Periaatteessa kaikki Helkassa oleva löytyy myös Melindasta. Helkassa (ja Melindassa) ei kuitenkaan ole tietoja kaikista vanhemmista opinnäytetöistä. Vanhojen opinnäytteiden tiedot saattavat löytyä vain oppiaineen laitokselta. Kannattaa ottaa yhteyttä yliopistoon.
Ammattikorkeakoulujen opinnäytetöitä voi etsiä Theseus-tietokannan kautta:
https://publications.theseus.fi/
Kannattaa tutustua Finna –hakupalvelusta löytyviin Viipurin karttoihin. Finna on Suomen arkistojen, kirjastojen ja museoiden yhteinen palvelu https://www.finna.fi/
Alex Morganista löytyy vain vähän tietoa ruotsiksi lasten tietokirjasta Illugi Jökulsson: Världens bästa kvinnliga fotbollsspelare (2015), löytyy Vaskista hakemalla kirjan nimellä https://vaski.finna.fi/ Kirjasessa esitellään lyhyesti parhaita naisjalkapalloilijoita.
Oheisessa Helsingin Sanomien Matias Strozykin kirjoittamassa artikkelissa (5.12.2018) on enemmän tietoa https://yle.fi/urheilu/3-10507624
Biography.comin artikkelista löytyy englanniksi tietoa Morganista https://www.biography.com/athlete/alex-morgan
Hei, Jämsän kirjastossa on nuortenkirja nimeltä Poistui kotoaan. Sen on kirjoittanut Marja-Leena Tiainen ja se on ilmestynyt v. 2005 Tammen kustantamana.
Jean Cocteaun tuotannosta on suomennettu vain muutama runo. Teokseen Tulisen järjen aika : kymmenen modernia ranskalaista lyyrikkoa (WSOY, 1962, ss. 77 - 80) sisältyy yhdeksän runoa sarjasta Enkeli Heurtebise (L’Ange Heurtebise) Aale Tynnin suomentamina. Runosta Les cheveux gris on kaksi suomennosta. Lauri Viljasen käännöksen Harmaahiuksinen nuoruus voi lukea teoksesta Helikonin lähde : maailmanlyriikan suomennoksia (WSOY, 1961, s. 17). Arja Samoojan suomennos Harmaat hiukset sisältyy antologiaan Runon suku : valikoma suomeksi elävää käännöslyriikkaa (Otava, 1991, s, 192).
Edellä mainitut teokset kuuluvat Helmet-kirjastojen kokoelmiin. Voit tilata ne lainattaviksi omaan lähikirjastoosi.
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi…
Himmera.com -välimatkalaskurisovelluksen mukaan matka autolla välillä Hanko - Nordkapp on 1598 km ja matkan kesto on 22 h 39 min ja keskinopeus 71 km. Tässä ei oteta kantaa mahdollisiin pysähdyksiin. Polttoainetta kuluu 11.9 litraa ( kulutus 7 l / 100 km) ja hinta on 246,2 € (litrahintana käytetty 2.2 € / l).
http://fi.etaisyydet.himmera.com
Suuressa sitaattisanakirjassa (toim. Jarkko Laine, 1989) löytyy työtä koskevien sitaattien joukosta "Työ aateloi ihmisen". Sanakirjassa ei kuitenkaan anneta tietoa, kenen sitaatti on alunperin. Toisaalta Vissarion Belinskin, venäläisen kirjallisuusarvostelijan, toimittajan ja filosofin kerrotaan sanoneen "Work ennobles man", joka myös saattaa olla pohjana tälle suomennokselle.
https://statusmind.com/work-quotes-60/
Suuressa sitaattisanakirjassa on myös Thomas Carlylen (1795-1881) sitaatti, joka viittaa työn jalouteen "Kaikki työ, puuvillan kehruukin; on jaloa; työ sinänsä on jaloa".
Sanastoa:
dignify: to give distinction to : ennoble https://www.merriam-webster.com/dictionary/dignify
dignify 1..antaa jllek arvokkuutta,…
Finna ei palvellut minua täysin, joten käännyin helmetin puoleen. -hae helmet.fi-tarkennettu haku novelleja-aineistotyyppi : kirja-kieli suomi-alkuteoksen kieli suomi suomiNäillä eväillä sain 2205 tulosta.
Jarmo Saartin Opetusministeriölle vuonna 2000 laatiman selvityksen mukaan
kunnallisista kirjastoista 97 %:lla oli käytössään tietotekniikkaa, ja yli 95 %:lla Internet-yhteydet.
Lisätietoja : Suomalaisten yleisten kirjastojen atk-kirjastojärjestelmät, niiden tietovarantojen verkkokäyttöisyys ja tietotekniset valmiudet".
Selvityksen tilastotietoja on julkaistu myös Tilastokeskuksen Tietoyhteiskunta-sivuilla osoitteessa: http://tilastokeskus.fi/tk/yr/tietoyhteiskunta/julkinenkirjasto.html
Yleisten kirjastojen tilastotietokanta (http://tilastot.kirjastot.fi)
ja Tieteellisten kirjastojen yhteistilasto eivät näytä sisältävän tietoja kirjastojen laitekannasta ja verkkoyhteyksistä.
