Jos alaikäisellä on kuvallinen henkilöllisyystodistus niin kyllä voi. Omatoimiaikana tarvitsee kirjastokortin lainaukseen. Huomaa ettei lainaaminen ole mahdollista Kouvolan kirjastoissa 5-8.3.2018. kirjastojärjestelmän päivityksen vuoksi.
Valitettavasti tähän kysymykseen ei nyt löytynyt vastausta. Kyselin asiaa Tieto-listalla, jota seuraa satoja kirjastoammattilaisia ympäri Suomea, mutta kukaan ei tunnistanut kirjaa.
Liitän tähän vielä listan kirjoista jotka kuulostivat lupaavilta, mutta lähemmin tarkasteltuina eivät osoittautuneet sopiviksi.
Thomas Arvidsson: Varas varkaalta
Saul Bellow: Varkaus
Clive Cussler: Varas
Sari Kaarniranta: Rakas varas
Anton Tšehovin novelli Varkaita
Göran Tunström: Varas
Olen poiminut muutamia historiallisia romaaneja, jotka sijoittuvat yli 150 takaiseen aikaan ja joista olen itse pitänyt. Listalta olen pyrkinyt poistamaan sotataistelujen kuvauksia sekä kirjoja, joilla on kovin monta kertojaa. Olen yrittänyt jättää pois taistelukuvauksia sisältäviä kirjoja sekä niitä, joissa on kovin monta kertojaa. Helmetistä historiallisia romaaneja voi hakea lisää hakusanalla HISTORIALLISET ROMAANIT. Hakuun voi yhdistää maan tai aikakauden. Vaikka Historialliset romaanit 1600-luku
Suomen historiaan liittyviä romaaneja
Havaste, Paula
Laahus
Naisen elämää nuijasodan ajan Suomesta, 1500-luvulta. Vaikka eletään sodan keskellä, varsinaisia taistelukuvauksia ei ole. Kurjuutta ja väkivaltaa kuitenkin on.
Kanto…
Sopivan kirjan löytyminen riippuu aina pitkälti siitä, minkälaiset asiat lukijaa kiinnostavat ja kuinka kokenut lukija hän on. Tässä muutama mahdollinen Finlandia-palkinnon voittanut kirja niin aikuisten-, nuorten- kuin tietokirjojenkin puolelta.
Lasten- ja nuortenkirjallisuuden Finlandia:
Anne-Maija Aalto: Mistä valo pääsee sisään (2021). Kirja on dystoopinen tieteisromaani, jossa mm. ihmiskokeilla kajotaan ihmisen muistiin. Sen päähenkilönä on nuori poika.
Juuli Niemi: Et kävele yksin (2016). Päähenkilöinä on sekä poika että tyttö. Kyseessä on rakkauskertomus, mutta myös muita teemoja, kuten maahanmuuttoa käsitellään.
Nadja Sumanen: Rambo (2015). Kirja on kertomus 15-vuotiaasta ADHD-diagnoosin saaneesta pojasta,…
Tätä henkilöä ei löytynyt Finna.fi-, Kirjasampo- eikä Digi.kansalliskirjasto.fi-hauissa, Ritva-tietokannasta, sarjakuvatietokannoista, ei myöskään Helsingin Sanomien arkistosta eikä Merkin hausta.Kirjasampo 2.0, https://analyysi.kirjasampo.fi/fi/people/faceted-search/table?page=0Finna.fi, https://finna.fi/Digi.kansalliskirjasto.fi , https://digi.kansalliskirjasto.fi/etusivuMerkin museo ja arkisto, https://yksa.disec.fi/Yksa4/public/PLA/Ritva-tietokanta, https://www.rtva.kavi.fi/Sarjakuvahakuteoksia, https://www.makupalat.fi/fi/search/node/sarjakuvat%20AND%20hakuteoksetEhkä joku lukijoistamme tunnistaa sen?
Turun kaupunginkirjastossa on jonkun verran eri harrastuksia käsitteleviä videoita, mainittakoon esim. Ratsuopisto, Taitava jalkapalloilija ja Classical Guitar. Videot ovat omissa hyllyissään ja eri osastoilla (esim. musiikkia käsittelevät videot).
