Olet oikeassa. Kirjastot järjestävät etälukupiirejä, mutta tietoja ei ole keskitetysti kerätty yhteen paikkaan. Lukupiirejä on tänä keväänäkin monessa paikassa, esimerkiksi:
Espoossa,
Kuopiossa,
Oulussa,
Jyväskylässä
Mikkelissä
Kouvolassa.
Kirjastohakemistossa on merkitty kirjastojen yhteyteen palvelu lukupiiiri, mutta ei etälukupiirejä. Ehkä hakemistoon voisi ehdottaa, että kirjastot merkitsisivät myös etälukupiirinsä sinne, Kirjastohakemiston palautelomake.
Vain osa Francesco Petrarcan 366 sonetista on suomennettu. Valitettavasti tästä 129. sonetista ei ole suomennosta.
https://finna.fi/
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/
https://melinda.kansalliskirjasto.fi/F/?func=find-b-0&con_lng=fin&local…
https://petrarch.petersadlon.com/canzoniere.html?poem=129
Kannoston Asimov-suomennoksista en valitettavasti löytänyt nollatta pääsääntöä eksplisiittisesti muotoiltuna. Teräsluolat tosin sisältää jonkinlaisen viittauksen ensimmäisen pääsäännön yläpuolella olevan säännön mahdolliseen olemassaoloon: "Robotti ei saa vahingoittaa ihmistä, Baley ajatteli katkerasti, ellei hän kykene keksimään tapaa todistaa, että se sittenkin on tämän parhaaksi." Varhaisin vastaani tullut selkeästi sanallistettu suomenkielinen nollas pääsääntö on Pekka Markkulan suomentamassa kirjassa Robotit ja imperiumi:
Daneel sanoi: "On olemassa voimakkaampi laki kuin ensimmäinen pääsääntö, joka sanoo: 'Robotti ei saa vahingoittaa ihmiskuntaa, eikä toiminnasta pidättäytymällä aiheuttaa sille vahinkoa.' Minä nimitän sitä…
Ruotsinkielistä tietoa Gösta Frohmista ja Metsämörristä
löydät esim. seuraavista osoitteista: http://grand.webway.se/frohm/ http://grand.webway.se/frohm/frohm.htm http://www.frilufts.se/frame2.html http://w1.650.telia.com/~u65004067/snovit/mulle.htm
Uudenkaupungin kaupunginkirjastossa on tällä hetkellä saatavissa Irja Nikkisen Metsämörri-kirja. Siitä on arvostelu Lapsen maailma -lehdessä 2001:1, s.23.
Asiasta kerrotaan myös esim. seuraavissa artikkeleissa:
Lastentarha 2000:3, s.48-50
Lapsen maailma 1995:4, s.46-47
Lastentarha 1994:3, s.52-55
Suomen luonto 1996:4, s.24-25
Näyttää tulleen tänään varattavaksi. Kello 15:27 jonossa oli jo 26 ihmistä.
Uutuuskirjat tulevat kirjastoihin noin viikko tai kaksi ilmestymisensä jälkeen. Kannattaa seurata HelMet-palvelua.
Tuotteiden ja palveluiden kysyntään liittyvää kirjallisuutta kannattaa etsiä kansantaloustieteen alalta. Aineistoa voi katsoa esim. Oulun kaupunginkirjaston aineistotietokannasta http://www.ouka.fi/kirjasto/index.html luokkahaulla 36- . Mm.Jukka Pekkarisen tai Mirjam Koskelan Kansantaloustieteen kirjat käsittelevät aihetta. Hämeenlinnan kaupunginkirjaston makupaloissa http://www.makupalat.fi/talous.htm on aiheeseen liittyviä nettiosoitteita.
Kirjan ilmestymisajankohta ei ole vielä tiedossa.
Harry Potter-kirjat ovat ainakin tähän saakka tulleet kirjastoihin lähes samanaikaisesti kuin kirjakauppoihinkin. Odotellaan...
