Kirjasammon kirjahyllyhaulla löytyy lista Jalkapalloa lastenkirjoissa, joka aukeaa alla olevasta linkistä:
https://www.kirjasampo.fi/fi/node/7355
Jalkapallosta kertovia lastenkirjasarjoja ovat esimerkiksi
Måns Gahrtonin Meidän oma futisjengi, ruotsiksi Mållösa United
Kalle Veirton Meidän omat –sarja
Tuija Lehtisen Pultti-sarja
Bengt-Åke Crasin PK Pantterit –sarja, ruotsiksi BK Pantern –sarja
Vähän vanhemmille suunnatusta listasta Jalkapalloa nuortenkirjoissa saattaisi myös löytyä sopivaa luettavaa. Lista aukeaa alla olevasta linkistä:
https://www.kirjasampo.fi/fi/node/7361
Mikäli näiden vinkkien avulla ei löytynyt mieleistä luettavaa, voit ottaa yhteyttä Lukuvalmentaja Junioriin:
https://www.helmet.…
Tarroja voi tehdä esim. vinyylileikkureilla, joita löytyy useasta Helmet-kirjastosta. Löydät kyseisten kirjastojen yhteystiedot Helmet-sivuilta valitsemalla etusivun valikosta Kirjastot ja palvelut. Sen jälkeen sivulta löytyy hakulaatikko, jossa lukee valitse palvelu. Kirjoita hakulaatikkoon vinyylileikkurit, jonka jälkeen saat listauksen kirjastoista, joissa tarroja voi tulostaa.
Tässä linkki sivulle: https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut
Tässä tietoa Oodin vinyylileikkurista:
https://varaamo.hel.fi/resources/av7e2kfkcrga?date=2024-01-16
Kannattaa kysyä Oodin henkilökunnalta voiko kuvailemiasi tarroja tehdä heidän laitteellaan.
Mosaiikin kirjaston Värkkäämössä Vantaalla on Elektroninen leikkuri,…
Kotimaisten kielten keskuksen eli Kotuksen verkkosivuilta löytyy Suomen murteiden sanakirja. Sen mukaan naprakka on adjektiivi. Valitettavasti edes murresanakirjasta ei löydy sanan tarkkaa merkitystä vaan sitä on käytetty kahdessa esimerkkilauseessa, joiden perusteella sanan merkitystä voi pohtia: naprakka - Koko artikkeli - Suomen murteiden sanakirja (kotus.fi).Lisätietoja voi vielä kysyä Kotuksen kielineuvonnasta: Kielineuvonta - Kotimaisten kielten keskus (kotus.fi).
Kiitos kysymyksestäsi koskien Ruotsin kruunun arvoa.Suomen pankin vuosikertomuksesta vuodelta 1987 (s. 57) löytyy tiedot Ruotsin kruunun kurssista suhteessa markkaan kyseisenä vuonna. Vuoden 1987 markkasumman muuttamisessa nykyrahaksi voi käyttää apuna Tilastokeskuksen rahanarvonmuunnin-laskuria.
Mahtaisikohan kyseessä olla halogeenivalolla sisältä päin valaistu ilmapallo, johon virta valoon saadaan palloon syötettyä sähköjohtoa pitkin. Kyseisiä palloja on tosiaan käytetty rakennus- ja tietyömaiden valaisemiseen sekä esim. sotilaskäytössä ja filmiteollisuudessa kuvauspaikoilla ja urheilukisoja kuvattaessa. Ilmapallo sinänsä on hyvä valaisin, koska valo sirottuu pallon sisällä tasaisesti joka suuntaan eikä aiheuta varjoja. Tiettävästi on olemassa myös led-valolla varustettu pienempi ilmapallo, jonka virtalähteenä toimii paristo.
