Lahden kaupunginkirjastoon voi tilata kaukolainaksi kirjoja, joita ei omassa kokoelmassa ollenkaan ole. Kaukolainapyynnön voi tehdä joko netin kautta kirjaston kotisivuilta http://www.lastukirjastot.fi/kaukolainat
tai ottamalla yhteyttä pääkirjaston tietopalveluun.
Jos kirja on tilattavissa Kuopion Varastokirjastosta, kaukolaina on maksuton, muualta tilattuna se maksaa 5 euroa.
Suosituimmat pelit myydään yleensä jo ennakkoon loppuun. Varsinkin Manchester Cityn peleihin liput voivat olla kiven alla (varsinkin pelit suuria ja keskisuuria seuroja vastaan). Mainitsemistasi kolmesta seurasta Manchester City ja Everton pelaavat Valioliigaa ja Bolton Ykkösliigaa. Boltonin peleihin voi olla mahdollista saada lippuja vielä edellisenä päivänä stadionilta (Bolton Central Macron Stadium).
Valioliiga-otteluihin voi hankkia lippuja monella eri tapaa. Joukkueet myyvät lippuja muun muassa itse omien verkkosivustojensa kautta, mutta lippuja voi hankkia myös erilaisten lippuvälittäjien tai matkajärjestäjien sivustoilta. Lippujen hinnoissa voi kuitenkin olla suuria eroja näiden eri vaihtoehtojen välillä.
Jos on jalkapalloseuran…
Kävin läpi kokoelmassamme olleet seuraavat Arabian keramiikkaa käsittelevät teokset:
Arabia : keramiikka, taide, teollisuus (päätoimittaja: Aav, 2009)
Keräilijän aarteet : Arabian purkkeja ja pilkkumeita (Kumela ja Blåfield, 2009)
Arabian lumoava posliini (Kumela, Paatero ja Rissanen, 1987)
mutta näistä ei kuvailemaasi maisemaa löytynyt. Myöskään Googlen kuvahaku hakusanoilla "Arabia seinälautaset" en löytänyt kuvailuun sopivaa.
Arabian suunnittelijoista en myöskään löydä ketään CA-nimikirjaimilla - katsottu www.arabia.fi/muotoilijat sekä kirjassa Arabia : keramiikka, taide, teollisuus olleet Susanna Vakkarin listaamat Arabian taiteilijat.
Osattaisiinkohan Iittala & Arabia Muotoilukeskuksessa auttaa?
Helsingin kaupunginkirjastossa siirryttiin vuonna 1941 käyttämään omaa luokitusjärjestelmää, joka perustuu YKL:ään eli yleisten kirjastojen luokitusjärjestelmään. Tuolloin Helsingin kaupunginkirjastossa oltiin sitä mieltä, että Luokitusopas-niminen kirjanen, joka silloin vastasi YKL:ää, jakaa luokiteltavan aineiston liian karkeasti. Omaan luokitukseen päädyttiin siis siksi, että katsottiin, että tarvitaan tarkempi tapa luokitella. Omasta luokitusjärjestelmästä ei ole myöhemminkään luovuttu mm. siksi, että aineiston uudelleen luokittelu kaikkine siihen liittyvine töineen olisi valtava urakka.Vuonna 2002 HKLJ:stä ilmestyi verkkoversio http://finto.fi/hklj/fi/.Vastaus pohjautuu vastausarkistoon.Nyt Helsingissä valmistaudutaan siirtymään YKL-…
Elokuva I'm losing you perustuu Bruce Wagnerin omaan samannimiseen romaaniin. Elokuvan arvosteluissa kerrotaan, että elokuva sisältää paljon viittauksia muihin elokuviin ja kirjallisuuteen.
Eräässä amerikkalaisessa arvostelussa mainittiin Emily Dickinson, (ks.internetosoite http://www.rottentomatoes.com/click/movie-1087760/reviews.php?critic=al…).
Mahtaisiko hän olla elokuvassa viitattu runoilija?
Emily Dickinsonin runossa After Great Pain on lopussa sanat, joihin arvostelussa viitataan:
After Great Pain, A Formal Feeling Comes
After great pain, a formal feeling comes —
The Nerves sit ceremonious, like Tombs —
The stiff Heart questions was it He, that bore,
And Yesterday, or Centuries before?
