Sitaatti on peräisin J. L. Runebergin runosta Hauta Perhossa. Siitä on olemassa useita suomennoksia, joista lähellä kysymyksen muotoa on ainakin Otto Mannisen käännös. Se on julkaistu Runebergin Runoteokset : ensimmäinen osa -teoksessa (WSOY 1948), joka sisältyy myös uudempaan näköispainokseen Runoteokset I-II (WSOY 1997).
Kaarlo Forsmanin käännöksenä Hauta Perhossa -runo löytyy myös Wikiaineistosta: http://fi.wikisource.org/wiki/Hauta_Perhossa.
Kyllä voi. Korian kirjastossa on kaksi tulostinta asiakaskäyttöön. Niistä lasten ja nuorten osastolla olevasta monitoimilaitteesta voi tulostaa myös A3-tulosteita.
Heimo Suntion säveltämää ja sanoittamaa kappaletta Kaupungin valot ei valitettavasti ole julkaistu missään nuottijulkaisussa.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
Oulun Kenttätiellä sijaitsevien talojen ulkoseinissä olevat reliefit on tehnyt kuvanveistäjä Jorma Parkkari.
Lähde: RY Rakennettu ympäristö: Ainutlaatuinen kiinteistötaideilmiö Oulussa
Joseph von Eichendorffin novellia Das Marmorbild (1819) ei ole suomennettu.
Sigmund Freudin esseen "Wahn und die Träume in W. Jensens Gradiva" suomennos "Harhakuvitelmia ja unia W. Jensenin Gradivassa" sisältyy teokseen Uni ja isänmurha : kuusi esseetä taiteesta (valinnut ja suomentanut Mirja Rutanen, Love Kirjat, 1995).
Uni ja isänmurha -teos Helmet-kirjastoissa
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/palvelut/fennica-suomen-kansallisbi…
Hei,Venäjänkielisen kirjaston kotisivuilla ilmoitetaan neljän työntekijän (kirjastopedagogin) ja aluepäällikön tiedot.Lisätietoa:Venäjänkielinen kirjasto:Kirjastot ja aukioloajat | helmet.fi (finna.fi)
Johanna Nilssonilla on ruotsinkielinen kotisivu http://www.johannanilsson.com/index2.html
ja kustantajansa Wahlström & Widstrandin sivu http://www.wwd.se/forfattare/nilsson.htm
Saarelaisten sukukirjassa on sivulla 260 taulu, jossa ovat Dorothea Saarelaisen(Sarelain)vanhemmat. Siellä on tällaiset merkinnät isästä:
Clementz (Klemetti) Lementinp. Sarelain, s. Oulu/Oulun pitäjä/Pielisjärvi, k. 17.7.1693 Pielisjärvi(kuolinvuosi on ilmeisesti merkitty tähän väärin, pitäisi olla 1696?), Isäntänä Kontiovaara 2:ssa (erotettu 1:stä)vuodet 1679-1696.
Puoliso: Helga Safwolain, k. 16.3.17-- rk. 1723-45
Klemetistä on kerrottu muualla kirjan tekstissä ja siellä hänen kuolinvuotensa on 1696.
Sakari Pälsin teokset Pohjankävijän päiväkirjasta (1919), Arktisia kuvia (1920) ja Merillä ja erämaissa (1929) sijoittuvat Pohjoisen jäämeren seuduille.
Teoksista ei ole lyhennelmiä saatavana verkossa.
Voitte tarkistaa teosten saatavuuden Helmet-kirjastoista alla olevasta linkistä.
https://www.helmet.fi/fi-FI
https://finna.fi/
Katajanmarjat ovat lievästi myrkyllisiä, joten niitä ei pidä käyttää ravinnoksi kuin pieniä määriä. Marjat sopivat monenlaiseen käyttöön mm. ruokien ja juomien maustamiseen, säilöntään ja siirapiksi. Aarrelehdestä löytyy laaja artikkeli katajanmarjan käytöstä:
Katajanmarja sopii ruokiin, juomiin ja säilöntään, mutta älä käytä sitä suurina annoksina - Jutut - Aarre (aarrelehti.fi)
Ainakin pohjalaismurteissa se voi tarkoittaa joko puhaltamista tai kovaa tuulta (ruotsiksi tuulla=blåsa).