Kotimaisia halogeenipallojen valmistajia ja myyjiä ei tuntunut Internetin kautta löytyvän, ulkomaisia useitakin.
http://www.aga.fi/International/Web/LG/FI/likelgagafi.nsf/repositorybya…
http://kuvablogi.com…
Yleisisistä kirjastoista löytyy esimerkiksi seuraavat teokset, joista voisi olla hyötyä (hakupalvelu osoitteessa finna.fi):
Hänninen, Hanna, Maarit Karppinen, Markku Leskelä, ja Maija Pohjakallio. Tekniikan Kemia. 14., uudistettu painos. Helsinki: Edita (2018)
Smyth, Lawrence; Liam, Hennessy, ja Vince, Sally: New Engineering Technology: 3rd edition. (2015)
Yli-Niemi, Jussi: Ruostumattomat teräkset. Teknologiainfo Teknova Oy (2005)
Forsell, Pia: Kone- ja metallituoteteollisuuden ympäristöopas : tietoa yrityksen materiaali- ja jäteasioista. (2000)
Seppälä, Jyri ; Koskela, Sirkka ; Palperi, Matti ; Melanen, Matti: Metallien jalostus ja ympäristö. Suomen ympäristökeskus : Edita (2000).
Lisäksi internetistä…
Elokuvassa "Ihmemaa Oz" vuodelta 1939 kysymäsi kohta on käannetty näin :
"Kotia ei voita mikään." Kääntäjän nimeä ei mainita, tekstitys on firman SDI Media Group käsialaa.
Suomen kansallisbibliografia Fennican mukaan Esa Adrianin (1939 - 2007) ensimmäinen suomennostyö oli Tšingiz Aitmatovin Džamilja : punahuivinen poppelini (Džamilja : topolek moj v krasnoj kosynke, 1963). Tätä ennen hän oli osallistunut muutaman kertomusantologian suomentamiseen.
Kertomuskokoelman Kananjumala : uutta venäläistä proosaa (1963) Esa Adrian suomensi yhdessä Markku Lahtelan kanssa.
Voit tarkastella Esa Adrianin koko laajaa käännöstuotantoa Fennicasta kirjoittamalla hakuun "adrian esa". Voit järjestää hakutuloksen ilmestymisvuoden mukaan esimerkiksi vanhimmasta uusimpaan. Fennicasta löytyvät viitetiedot noin puolestatoista sadasta Esa Adrianin suomennoksesta.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
https://www…
Kustaa Vilkunan Etunimet-kirjan mukaan nimi Lotta tulee nimestä Charlotta, joka on syntynyt Carlon ja Charlesin deminutiivia eli hellittelynimeä vastaavaksi sisarnimeksi. Charlotta on siis merkitykseltään pikku Karla. Pohjana oleva Karl-nimi on syntynyt germaanisten kielten vapaata talonpoikaista miestä tarkoittavasta sanasta.
Suomalainen Lotta on lähtöisin Runebergin Vänrikki Stoolin tarinoiden Lotta Svärd -runosta.
Niitä voi ostaa Ejes Chokladfabrik ABn liikkeestä osoitteesta Erik Dahlbergsgatan 25, 115 32 STOCKHOLM.
Liikkeessä on huomioitu heidän saamansa mainos ja ilmeisesti kirjan hahmon Mariannen lempisuklaa on erikseen merkitty.