The Feet, mechanical, go round —
Of Ground, or…
Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmista löytyy niukasti tietoa ylioppilasperinteestä. Matti Klingen ja Laura Kolben kirja "Suomen ylioppilas" tosin sisältää mielenkiintoista tietoa yliopistoelämästä kautta vuosisatojen. Kirjan saatavuustiedot löydät osoitteesta: www.helmet.fi
Helsingin yliopistomuseossa sen sijaan löytyy asiasta enemmän tietoa. Heilläkään ei tosin ollut tietoa fuksi sanan alkuperästä. Museon yhteystiedot löydät osoitteesta:
http://www.halvi.helsinki.fi/museo/HYM.htm
Jos Yleisen Suomalaisen asiasanaston hakukenttään kirjoittaa dekkari* niin sanasto toteaa, ettei sanaa dekkarit käytetä, vaan että käytettävä asiasana on salapoliisikirjallisuus, jonka rinnakkaistermejä ovat jännityskirjallisuus, rikoskirjallisuus ja vakoilukirjallisuus. Näistä sanoista paljastuukin hyvin se mitä nämä kirjat pitävät sisällään. Tämä kuitenkin lienee sitä tarkoittamaasi perustietoa, jota et tarvitse, joten laitan tähän alle muutaman vihjeen, josta saat lisää tietoa dekkareista.
Erinomainen nettisivusto on dekkarinetti, katso http://www.tornio.fi/kirjasto/tuu/dekkarit/
Dekkarinetistä saat paljon tietoa dekkareista.
Suomen dekkariseuran http://www.dekkariseura.fi/ sivuilta huomaat mm., että lokakuun lopussa on ilmestymässä…
Babarin nimen alkuperä ei ole tiedossa. Babar-hahmon 80-vuotisjuhlan aikaan vuonna 2011 Le Monde -lehdelle antamassaan haastattelussa kirjailija Laurent de Brunhoff kertoo, että norsutarinoita kertoi alun perin hänen äitinsä Cécile Laurentille ja tämän veljelle. Heidän isänsä, taidemaalari Jean de Brunhoff, piirsi ja kirjoitti ensimmäiset Babar-kirjat, ja myöhemmin Laurent siirtyi niiden tekijäksi. Hän kertoo kysyneensä isältään, miksi norsun nimeksi tuli Babar, mutta ei saanut vastausta.
Lähde:
François Bostnavaron: "Babar, 80 ans et toujours vert". Le Monde, 8.12.2011. https://www.lemonde.fr/vous/article/2011/12/08/babar-80-ans-et-toujours…
Jos lainan uusii viimeistään eräpäivänä, siitä ei tule myöhästymismaksuja. Myöhästymismaksuja kertyy vain, kun kirja on lainassa yli eräpäivän. Uusittaessa eräpäivä siirtyy eteenpäin. Uusiminen ei ole maksullista. Uusinnan voi tehdä verkkokirjastossa tai ottamalla yhteyttä kirjastoon.
Ainakin äänitteeltä Huumorimiehiä;Rotestilaulu löytyy
kappaleet Pornolaulu sekä alle lujaa. Olisikohan tuo
"muija-juttu" juuri tuo Rotestilaulu.Se löytyy ainakin samalta äänitteeltä.(sekä kasettina että cd-levynä, ainakin paikalla Paloheinän kirjastossa sekä Puistolassa.
Lauseet ovat Johannes Ittenin saksankielisen teoksen Die Kunst der Farbe englanninkielisestä käännöksestä. Suomeksi kirja on käännetty nimellä Värit taiteessa. Suomennoksen johdannossa lauseet on käännetty näin: ”Väri on elämää. Maailma ilman värejä olisi kuollut.(s. 8)" Tässä välissä on muutamia lauseita ja jatko on käännetty näin: "Kuten liekki synnyttää valon, niin valo synnyttää värin. (s. 8)". Tässä välissä on jälleen muuta tekstiä ja kysymäsi viimeinen lause lienee tämä: ”Niin kuin ääni antaa sanalle kirkkaan loiston, niin väri valaisee muodon sielun täyttämällä luonteellaan (s. 8)”.
Ittenin Värit taiteessa -kirjaa on useiden kirjastojen kokoelmissa, mm. Kuopiossa.
HelMetin kautta ei valitettavasti tosiaankaan voi varata useita kappaleita samaa kirjaa. Kirjaston henkilökunta pystyy kuitenkin oman käyttöliittymänsä kautta kohdistamaan useampiakin varauksia saman nimekkeen eri niteisiin. Saadaksesi luokallesi monta samanlaista kirjaa joudut siis joko käväisemään kirjastossa tai soittamaan, jotta voimme tehdä varaukset puolestasi.
Monika Fagerholmin Amerikkalainen tyttö -kirjan kaikki kappaleet ovat lainassa, ja kirjan molemmista painoksista on myös varauksia. Siksi kirjan saaminen kovin pian ei onnistu.