Riikka Tervonen: Suomi-murre-suomi : matkalle mukaan maakuntiin
Turun yliopiston kirjaston Volter-tietokannasta ei löytynyt ko. kaivauksista julkaisuja. Netistä paras artikkeli löytyi Yleltä, muttei ehkä ole syvyydeltään kysyjän toivoma https://yle.fi/a/3-5796915
Ylen artikkelissa haastateltu tutkija Hanna-Maria Pellinen näyttää kuuluvan edelleen Turun yliopiston henkilökuntaan. Sivustolla ei ole hänen yhteystietojaan, mutta jos kysyjä saisi ne laitoksen johtajalta selittäessään asiansa.
https://www.utu.fi/fi/yliopisto/humanistinen-tiedekunta/arkeologia/yhte…
Else Lassilan Hyväntuulenlaakso-teoksessa (1995) seikkailee Kitja-niminen henkilö. Romaanin salamaalaiset muistuttavat ulkoisesti hieman peikkoa. Voisiko tämä olla etsimäsi kirja?
Tolstoin teoksista ei löytynyt Gandhi-kirjeen suomennosta. Lehteilin myös Tolstoita ja Gandhia koskevaa kirjallisuutta sekä rauhankirjallisuutta, mutta tuloksetta.
Yhdestä Gandhia käsittelevästä kirjasta löysin katkelman kirjeen alusta. Kun kyseistä kirjaa ei näytä olevan Urjalan kirjastossa, kopioin katkelman tähän:
”Mitä kauemmin elän, ja erityisesti nyt, kun tunnen selvästi kuoleman läheisyyden, minä haluan kertoa toisille ihmisille, mitä tunnen niin pettämättömän selvästi ja mikä minun mielestäni on hyvin tärkeää. Tämä passiivinen vastarinta ei todellisuudessa ole muuta kuin väärien tulkintojen turmelemattoman rakkauden opettamista. Tämä ihmissielujen yhdistämiseen ja siltä pohjalta nousevaan toimintaan pyrkivä rakkaus on ihmiselämän…
Voidaan ajatella, että tiedonhaun tekeminen kuuluu olennaisena osana tutkimuksen teon opettelua. Oman oppilaitoksesi kirjasto tarjoaa tiedonhaun opetusta ja ohjausta juuri tutkielmantekijöitä silmälläpitäen, ohessa linkki lisätietoihin:
http://www.puv.fi/fi/kirjasto/tiedonhankinnanopetus/
Voit tehdä myös Vaasan kaupunginkirjaston verkkokirjastossa tiedonhakua
http://verkkokirjasto.vaasa.fi/Vaasa?formid=find2&sesid=1239704845&ulan…
Voit laittaa asiasanakenttään hakusanaksi lapsettomuus, jolloin saat tulokseksi joukon teoksia, joista voit sitten valita sinulle sopivimmat.
Voit toki jättää tiedonhakupyynnön kaupunginkirjaston tietopalvelutiskeille. Tiedonhaku ei maksa mitään. Aihettasi lähinnä olisi pääkirjaston luonnontieteet- ja…
Helsingin kaupunginkirjaston äänikirjakokoelmat vaihtelevat toimipisteittäin, joten yhtenäistä listaa saatavilla olevista äänitteistä ei ole. Voit kuitenkin
tutustua tarjontaamme Plussa-tietokannasta (www.hel.lib.fi) tekemällä seuraavan haun: Laita asiasanaksi kaunokirjallisuus, valitse näytä kohtaan "vain
äänitteet" ja kieleksi suomi. Näin saat 600 viitettä äänikirjoista, joiden sijoituksen eri kirjastoihin voit tarkistaa samasta paikasta kohdasta "saatavuus".
