Kyseessä voisi olla John Irvingin Oman elämänsä sankari (The cider house rules). Se kertoo tohtori William Larchista ja hänen orpolapsestaan, jota kukaan ei adoptoi.Kirjasampo: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_11564
Tietoa M.C. Beatonin kirjoista ei löytynyt Suomen kansallisbibliografiasta, joka on luettelo Suomessa ilmestyneestä kirjallisuudesta eikä Kirjavälityksen
luettelosta, joka sisältää tiedot mm. tulossa olevista uutuuksista. Näyttää
siltä, että niitä ei ole ainakaan toistaiseksi suomennettu.
Hei!
Helsingin kaupunginkirjaston pääkirjastosta Pasilasta löytyy luokasta 587.4 kirja Flowers of the Himalaya. Kirjan tekijöinä ovat Polunin & Stainton ja se on tällä hetkellä hyllyssä. Lisäksi löytyy yleisteos
(The) Guiness guide to plants of the world. Se on myös saatavilla lainaksi Pasilasta, luokasta 588.
Wikipediassa http://fi.wikipedia.org/wiki/Nepal#Maantiede, on Nepalia käsitteleviä artikkeleita, joiden lähdeluetteloista saattaisi olla aiheesta lisätietoa. Lisäksi Nepalin matkaoppaissa, jotka Helsingin kirjastoissa sijaitsevat pääsääntöisesti luokassa 429, voisi olla myös kasvustosta tietoa.
Harald: nimen alkuperä on muinaisgermaaninen Hariwald, joka tarkoittaa sotajoukon tai kansan johtajaa, (hari=sotajoukot, wald=johtaa). Pohjoismaissa ja Englannissa Harald on ollut kuninkaiden nimi, esim. Norjassa Harald Kaunotukka (k. noin vuonna 930) ja Tanskassa Harald Sinihammas. Suomesta tunnetaan 1300-luvulta muutama Haralder. Suomen almanakassa nimi on ollut muutamissa eri kirjoitusasuissa: Haraldus, Harald, Haarald.
Hendry: todennäköisesti muunnos nimestä Henrik, joka taas on pohjoismainen muoto muinaissaksan nimistä Haimrich (haim=koti, talo ja rich=mahtava) ja Heinrich (hagan=hovi ja rich=mahtava). Useita rinnakkaismuotoja: englannin Henry ja Harry, ranskan Henri, latinan Henricus, tanskan Hendrik, saksan Heinz, italian Enrico ja…
Tästä vuonna 2002 ilmestyneestä kirjasta on ilmestynyt useita lisäpainoksia, mutta ne ovat samansisältöisiä ensimmäisen painoksen kanssa. Sisällöltään uudistettua painosta kirjasta ei siis ole.
Hei!
Tämä teos kannattaisi näyttää taiteen asiantuntijalla, heillä on parhain ammattitaito tällaisten arvioimiseksi.
Esimerkiksi netin kautta löytyy monia sivustoja, jonne voi lähettää tiedustelupyyntöjä. Tiedustelut ja arvioinnit
ovat näillä sivustoilla maksuttomia. Liitteenä joitakin esimerkkejä:
https://www.bukowskis.com/fi/valuation
https://www.hagelstam.fi/
Myös esim. Antiikki ja Design-lehdestä löytyy palsta, jossa asiantuntijat vastaavat lukijoisen kysymyksiin.
https://antiikkidesign.fi/kysy-esineista
Turun taidemuseo on järjestänyt myös teosarviointipäiviä, teoksia on voinut viedä sinne maksuttomaan arviointiin.
Kannattaa tarkistaa museon sivuilta tarkemmat tiedot.
https://www.turuntaidemuseo.fi/tapahtumat/
…
Etsiessäsi tietoa voit käyttää hakusanoina esim.: vuokratyö, tilapäinen työvoima, työntekijät, työmotivaatio, motivointi.