Kirjan voi varata Helmet-verkokirjaston kautta (www.helmet.fi) tai pyytää henkilökuntaa varaamaan sen. Varauksen tekemiseen tarvitaan kirjastokortin numero ja verkkokirjaston kautta varattaessa myös tunnusluku. Varatun kirjan voi noutaa haluamastaan Helmet-kirjastosta. Tällainen varaus maksaa 50 senttiä.
Yrttitarha-sivusto löytyy nyt osoitteesta http://www.yrttitarha.fi .
Samojen tekijöiden kokoamaa tietoa erikoisluonnontuotteista löytyy myös sivustosta http://www.luontoyrittaja.net/213.html . Kokonaisuudessa on myös yrttitietoa. Hyviä yrttisivustoja löytyy Kirjastot.fi:n Linkkikirjastosta hakusanalla yrtit, http://www.kirjastot.fi/fi-FI/linkkikirjasto/luokat.aspx?linkLibraryKey… . Tässä pari poimintaa:
Arktiset Aromit : Yrtit,
http://www.arktisetaromit.fi/fi/arktiset+aromit/yrtit/
Kasvikortisto
http://puutarha.net/suorakanava/kasvikirjahaku.asp
Luonnonyrtit hyötykäyttöön
http://www.jyu.fi/tdk/museo/Yrtit/index.html
Shakespearen sonetti 12 löytyy Aale Tynnin suomentamasta William Shakespearen teoksesta "Sonetit". WSOY on julkaissut tämän kirjan suomeksi ja englanniksi 1965 ja 1995 ja molempia painoksia löytyy HelMet-kirjastoista ainakin varaamalla. Sonetit alkukielellä suomennettuina ja kommentoituina ovat myös teoksessa:
Shakespeare, William
[Oulu] : Rajalla, cop. 2007
Samuli Edelmann on levyttänyt joitakin Shakespearen sonetteja, mutta numeroa 12 ei löytynyt.
Jarl Hemmer on kirjoittanut - ruotsin kielellä - muutamia kirjoja Onni Kokosta: Onni Kokko : berättelse (Schildt 1920); Onni Kokko och andra berättelser (Vårt hem, 1931). Hemmerin kirjasta on otettu monia painoksia. Onni Kokko on yhtenä hahmona myös tässä teoksessa:
Niinistö, Jussi: Nimeke:Suomalaisia vapaustaistelijoita (Nimox, 2003). Molemmat löytyvät mm. HelMet-kokoelmasta.
Lehtiartikkeleiden osalta suositten vierailua Kansalliskirjastossa, jonka ns. vapaakappaletyöasemilta pääsee tekemään hakuja vanhoihin sanoma- ja aikakauslehtiin. Tämä palvelu (http://digi.kansalliskirjasto.fi/) on käytettävissä myös netin kautta, mutta vapaa haku kohdistuu vain vuotta 1911 vanhempaan aineistoon, sitä uudemmat täytyy tutkia kirjaston tiloissa.…
Kaupunkiverstaalta saadun tiedon mukaan vanhat multimediakoneet lähtevät ITC-yksikön kautta kierrätykseen tai muuhun käyttöön. Oodiin tulee uudet koneet ja lisenssit..Ennen Oodia Adoben ohjelmia voi tällä hetkellä käyttää ainakin Myllypuron mediakirjastossa, Tikkurilan kirjaston Digipaja Dynamossa ja kirjasto Sellon Pajassa
Myllypuron mediakirjasto, http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Myllypuron_mediakirjasto
Digipaja Dynamo, http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Tikkurilan_kirjasto/Juttuja_kirjastosta/Digipaja_Dynamo_graafiseen_tyoskentelyyn(160190)
Sellon Paja,http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Sellon_kirjasto/Sellon_omat/Sellon_Paja__meilla_saa_tehda%281977%29
Välitimme kysymyksesi eteenpäin, valtakunnalliselle kirjastoammattilaisten sähköpostilistalle, ehkäpä joku kollega jossakin päin Suomea muistaisi tarinan! Palaamme asiaan heti jos vain saamme sieltä vastauksen! Vai muistaisikohan joku palvelumme seuraajista?
Vaikuttaa siltä, että kysymääsi kirjaa ei ole olemassa. Ainakaan Fennicasta, johon on tallennettu kaikki Suomessa julkaistu kirjallisuus, ei löydy kirjaa nimeltä Anatolian varjo. Myöskään kirjalija nimeltä Florence Richmond ei löydy Fennicasta eikä Library of Congressin tietokannasta.