Voit itse hakea videoita verkkokirjastosta niin, että kirjoitat haluamasi harrastuksen asiasana-kohtaan ja valitset aineistolajiksi videon.
http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=t_form2&sesid=1044966657
Kirjassa Helsinki ennen meitä (tekijät Asmo Alho & Uljas Rauanheimo) on sivulla 93 kuva Waseniuksen kirjakaupasta sekä ulkoa että sisältä. Kuvatekstissä todetaan, että vanhoista kuvista tarkkaa ikää on hyvin vaikea päätellä, tsaarinajan upseereita näyttäisi ainakin Pohjois-Esplanadi 25:n edessä kävelevän. Kirjan saatavuustiedot www.helmet.fi.
Helsingin kaupunginmuseon kuva-arkistosta saattaa löytyä muitakin kuvia: http://www.hel2.fi/kaumuseo/suomi/kuvaarkisto.html
Turun kaupunginkirjastosta löytyy mm. kirja Tieliikennelait (2011), jossa on koottu keskeinen tieliikennelainsäädäntö ajantasaisena. Kirjassa on tieliikenteen yleissäännösten lisäksi mm. ajo-opetusta ja liikennevakuutusta koskevaa lainsäädäntöä.
Kirjan saatavuus löytyy Vaskista http://www.turku.fi/vaski
Lehteä voi lukea mikrofilmiltä Helsingin kaupunginkirjaston Pasilan kirjastossa. Mikrofilmistä voi halutessaan ottaa myös paperikopioita.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto/Yhtey…
Eva Kilven ja Tomi Kontion runoissa voisi olla tällaisia, kuten itsekin epäilit.Minulle tulivat myös mieleen Risto Rasa ja Eino Leino, mutta valitettavasti ei mitään tiettyä runoa.Espoon kaupunki on vuonna 2023 kerännyt asukkailtaan rakkauskirjeitä luonnolle. Ne eivät kaikki ole runoja, mutta kauniita kirjeitä niissä on monia. Jospa niistä löytyisi kaivattu teksti? Linkki sivustolle.Runoja etsiessä törmäsin myös Anna Pulkkisen pro gradu tutkielmaan 2018 ”Näissä runoissa ylistetään luontoa ja mollataan ihmisiä” Sieltä löysin vielä pari ehdokasta:Ahokainen, Ester (1985) ”Kauanko?”. Teoksessa Jaatinen, Sanna & Rönns Christel (toim. 2001) Neulaspolku. Meidän lasten runot. Helsinki: Otava.Pohjanpää, Lauri (1956) ”Kaksi kiveä”. Teoksessa…
Edit Piafin esittämät laulut löytyvät mm seuraavissa nuottijulkaisussa:
- Top Edith Piaf : Paroles et musique avec accompagnement piano / Edith Piaf
- 20 ans de succes 60-80: Collection de 110 succes vol.III
- Les grands succes d'Edith Piaf
- EDITH PIAF CHANTE CHARLES DUMONT
Kannattaa ottaa yhteyttä Tornion kaupunginkirjaston musiikkiosastolle, puh Puh. 016-432 431
Katso lisää
http://www.tornio.fi/kirjasto/musa.htm
http://www.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=piaf&m=7&l=&Da=&Db=&b=&SORT=D&…
Avioliittolaissa http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1929/19290234 ei serkuksia kielletä menemästä naimisiin keskenään, olivatpa he sisarten lapsia tai veljesten lapsia.
Sarja voisi olla 1970-luvulla ilmestynyt Seepra-sarja tai lähinnä 1980-luvulla ilmestynyt Isoseepra-sarja. Sarjoissa ilmestyi kirjoja monista aiheista, mm. keittokirjoja.
Yleisten kirjastojen kokoelmissa näiden sarjojen kirjoja on enää vähän jäljellä, joten sisältöä emme pysty tarkistamaan. Yksi mahdollinen olisi Isoseepra-sarjan Pikkulämpimät ja iltapalat-Herkkuja pieneen nälkään -kirja, jonka kuva löytyy antikvariaatin sivuilta:
http://www.antikvaari.fi/naytatuote.asp?id=385824
Kurhila-Hillilän peruna- ja pellavakylästä saat tietoa nettiosoitteesta http://www.phnet.fi/kylat/kurhila/default.htm.
