Hei,Varmaa vastausta en tähän löytänyt eikä vastaajakollegoiltakaan tullut osuvia ehdotuksia. Tuohon aikaan alkoi nuortenkin kirjallisuuteen ilmestyä juuri sotaa kriittisesti tai ainakin realistisesti käsitteleviä nuortenkirjoja. Missään sotaa käsittelevässä nuortenkirjassa en törmännyt rintamalla kuolleeseen isään. Oikeastaan vain Väinö Riikkilän Pojan muistelmat (WSOY, 1968) isä kaatuu, mutta kyseessä on kansalaissota. Oletan että kysymässäsi kirjassa oli kyse talvi- tai jatkosodasta.Muita potentiaalisia kirjailijoita voisivat olla myös esim. Erkki Rekimies, Veikko Rissanen, Lauri Jauhiainen, Aarno Kellberg, Yrjö Muuranto ja Antero Viljanen.Tietäisikö joku tämän palvelun käyttäjistä, mistä romaanista voisi olla kysymys?
Suomen pankin nettisivulla voi tutkia valuuttakursseja eri aikaväleillä.
http://www.suomenpankki.fi/ >
Tilastot > Valuuttakurssit > Kuviot
Tilastot > Valuuttakurssit > Taulukot jne.
Ehdotuksesi on jo toteutunut, sillä Helsingin kaupunginkirjastoon on hankittu kaksikin kappaletta Van Shen levyä ”V”. Löydät levyn osoitteesta http://www.helmet.fi valitsemalla välilehden ”Tekijä” ja kirjoittamalla hakukenttään nimen ”Van She”. Tällä vastaushetkellä toinen kappale on tosin menossa lainaan ja toisestakin on varaus, mutta voit tehdä levystä varauksen, jotta saat levyn sitten, kun se palautetaan.
Ikävä kyllä tämä ei ole mahdollista Vantaan kirjastoissa, mutta VHS-kasettien tallentaminen digitaaliseen muotoon onnistuu pääkaupunkiseudun HelMet-kirjastoissa Helsingissä Myllypuron mediakirjastossa, Pasilan ja Töölön kirjastoissa http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kirjastot/ sekä Espoossa Sellon, Tapiolan ja Entressen kirjastoissa http://www.espoo.fi/kirjasto.
Tämä 13-osaisen animaatiosarja on suurimmaksi osaksi elokuvaohjaaja ja animaattori Heikki Partasen työtä (ohjaus, kuvaus, käsikirjoitus ja animaatio). Nämä tiedot ja tiedot myös muista tekijöistä löytyvät kansallisfilmografia Elonetin sivuilta:
http://www.elonet.fi/fi/haku#/k%C3%A4yt%C3%B6skukka
Tarkempia tietoja ei valitettavasti löytynyt.
Elintarviketurvallisuusviraston raskasmetalleja koskevan tietopaketin mukaan kuluttajalla ei näyttäisi olevan mahdollisuuksia vähentää kadmiumin saantia muuten kuin noudattamalla kohtuutta käytettäessä kadmiumia sisältäviä elintarvikkeita:
Vähäisiä kadmiumpitoisuuksia on käytännössä kaikissa elintarvikkeissa. Viljatuotteiden korostuminen kadmiumin lähteinä johtuu siitä, että niitä käytetään usein ja suuria määriä. Kadmiumpitoisuudet viljoissa ovat Suomessa matalat, ja Eviran riskinarviointiin kootun aineiston perusteella keskimäärin pienemmät kuin Keski-Euroopassa mitatut pitoisuudet.
Öljykasveilla on luontainen ominaisuus kerätä siemeniinsä maaperän kadmiumia. Tästä syystä öljykasvien siemeniä voi käyttää päivittäin vain…
Tämä Erkki Liikasen käännösversio on tosiaan hankala tapaus, koska se on Viola-tietokannan mukaan julkaistu vain LP-levyllä Laululoota ( FinnsoundFSC03, 1973) ja Finnsoundin vuonna 1967 julkaisemalla single-levyllä FS002, joka sisältää tämä Liikasen esityksen lilsäksi Aarno Ranisen tulkinnan laulustaan Entisen varjo. Käytännössä ainoa tapa saada sanat on varata Kansalliskirjaston musiikkiosastolta kuunteluaika ja kirjoittaa sitten kuuntelemalla sanat muistiin. On tietysti mahdollista, että Erkki Liikasella on itsellään sanat tallessa, mutta en osaa sanoa, miten häneen voisi saada yhteyden. Nuottia laulusta ei ole koskaan julkaistu.
Heikki Poroila
Hei!
Kuvauksen perusteella lastenosastomme asiantuntijat päättelivät, että kyse saattaisi olla tästä teoksesta:
Hayes, Barbara & John Atstrop: Nallekarhun iltasatuja (Tammi, 1986).
Kirjan kansi on kirkkaan sininen ja keskellä kuvassa on keltainen nalle lukemassa kirjaa. Kirjassa on satu vuoden jokaiselle päivälle ja siinä on 224 sivua. Kannessa on myös pienempi kuva Prinsessa ja herne -sadun kuvituksesta.