Saramagon tuotanto on hyvin laaja ja hänen teoksiaan on käännetty monille kielille. Alkuperäisten teosten läpikäyminen ei ole niiden määrän (ja kielen ) takia mahdollista. Linkki Saramago säätiön luettelointi sivulle. Linkki WordCat hakuun englanninkielisistä teoksista.Kenties säätiöltä voisi tiedustella vastausta kysymykseesi. + 351218 802 040 secretaria@josesaramago.org
Tämä laulu löytyy satukasetin Satuset: musiikillista sadunkerrontaa toisesta osasta "Juuso-hiiren soittoseikkailu".Laulu löytyy kokonaisuudessaan satukasetilta Jukka Kuoppamäen laulamana kohdasta 35:33 alkaen.Satuset / 1. Juuso-Hiiri ja häijy rintaneula 2. Juuso-hiiren soittoseikkailu / 1972 Youtube https://www.youtube.com/watch?v=zNu9iYR3w-gLähde:Satuset: musiikillista sadunkerrontaa 1. Juuso-Hiiri ja häijy rintaneula 2. Juuso-hiiren soittoseikkailu / 1972 Teksti: Raimo Berkan Ohjaus ja kerronta: Raiku Kemppi ja Seela Sella Musiikki: laulut ja sävel Jukka Kuoppamäki Musiikin tuottaja: JKC MUSIC Kustantaja: Audiomark Oy Helsinki 1972
Käytössämme olevasta Aleksi-tietokannasta löytyi yksi lehtiartikkeli Nina Hukkisesta ja Tapani Kalliomäestä: Tuppurainen, Marjaleena: Hovimäki sarja alkaa TV 2:ssa 10 maaliskuuta, Ninan ja Tapanin sukellus historiaan. ANNA 1999 numero 10, sivut 36-38. Tämä lehti on Lahden kaupunginkirjaston varastossa ja sen saa kotilainaksi. Helsingin sanomien arkiston tietokannasta löytyneet lehtiartikkelit olivat kaikki teatteriarvosteluja näytelmistä, joissa Nina Hukkinen ja Tapani Kalliomäki
ovat olleet mukana.
Yksi Kokkolaan liittyvä romaani löytyy: Anneli Meriläisen Menneisyyden mainingit (1991). Kälviään liittyvää kaunokirjallista teosta palvelu ei löytänyt.
Kaunokirjallisuuden verkkopalvelu Kirjasammosta löydät Meriläisen kirjan esittelyn:
http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_25996
Helsingin Sanomien Kunnalliskirjasto löytyy täältä:
http://www.hs.fi/viesti/kunnalliskirjasto
Suomessa on mahdollista kaukolainata kirjoja, mutta ei Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun kautta. Kaukopalvelu toimii siten, että asiakas menee siihen kirjastoon, josta haluaa kaukolainan noutaa. Siellä tehdään kaukolainapyyntö siihen kirjastoon, josta kirja löytyy. Kaukolainaus on siis aina kahden kirjaston välistä toimintaa.
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
HelMet-kirjastoista kirjan saa omaan HelMet-lähikirjastoon tekemällä siitä varauksen. Hyllyssä oleva kirja käsitellään kirjastossa varauslistan mukaisesti eli palautetaan ja toimitetaan varausjonossa ensimmäisenä olevalle asiakkaalle hänen valitsemaansa noutokirjastoon. Varaus ei maksa mitään.
Näyttäisi siltä, ettei sitä ole ilmestynyt suomennettuna. Linkki mailman runouteen -tietokanta osoitteessa http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/ sisältää paljon Jevtušenkon runoja, mutta tuota kysymääsi sieltä ei näyttäisi löytyvän. Mukana näyttäisivät olevan kaikki Jevtušenkon suomennetut kokoelmat.
On toki pieni mahdollisuus, että runo olisi ilmestynyt jossakin sellaisessa julkaisussa, jota ei olisi tietokantaan listattu, mutta todennäköisesti siis suomennosta ei ole.
Ainakin Matti Heinivaho on laulanut tämän laulun. Se on taltioitu myös CD-levylle, jota voit halutessasi kysyä esim. Helsingin kaupungin pääkirjastosta, p. 31085701.
Lyhenne kn viittaa englannin termiin knot, suomeksi solmu. Solmu on nopeuden yksikkö joka ilmaisee, montako meripeninkulmaa alus kulkee tunnissa. Tieto löytyy mm. Merenkulkulaitoksen kartta- ja väyläosaston vuonna 2001 julkaisemasta luettelosta Merikarttamerkit, Suomalaiset ja kansainväliset merikartat, Kartta 1. Luettelossa on selitetty suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi merikartoissa käytettyjä symboleita, lyhenteitä ja termejä.