Suomeksi teoksia ei löydy kovinkaan monta. Jo lukemasi teoksen Johan von Bondsdorff, Pohjois-Irlanti lisäksi pääkaupunkiseudun yhteisestä kirjastojärjestelmästä löytyvät mm. seuraavat suomenkieliset Pohjois-Irlantia käsittelevät teokset:
Kriisikattilat ja uskonnot maailmanpolitiikassa / [toimittanut Päivi Heino, Harri Westermarck]
Helsingin yliopiston vapaan sivistystyön toimikunta, 2001 sekä Nortamo, Simopekka; Leppymättömät Otava, 1991.(Pohjois-irlanti molemmissa vain yksi käsiteltävä alue)
Pohjois-Irlantia käsittelevät teokset saat esille HelMetistä, kun valitset sanahaun ja kirjoitat hakulaatikkoon sanat: pohjois-irlanti and not kaunokirjallisuus. Valitse aineisto-pudotusvalikosta vaihtoehto kirjat ja hae.
Seuraavassa teoksessa…
Lähdeteosten anti Uma-nimestä ja sen taustasta on valitettavan niukka.
Suomessa Uma on kutsumamuoto nimestä Ulla-Maija. Hindulaisuudessa Uma on jumalatar, jota pidetään jumala Shivan vaimon Devin ruumiillistumana. Nimi merkitsee armollista.
Väestörekisterikeskuksen nimipalvelun mukaan Uma-nimen on saanut myös muutama mies, mutta maskuliinisen Uman taustaa en onnistunut selvittämään. Suomessa etunimiksi käyttöön otetuissa intialaisten jumalien nimissä on tosin muitakin, joita on annettu sekä miehille että naisille (esimerkiksi aurinkojumalatar Suryan nimi on ollut suositumpi miehen kuin naisen nimenä), joten mitään erillistä alkuperää sillä ei ehkä olekaan. Kenties nimen antajat ovat pitäneet sen muita ulottuvuuksia feminiinistä taustaa…
Kirjapainolakko alkoi keskiviikkona 8.3. ja päättyi kolme viikkoa myöhemmin (29.3.). Tänä aikana ei painettu lainkaan sanoma- eikä aikakauslehtiä. Television ja radion ohjelmatietoja julkaistiin oikeastaan vain sanoma- ja viikoittain ilmestyvissä aikakauslehdissä. Koska aikakauslehdetkin pyrittiin pitämään sisällöltään niin ajankohtaisina kuin mahdollista, tulevia numeroita ei yleensä painettu varastoon, toisin kuin sellaisia lehtiä, joiden sisältö oli mahdollista lyödä lukkoon jo paljon ennen ilmestymispäivää. Niinpä kirjapainolakon aikana ilmestyi vain näitä ennakkoon painettuja, ohjelmatiedoista piittaamattomia lehtiä (esimerkiksi Aku Ankka -lehden maaliskuun numerot tulivat normaalisti - lakko vaikutti vasta huhtikuun lehtiin). On siis…
Varsinkin isot kirjastot on nykyään pakotettu kilpailuttamaan hankintansa ja siitä voi seurata ongelmia ns. suorien ostojen tekemiseen. Periaatteessa ei kuitenkaan ole mitään estettä sille, että tarjoat levyänne kirjastoon. Kannattaa kuitenkin varautus kysymykseen siitä, onko levy ns. kaupallisessa jakelussa. Useimmat kirjastot ostavat levynsä pääosin tietyn vähittäismyyjän kautta myös silloin, kun kilpailutuspakkoa ei ole ollut. Voi siis käydä niin, että jos levyäsi saa kaupan kautta, sitä ei osteta suoraan.
Suurin ongelmasi on kuitenkin tavoittaa ne kirjastot, jotka ehkä levyn voisivat ostaa. Tässä pari vinkkiä. (
1) Pelkkä soitto ei riitä, aniharva ostaa mitään pelkän puhelilmessa kehumisen perusteella.
(2) Jos tavoitteena on ensi…