Siinä esitellään kylä ja kerrotaan sen historiasta ym. Pääset sivulta myös Kurhilan koulun etusivulle. Risto Louneman artikkeli "Kylä kultakehyksissä" käsittelee EU:n tukeman Kurhila-Hillilän kaksoiskylän kehittämisprojektia Pellervo-lehdessä v.1998, no 8,ss. 16-21.
Kyseinen kohta Roald Dahlin Matildan suomennoksesta (WSOY, 1990, useita lisäpainoksia) löytyy sivulta 195. Suomentaja on Eeva Heikkinen.
Saat suomennoksen sähköpostiisi.
Sähköä ja kuumaa vettä voi tulla monesta eri lähteestä. Energiateollisuus ry;n sivustolla, ks. https://energia.fi, kerrotaan lämpovoimalaitoksista, joissa tuotetaan sähköä. Talousvedestä kerrotaan Helsingin kaupungin sivustolla Talousvesi | Helsingin kaupunki, jossa on myös linkki HSY -vesihuoltosivulle.
Joensuun punaisten taisteluista sisällissodassa on todennäköisesti eniten tietoa teoksessa Moniääninen sisällissota Pohjois-Karjalassa (toim. Jenni Merovuo, 2019). Sitä ei ole OUTI-kirjastojen kokoelmissa, mutta voit tehdä siitä kaukolainapyynnön. Oulun yliopiston kirjastossa se on vapaakappaleena eli sitä ei saa kotilainaan, mutta sitä pääsee lukemaan kirjaston tiloissa.
Joensuun historiaa yleisemmin käsittelee esimerkiksi Elämää entisajan Joensuussa : Joensuun kaupunki 1848-1998 sekä Joensuun kaupungin historia -kirjasarja (osat 1-5).
Valitettavasti en ole Joensuun murteen asiantuntija, joten en yritä kääntää lausetta. Joensuussa puhutaan Pohjois-Karjalan murretta. Pohjois-Karjalan murreopas (Aimo Turunen, 1956) voisi auttaa lauseen…
Mene HelMetin sivulle osoitteeseen
http://www.helmet.fi/
ja valitse Sanahaku.
Kirjoita laatikkoon joko
irlanti kansanmusiikki
tai
kelttiläinen kansanmusiikki.
Valitse Aineistosta kirjat ja klikkaa sitten Hae. Kannattaa kokeilla myös rajausta nuotteihin, sillä niissä on usein kerrottu muusikoista ja kappaleista.
Netistä löytyy esim. sivu
http://www.ceolas.org/ceolas.html
ja lisää tietenkin Googlella käyttämällä hakusanaa
celtic music
Kirjaston työasemilla voit käyttää Aleksi ja Arto
-tietokantoja, joihin on koottu suomalaisissa lehdissä julkaistuja artikkeleita. Samat hakusanat soveltuvat kuin HelMetissäkin.
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ylläpitää suomalaisen kirjallisuuden käännöstietokantaa. Löydät sen osoitteesta
http://dbgw.finlit.fi/fili/kaan.php
Eeva-Liisa Mannerin runoja löytyy espanjaksi kokoelmissa
1993 Poesía finlandesa actual 1993, Poesía nórdica antología 1995, Quimera 1995, 1969 Doce poetas de Finlandia 1969.
Tietokannasta voit myös hakea suomalaisten runoilijoiden espanjankielisiä käännöksia valitsemalla genreksi "lyriikka" ja käännöksen kieleksi "espanja". Saat luettelon espanjaksi käännetyistä runokokoelmista Claes Anderssonilta, Elmer Diftoniukselta, Tua Forssrömiltä, Paavo Haavikolta, Pentti Holapalta, Lars Huldenilta, Tomi Kontiolta, Pentti Saarikoskelta, Solveig von Schoultzilta, Eita Stenbergiltä, Edith Södergranilta,…