Varmasti lainatuin ja varatuin kirja tänä vuonna on ollut Dan Brownin Da Vinci- koodi. Itse pidin kirjasta ja voin sitä kyllä suositella, erityisesti vähän erilaisista rikos/toimintaromaaneista pitävälle. :)
terveisin
Leena Salminen
Kirjallisuudestamme löytyy runsaasti esimerkkejä vakasta niin valitsemassa, löytämässä kuin hakemassa kanttaan. Näistä sanonnan eri varianteista näyttäisi "Vakka kantensa valitsee" olla kuitenkin verrattain selvästi kaikkein tavallisin. Esimerkiksi Kansanrunousarkiston aineistosta koottu laaja Sananlaskut-valikoima sisältää ainoastaan "valitsee"-variantin esiintymiä: "Vakka kantesa valittee." (Hailuoto) – "Kyllä vakka kantees valittee ja vakan kansi kantimees." (Alastaro) – "Vakka kantensa valittee, keripeski kumppaninsa." (Kolari) Aivan samoin tekee Mervi Kosken kokoama yhteiseloa koskevien sanontojen kokoelma Vakka kantensa valitsee: "Kyllä wacka candens walitze; wacan cansi candimens." (Elias Lönnrot)
Suoralta kädeltä on silti…
Tarkoitatte varmaan ao. teosta, josta oli ennakkotieto Fennica -luettelossa https://finna.fi
Tekijä(t): Kuisma, Markku, ennakkotieto.
Nimeke: Suomen taloushistoria 1000-2000.
Julkaistu: Kustannusosakeyhtiö Siltala, 2009
ISBN: 978-952-234-004-7 (sid.)(KV)
Kustantajan nettisivulla http://www.siltalakustannus.fi/uutuudet
sanotaan että teos ilmestyy helmikuussa. Teos ei liene vielä ilmestynyt.
Sosiaaliturvaoikeudet Saksassa -opas löytyy osoitteesta http://ec.europa.eu/employment_social/empl_portal/SSRinEU/Your%20social…. Vastaava opas Suomesta löytyy puolestaan osoitteesta http://ec.europa.eu/employment_social/empl_portal/SSRinEU/Your%20social…. Niissä on selostettu sosiaali- ja terveyspalveluita saman kaavan mukaan, joten vertailu maiden välillä on varmaan kohtuullisen helppoa
Näyttää todella siltä, ettei juuri kysymäänne laitosta ole ainakaan maakuntakirjastoissa eikä yliopistojen kirjastoissa. Helsingin kaupunginkirjastossa on kuitenkin pääkirjastossa ja Rikhardinkadulla kirja Kamensky: Konstantin Korovin, ISBN 573000155x, julkaistu Leningradissa v. 1988, kieli englanti. Olisikohan tämä sisällöltään sama, kysymänne laitoksen ISBN viittaa USA:aan, missä ehkä on julkaistu rinnakkaispainos? Ellei teos ole sama, voitte tilata oikean kaukolainana, jolloin se hankitaan tarvittaessa ulkomailta lainaksi.
Alunperin unkarilaisen Minek a szőke én nekem -kappaleen suomenkielisen Budapestin sillat -version sanoitti Lauri Jauhiainen (1925-2003) salanimellä Poika Peltonen.
Luettelen muutamia kirjailijoita, joiden teosten toivon olevan sopivia. Lempi Pursiainen onkirjoittanut useita romaaneja ja muutamia muistelmia, jotka ovat myös äänikirjoina. Inkeri Kilpisen matkakirjat ovat olleet suosittuja. Rauha Kuusalon teoksia voisi kokeilla. Ja sopisiko muistelmat ja elämäkerrat : Benedicta Idefelt, Bertta Valtonen, Benedict Zilliacus, Anna Luoto, Anna-Liisa Levänen, Mielikki Ivalo, Jutta Zilliacus, Martti Lindqvist, Pirkko Jalovaara. Pirkko Jalovaaralta on äänikirjoina myös uskonnollista kirjallisuutta.
Kirjailijoiden teosten nimet löytyvät Oulun kaupunginkirjaston aineistorekisteristä http://www.ouka.fi/kirjasto/intro/ laittamalla hakuehdoksi kirjailijan nimen (sukunimi, etunimi) ja valitsemalla aineistolajiksi…
Leila Pölkky-Pieskältä on Fennican mukaan ilmestynyt 6 kirjaa: Kaunista kotiin kudontamalleja ohjeineen, 1992, Kudo itse kauniit matot, 2006, Kudo kangasta, 1984, Poppanakirja: käsityömalleja ohjeineen, 1986, Raanu- ja mattokirja: 51 mallia ja työohjetta, 1980, Venla kodin suuri käsityökirjasto : 4 : Kankaankudonta, liinat, verhot, pitsit, 1984.
Kaikki kirjat sisältävät perinteisiä kangaspuilla tehtäviä kudonnaisia, en löytänyt kirjoista poikkeavia valmistustapoja.
Jospa tekijä olisikin joku muu?
Tämä sitaatti on paljon käytetty, mutta kuka ajatuksen on esittänyt ensimmäisen kerran onkin jo vaikeampi selvittää. Tutkin asiaa verkosta ihan googlailemalla ja siellä nämä sanat laitettiin mm. lääkäri, teologi Albert Schweitzerin, Ernest Hemingwayn ja Ingrid Bergmanin suuhun. Useimmin ajatus esitettiin muodossa: Onnellisen elämän edellytykset ovat (tai onni on) hyvä terveys ja huono muisti. Yhteyttä Max Jakobsoniin en löytänyt. Kävin vielä läpi kirjoja: Vaeltava viisaus: Aforismeja ja ajatelmia vuosituhansien varrelta (Wsoy 1992), Elämän viisauden kirja (Wsoy 1991, Lentäviä lauseita (Otava 1978)ja Lentävien lauseiden sanakirja (Otava 1898). Näistä kirjoista en kuitenkaan löytänyt tuota sitaattia.
