoimaan "Tarinoita".
Kiitos palautteestasi!
Hämeenkylän kirjaston nimen muuttaminen Pähkinärinteen kirjastoksi on vireillä. Prosessi kestää kuitenkin aikansa, siksi on vaikea sanoa tarkkaa ajankohtaa.
Varauksia voi toki tilata myös pieniin kirjastoihin, olen pahoillani, että olet joutunut tilamaan varauksesi Myyrmäen kirjastoon.
Arvailuksi menee, koska en onnistunut löytämään suoraa vastinetta ilmaukselle "gem markers". Parilta sivustolta löytyi jotakin sinne päin, nimittäin jonkinlaiset kiillekynät: http://www.orientaltrading.com/american-crafts-glitter-gem-marker-set-a… ja toisaalta Gem-merkkiset värit, jotka näyttävät lähinnä väriliiduilta: https://www.google.fi/imgres?imgurl=https%3A%2F%2Fupload.wikimedia.org%…
Olisikohan kyseinen taiteilija tarkoittanut jonkinlaisia geelikyniä, joita kyllä on saatavilla monista paikoista, esim.:
http://www.suomalainen.com/webapp/wcs/stores/servlet/fi/skk/geelikyn%C3…
Riippuu varmaan paljon värityskirjoissa käytettävästä paperilaadusta, millaiset värit niihin parhaiten soveltuvat. Kovin huokoisesta paperista geeli- ja…
Muutamalle Oskar Nousiaisen suomentamaan Rakkauden ja kuoleman lauluja -kokoelmaan sisältyvälle runolle löytyy kyllä vaihtoehtoinen suomennos, mutta Unen maa ei näyttäisi kuuluvan tähän joukkoon.
Suomussalmen kirjastolla oli aikanaan kirjanmerkki, johon oli painettu pätkä Hannele Huovin runosta "Kohta osaan."
Kirjanmerkki on nähtävissä Kirjastomuseon sivulla, kuvaa klikkaamalla saa näkyviin kokonaan:
http://www.kirjastomuseo.fi/fi/index.php/items/show/6068
Runo kokonaisuudessaan löytyy esimerkiksi teoksesta Hiiri mittaa maailmaa / Hannele Huovi & Elina Varta, Tammi 2019.
Toivo Lyyn Canterburyn tarinoita -suomennoksesta on jätetty pois alkuperäiseen teokseen kuuluvat kolme keskeneräistä tarinaa (Kokki, Chaucer itse, Junkkeri) sekä "seitsemän sellaista, joita kohtaan lukija tuskin tuntisi nykyaikana mielenkiintoa" (Abbedissa, Chaucer itse, Munkki, Oppinut, Vapaamies, Toinen nunna ja Pastori). Kysymyksessä siteerattuja The monk's talen säkeitä ei siis valitettavasti Chaucerin tarinakokoelman suomenkieliseen käännökseen sisälly.
Ikävä kuulla, ettei palvelu enää toimi entiseen tapaan. Veikkaisin, että vika on kuitenkin jossain muussa asiassa kuin koko Helmet palvelussa. Käväise lähimmän Helmet kirjaston palvelutiskillä tarkistamassa, mikä aiheuttaa ikävän ongelman. Se saadaan varmasti korjattua helposti.
Hei, voisiko olla kyseessä tämä kirja:Fatland, Erika, Sovjetistan : matka Turkmenistaniin, Kazakstaniin, Tadžikistaniin, Kirgisiaan ja Uzbekistaniin, 2015.Kirja on julkaistu myös Daisy-äänikirjana.