Kirjailijan verkkosivut löydät seuraavasta linkistä:
http://www.jkrowling.co.uk
Katso myös uutinen kuudennesta Harry Potterista:
http://hpfanit.nocrew.org/kirjat/kuudes.htm
Pelkästään kepposia sisältävää kirjaa ei valitettavasti löytynyt. Pirkko-Liisa Perttulan toimittamassa kirjassa Kelvoton koululainen vaihtaa vapaalle on kuitenkin lopussa luku "Riiviötemppuja", joka sisältää muutaman sivun verran kepposia. Aiheesta voi myös löytyä vinkkejä kaunokirjallisuudesta (esim. Vaahteramäen Eemeli, Pikku Nikke, Kapteeni Kalsari). Vähän vanhempaa keppostelua Helsingin seudulla kuvaa kirja Tervomaa, Raija : Stadin skloddit braijaa : leikkejä, kujeita ja koiruuksia.
Kirjojen sijainti- ja saatavuustiedot saa pääkaupunkiseudun kirjastojen HelMet -tietokannasta http://www.helmet.fi
Olisiko vahtitupa ollut muutama vuosi sitten purettu metsänvartijan mökki, joka oli Helsingin kantakaupungin vanhimpiin rakennuksiin kuuluva rakennus Kallion Linnunlaulun alueella. Alla blogikirjoitus purkamisen ajalta:
http://esoteerinenmaantiede.blogspot.fi/2013/08/metsanvartijan-mokkia-h…
Kysymästäsi sepästä ei valitettavasti näin vähäisin tiedoin löytänyt tietoa.
Tiedonantaja-lehden levikki nousi tasaisesti koko 70-luvun. Vuonna 1972 se oli 15 550; huippunsa 27 500 se saavutti vuosina 1978 ja 1979. Vaikka levikkilukuihin sisältyvät myös irtonumerot, ne antavat verrattain hyvän kuvan lehtien tilaajamääristä, sillä Suomessa irtonumeromyynnin osuus sanomalehdistön kokonaisvolyymistä on pysynyt pienenä: vuonna 1970 irtonumeroiden myyntiosuus oli 4,1%, vuonna 1980 5,8%.
Lähteet:
Suomen lehdistön historia. 3, Sanomalehdistö sodan murroksesta 1980-luvulle
Suomen lehdistön historia. 7, Hakuteos Savonlinna-Övermarks tidning
Hei!
Keski-kirjastoissa voi tosiaan uusia lainan viisi kertaa netissä ja sen jälkeen kirja on palautettava kirjastoon.
Kirjan voi lainata heti palautuksen jälkeen uudestaan, jos siitä ei ole varauksia. Sääntö koskee kaikkia Keski-kirjastoja,
joten voit lainata palautuksen jälkeen uudestaan myös jonkun toisen Keski-kirjastoihin kuuluvan kunnan kirjaston kirjan. Kirja kannattaa palauttaa palvelutiskille, jotta sen saa heti mukaansa.
Eero Tiikasalon säveltämästä ja Anneli Saariston esittämästä euroviisukappaleesta Sinun kanssasi sinua ilman ei valitettavasti ole julkaistu nuottia.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
J. N. Vainion toimittama "Lauluja pienokaisille : kotien ja alkeiskoulujen tarpeeksi" (Valistus, 1921) on lainattavissa esimerkiksi Tampereen kaupunginkirjastosta ja Varastokirjastosta.
Tuula Kallioniemen Reuhurinne-sarjan kirjoissa Aaveita ja avaruusolentoja sekä Faneja ja fossiileja on kysymyksiä kirjojen sisällöistä sekä myös oikeat vastaukset. Lisäksi tehtäviä löytyy myös Kirjoja ja kummituksia-, Hässäkkää ja hätähousuja- sekä Räppiä ja rettelöitä-kirjoista. Tehtäviin vastaamiseen voidaan tarvita myös kirjan ulkopuolista tietämystä.
Kirjan sisältöön liittyviä salapoliisitehtäviä löytyy Johanna Hulkon Geoetsivät-sarjan kirjasta Geoetsivät ja kadonnut muinaispurkka sekä Kallioniemen Reuhurinne-sarjan kirjasta Pusuja ja pulmia.