Teos on Porin pääkirjaston kokoelmissa. Tässä vielä linkki kirjaan: https://satakirjastot.finna.fi/Record/satakirjastot.90483
Jos kyseessä on Tusen och en natt : urval av Axel Moberg (Bonniers förlag, Stockholm, 1928) on sen pyyntihinta ollut netissä esim. sidottuna (kovakantinen) 100-140 Ruotsin kruunua. Suomessa nidotusta (pehmeäkantisesta) on pyydetty esim. 5,00 €. Teos on Världslitteraturen. De stora mästerverken -sarjan toinen osa.Zacharias Topeliuksen teos Läsning för barn on julkaistu ainakin sekä kaksiosaisena (förra delen vuonna 1902 ja senare delen vuonna 1903) että kahdeksanosaisena, osat 5–8 vuonna 1903. Yksittäisestä kirjasta on pyydetty noin 5–20 euroa. Jos myynnissä on ollut koko sarja, on siitä pyydetty enemmänkin. Hintaan vaikuttaa sekä kirjan kunto että onko kyseessä sarjan osa tai koko sarja.
Turun kaupunginkirjaston verkkokirjastosta voi hakea selaushaun lisäksi myös tarkalla haulla osoitteesta http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=form2&sesid=1024486608
Videoita löydät valitsemalla aineistolaji-kohdan aakkosellisesta listasta vaihtoehdon "video (VHS)".
Roméo Dallairen kirjan nimi on Shake hands with the devil : the failure of humanity in Rwanda eikä sitä ole Kempeleen kirjastossa. Kirjaa löytyy Helsingin ja Turun yliopistojen kirjastoista ja Eduskunnan kirjastosta.
LINDA - yliopistokirjastojen yhteisluettelo antoi vastaukseksi
tarkennettu hakuun = (tiedontar?)[in Asiasana/Ämnesord/Subject] AND ("kirjasto?")[in Kaikki sanat
25 viitettä, joista uusimpia :
Haasio, Ari
Tiedonhankintatutkimuksen perusteet / Ari Haasio & Reijo Savolainen
Julkaistu: Helsinki : BTJ Kirjastopalvelu, 2004. Kirjassa laaja lähdeluettelo.
(Saatavissa Uudenkaupungin kirjastossa)
Lehtiartikkeleita ARTO-tietokannasta :
Manninen, Kalevi : Elektronisesti tallennetun tiedon hankinta yksilön tiedontarpeiden näkökulmasta Aineisto: artikkeli kausijulkaisussa Julkaisussa: Informaatiotutkimus. - Tampere : Kirjastotieteen ja informatiikan yhdistys. - ISSN 1239-3614. 25 (2006) : 4, s. 97-104.
Ágústa Pálsdóttir : Health and…
Kyselitte Huloma-sukunimen alkuperää. Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan "Sukunimet" -teos (2000) ei tuntenut tuota harvinaista sukunimeä eikä sitä löytynyt myöskään Suomalaisten paikannimien joukosta.
Suomen kielen etymologinen sanakirja (1978) kertoo, että hulas-sana tarkoittaa nurkkaa tai soppea, "hulassa oleminen" taas pulassa olemista. Hul-alkuisten sanojen kantasanana voisi olla germaaninen "hula", joka tarkoittaa onttoa tai tyhjää tilaa, loukkua tai "hål" -sana, joka tarkoittaa reikää, aukkoa, pesää tai luolaa.
Suomen murteiden sanakirja (1994) kertoo, että "huloo" -sanaa käytetään vetelästä tai pehmeästä maasta: "Ja tuolla se on toi laht sellasta huloota", tai muuten pehmeästä aineesta: "Ei sunkan se keisar syöm miteäm muuta…
Kyselimme asiaa kirjastoammattilaisten valtakunnalliselta sähköpostilistalta, mutta sielläkään ei kukaan tunnistanut etsimääsi kirjaa. Tietäisiköhän joku lukijoistamme?
Kielitoimiston Suomen murteiden sana-arkistosta löytyi yksi tieto sanasta rikkokupari. Tieto on Kangasniemeltä Etelä-Savosta vuodelta 1924, ja sen mukaan rikkokupari tarkoittaa kupariromua.
Erilaisia ilmaisia inventaarioapuvälineitä löytyy mm. Download Astron sivuilta. Mikko Laakson opinnäytetyössä on esitelty erikoistyökalujen inventointimalli.
Täysin sellaisenaan toimivaa lomaketta ei varmaankaan ole olemassa, sillä eri ihmisten ja yritysten työkalukokoelmat ovat erilaisia ja eri kokoisia. Ruutupaperi ja/tai Excel auttavat kyllä jäsentämään pieniäkin kokoelmia, mutta em. linkkien takaa löytynee sopivia malleja.
Selailin kuvia Manneken Pis'istä Zwarte Piet -asussa, mutta juuri tuollaista ei löytynyt, https://www.google.com/search?source=univ&tbm=isch&q=manneken+pis+als+z….
En tiedä, löytyykö näistä asuista eri vuosina minkäänlaista tallennettua tietoa Brysselissäkään, mutta voisihan kaupungista sitä yrittää tiedustella, ehkä esimerkiksi kulttuurista huolehtiva yksikkö voisi tietää, https://www.brussels.be/department-culture-youth-leisure-and-sports