Tutkimuksia voisit etsiä mm. seuraavilta tahoilta: Työelämän tutkimuskeskus, Tampereen yliopisto www.uta.fi/laitokset/tyoelama, Työterveyslaitos www.ttl.fi, Työministeriö www.mol.fi ja Kansainvälinen työjärjestö www.ilo.org.
Viite Lindasta: Palvelualan palkansaajien kokemukset määräaikaisten työntekijöiden johtamisesta ja työoloista : tutkimus määräaikaisten palkansaajien suhtautumisesta epätyypillisiin työsuhteisiin ja 1.2.1999 tapahtuneeseen lainmuutokseen / Jyrki Y. J. Laaksonen. - Helsinki : Työministeriö, 1999. - (Työpoliittinen tutkimus, ISSN 0787-9458 ; nro 210).
Fennicasta ja Lindasta löytyivät seuraavat…
Waffen-SS joukoissa palveli suuri määrä eri kansallisuuksia. Leijonanosan joukoista muodostivat luonnollisesti saksalaissyntyiset sekä suurissa erissä valloitetuilta alueilta ja liittolaismaista värvätyt vapaaehtoiset. Waffen-SS oli kuitenkin laaja organisaatio jossa palveli myös yksittäisiä vapaaehtoisia yllättävistäkin maista.
Kirjallisia lähteitä näin pienistä ryhmistä on haastavaa löytää, mutta www-sivut ja keskustelupalstat antavat tosiaan ymmärtää, että Waffen SS-joukoissa palveli myös kourallinen amerikkalaisia, irlantilaisia ja japanilaisiakin. On syytä toki muistaa, että saksalaisiin joukkoihin värväytyi paljon saksalaistaustaisia Volks/Reichsdeutsch-henkilöitä ympäri maailmaa. Heitä oli luonnollisesti paljon myös esim.…
Steibeckin Vihan hedelmät sijoittuu Yhdysvaltoihin 30-luvun lama-aikaan. Kyseessä on yhden perheen ponnistelu köyhyyden ja työttömyyden kurimuksessa.
Tilannetta vaikeuttaa myös luonnon olosuhteet mm. kuivuus appelsiiniviljelmillä.
Ympäristön vaikutukset ja yhteiskunnassa tapahtuvat muutokset aiheuttivat silloin ja vielä 2000-luvulla aivan samanlaisia ongelmia.Työn perässä kulkeminen koskee myös tätä päivää.
Hei Tea,
Kyllä, voit tilata kirjan Söderkullasta Porvooseen. Tee silloin Porssessa seutuvarauksen ja valitse mistä kirjastosta haluat noutaa kirjan.
terveisin
Tove Selkälä
Matilda Roslin-Kalliolan teoksia on ainakin maakuntakirjastojen kokoelmissa. ' Viestini menneiltä sukupolvilta' löytyy mm. Hämeenlinnan, Jyväskylän, Oulun ja Tampereen kaupunginkirjasto-maakuntakirjastoista. Internetin kautta voi kirjan sijainti- ja saatavuustietoja katsoa Monihaku-palvelusta (maakuntakirjastojen tietokannat) http://www.kirjastot.fi/monihaku/maakuntakirjastot.htm
Jos oman kotikuntanne kirjastoihin tätä tai muita teoksia ei ole hankittu, niistä voi jättää kaukopalvelupyynnön kirjastoonne.
Suomen kansallisbibliografiasta Fennicasta löytyy useita Roslin-Kalliolan teoksia. Tässä muutamia:
Inkeri: perhemuistoja Ison-vihan ajalta
Mietteitä Gogin sodasta
Milloin ja missä kuolema tapahtui?
Näyt Patmoksella
Laulun sanat löytyvät nuotista Kesähitit ja kevään sävelet, Musiikki Fazer, 1984.
Nuottia ei ole Lahden kaupunginkirjastossa, mutta Helsingissä , esim. Pasilan, Pukinmäen, Töölön lähikirjastoissa sekä Vantalla sekä Tampereella. Sieltä se on mahdollista kaukolainata.