Häntä jäässä ja muita juttuja -kirjassa on lyhyitä kertomuksia, jotka on suunnattu 3-4-luokkalaisille. Lisäksi tarinoihin kuuluu kattava tehtäväpaketti opetushallituksen sivuilta…
Varausten peruminen ja muuttaminenVoit peruuttaa tai muuttaa varauksesi itse Helmet-verkkokirjastossa. Muutosten tekeminen onnistuu Varaukset-osiossa kunkin varauksen kohdalla Muokkaa-linkistä.Tee näin:Kirjaudu verkkokirjastoon ja avaa Oma tili -valikko. Varaukset-välilehdeltä näet voimassaolevat varauksesi.Napauta muokattavan varauksen kohdalta Muokkaa-linkkiä. Peruuta varaus napauttamalla sen kohdalle rasti ja napauta Peru valitut varaukset -painiketta. Varaus peruuntuu lopullisesti.Vaihtoehtoisesti voit myös soittaa varauksen noutokirjastoon ja pyytää henkilökuntaa perumaan varauksen puolestasi. Tätä kautta en valitettavasti pysty varaustasi perumaan.Lähde: https://helmet.finna.fi/Content/asiointi-verkkokirjastossa#peru-varaus
Kyseessä on kaiketikin Paul Févalin pieni kertomus "Laulu päärynäpuusta". Runon on suomentanut arvoitukseksi jäävä Leo E-nen.Voit lukea sen esimerkiksi Kansalliskirjaston digitoimasta Kyläkirjaston kuvalehdestä 11/1913:https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/870977?term=Laulu%20p%C3%A4%C3%A4ryn%C3%A4puusta&page=13Tai digitoidusta Seura-lehden numerosta 4/1926.https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/757687?term=Leo%20E-nen&page=23Runo sisältyy myös esimerkiksi teokseen Runo on vapaa : radiokuuntelijoiden suosikkirunot (toi. Satu Koskimes ja Juha Virkkunen, 1996, s, 598)https://finna.fi/Record/helmet.1087993?sid=5237910838
Meillä täällä Jyväskylän kaupunginkirjastossa on teos:Valintakoekysymyksiä (osan nimi: 1995, Biologian yhteisvalinta).
Lisäksi eri yliopistojen kotisivuilla on vanhoja pääsykoekysymyksiä, esimerkiksi Joensuun Yliopiston kotisivulla (osoite:http://www.joensuu.fi/matemluonto/index.html) löytyy vuosien 1998-2000 valintakoetehtäviä.
On tavallisempaa, että suomennos tehdään teoksen alkukielisen julkaisun pohjalta, johon myös suomennoksessa bibliografisesti viitataan (julkaisun nimi, kustantaja ja julkaisuvuosi). Jos tällaista alku- tai muunkielistä julkaisua ei ole käytetty, sekin ilmaistaan kysyjän mainitsemalla tavalla.
Merkintä on tekninen. Itse käännöksen kannalta asialla ei ole välttämättä mitään merkitystä, joskin varsinkin aikaisemmin käsikirjoituksesta kääntäminen saattoi merkitä työskentelyä käsin kirjoitetun tekstin parissa.
Heikki Poroila
Terve koululainen -hankkeen sivustolla sanotaan mm. näin:
"Nopeasti imeytyvät hiilihydraatit eli sokerit ilmoitetaan yleensä pakkauksissa tuoteselosteessa ”hiilihydraatit, joista sokereita”. Tämä tarkoittaa kaikkia nopeasti imeytyviä hiilihydraatteja eli sokereita, joita voivat olla lisätty sokeri tai tuotteen luonnollinen sokeri, kuten maidon laktoosi tai hedelmämehujen hedelmäsokeri."
https://www.tervekoululainen.fi/ylakoulu/ravinto/arjen-valinnat/
Ravintomme sisältää monenlaisia makeuttajia, joista käytetään monia termejä, kuten sokeriton, sokeroimaton tai vähäsokerinen. Valion sivuilta löytyy selvitystä erilaisista sokereista:
https://www.valio.fi/hyvinvointi/selvyytta-sokeriviidakkoon/
Suomen Sokeri Oy:n Sokerioppi.fi on…