Pirjo Ojala, Musiikkiosasto, Lahden kaupunginkirjasto
Meillä on meneillään kirjastojärjestlmän vaihdos ja verkkokirjasto on suljettu kuten koko kirjastojärjestelmä ensi maanantaihin saakka. Pystyin kuitenkin tarkistamaan vielä vanhasta kirjastojärjestelmästä sen, että lainojenne eräpäivä on 02.05.2016.
Kirjastojen luettelointiohjelmat ovat maksullisia, joten eivät ehkä tule kysymykseen sinun kohdallasi. Library Thing -palvelun kautta on mahdollista maksutta luetteloida pienehköjä kokoelmia. Alla linkki sivustoon ja sivustoa käsittelevään blogiin:
https://fi.librarything.com/
http://blogs.uta.fi/kirjasto/2014/09/25/librarything-on-palvelu-kotikir…
Luetteloinnin voi tehdä myös Excel-tiedostona. Alla tietoa Excel-luetteloinnista Sakasti-sivustolta, joka on palvelu Suomen evankelis-luterilaisen kirkon työntekijöille ja toimijoille. Sivustolta löytyy myös linkki Marjaana Saapungin opinnäytetyöhön (Tervolan seurakunnan kirjojen luettelointi):
http://sakasti.evl.fi/sakasti.nsf/sp?open&cid=Content23907C
http://sakasti.evl.fi/sakasti.nsf/…
Supossa hän ei työskennellyt, mutta muuten tuntomerkit täsmäävät syksyllä 2018 ilmestyneeseen Timo Lieneen muistelmateokseen:
Liene, Timo. (2018). Irtoviiksimies: Erään suomalaisen sotilastiedustelijan elämä. Helsinki: Kustannus Oy Suomen Mies.
Varsinaisia varaosaluettelokirjoja ei kirjastoissa ole. Onko 65 auton vuosimalli? Yksi korjausopas vuoden 1964-1972 Ford Taunuksista on, tosin ruotsinkielinen: Erik Strömfors, Ford Taunus 17M-20M 1964-1972 : reparationshandbok. Tietoa siitä, onko tässä kirjassa tietoa varaosista, ei ole.
Kirja on vain Kajaanin kirjastossa. Sen voi halutessaan pyytää kaukolainaan:
https://www.finna.fi/Record/kainet.340128
Motonet-sivustolta löytyy luetteloita Fordin eri mallien varaosista, mutta valitettavasti Ford Taunuksesta vain vuosilta 71-82:
https://www.motonet.fi/fi/varaosat/157/905913/autot/ford?gclid=EAIaIQob…
Kuvassa olevien ihmnisten henkilöllisyyttä on vaikea varmistaa ilman tarkempaa tietoa. Uuksu - Salmi- Aunus -radan rakennusprojektista on julkaistu kuvitettu teos Rata Salmiin ja Aunukselinnaan (Tauno Hovatta, 2022), jossa saattaa olla täsmällisempää tietoa työmaasta ja henkilöistä. Kuvasta voi kysyä myös Salmia ja salmilaisia koskevista Facebook ryhmistä (mm. Salmilaiset suvut, Suojärvi ja Salmi).
Komisario Maigret'sta kertovat dekkarit kuuluvat tietääkseni kaikki sarjaan Komisario Maigret'n tutkimuksia. Ensimmäiset suomennokset ovat vuodelta 1953 ja löytämäsi DekkariNetti -sivuston tietojen mukaan suomennoksia on yhteensä 73. Sarjaa on alusta asti kustantanut Otava. Useista sarjan kirjoista on otettu uusia painoksia edellisten painosten tultua loppuunmyydyiksi. Eri painoksissa on usein erilaiset kannet. Mainitsemasi kansikuva on kyseisen kirjan 3. painos vuodelta 1970. Jos etsit nimenomaan kirjoja, joissa on samanlainen/samantyylinen kansi, niin pitäisi saada käsiinsä kaikki samoihin aikoihin, 60- ja 70-luvuilla julkaistut painokset. Muuten on mahdoton sanoa kuinka monta sarjan kirjaa on julkaistu juuri tämänlaisella kannella.…
