FILI:n ylläpitämän Käännöstietokannan (http://www.finlit.fi/fili/) mukaan Tove Janssonilta on käännetty yhteensä kolme kirjaa arabiaksi. Näistä kaksi on Muumi-kirjoja: Ailat al-Mumin al-finlandiyah (Trollkarlens hatt eli Taikurin hattu) ja Muntasaf al-shita fi Wadi al-mumin (Trollvinter eli Taikatalvi). Molemmat kirjat on kääntänyt Sukainah Ibrahim ja ne ovat ilmestyneet vuonna 2008. Tampereen kaupunginkirjastossa ne kuuluvat sekä pääkirjasto Metson että Hervannan kirjaston valikoimiin, ja varaamalla ne on mahdollista saada noudettavaksi myös muista kirjaston toimipisteistä.
Tove Janssonilta on lisäksi käännetty arabiaksi Sommarboken eli Kesäkirja nimellä Kitāb al-ṣaif (2011, kääntäjä Ahmad Šalabī).
Airan Buffa suomensi Darion Fon näytelmän La marijuana della mamma e la piu bella eli Äidin ruoho on parasta vuonna 1982. Näytelmä on luettavissa näytelmämonisteesta, joka kuuluu Teatterikorkeakoulun kirjaston kokoelmiin.
Voit tiedustella omasta kirjastostasi mahdollisuutta tilata näytelmämoniste kaukolainaan.
https://finna.fi/Record/uniarts_print.99127594206249
https://lib.uniarts.fi/ohjeet/palvelut/#lainaaminen-ja-kayttosaannot
https://lib.uniarts.fi/ohjeet/kaukopalvelu/
Kysymyksestäsi ei käynyt ilmi haluatko vain tosielämän tarinoita vai oletko kiinnostunut myös kaunokirjallisista teoksista. Tässä joitakin mahdollisuuksia:
Romaaneja:
Schneider, Peter : Muurinylittäjä. Otava, 1983 - Huumorilla kirjoitettu romaani, jossa kerrotaan tarinoita muurin ylittäjistä. Muuria ylitetään molempiin suuntiin.
Streng, Johan : Pako Berliinistä. Omakustanne, 2013. Suomalaisen kirjailijan vakoiluromaani. Kertoo myös pakomatkoista muurin ali ja rajanylityspisteiden ohi.
Elämäkerta:
Sanders, Thomas : Leikkikenttä. WSOY, 2013. Upseerin muistelmat. Kertoo ihmissalakuljetuksesta Berliinin muurin ali ja ohi.
Historiaa:
Mitchell, Greg : The tunnels : the untold story of the escapes under the Berlin Wall. Bantam Press,…
Finna-tiedonhakupalvelun mukaan Library journal vuosilta 1945-1985 löytyy useamman kirjaston kokoelmissa.https://finna.fi/Search/Results?filter%5B%5D=%7Eformat_ext_str_mv%3A%220%2FJournal%2F%22&lookfor=0363-0277&type=AllFields&limit=20&sort=relevance%2Cid+asc&filter[]=search_daterange_mv:%22[1945%20TO%201985]%22Tarkat saatavuustiedot kannattaa tarkistaa suoraan näistä kirjastoista.
Toivoisin voivani vastata, että tämä toimii kaikissa Espoon kirjastoissa. Kannatta kuitenkin soittaa ja kysyä, onnistuuko tulostus siinä kirjastossa, johon olet menossa.Osa kirjastoista on omatoimikirjastoja, joissa henkilökunta on rajoitetusti paikalla. Isoissa kirjastoissa taas saattaa ruuhkahuippuina olla hankala hoitaa tulostusta kirjaston henkilökunnan palveluna. Muutenkin yritämme mieluummin opastaa asiakasta tekemään tulostuksen itse. Heikkonäköisen henkilön kohdalla voimme tehdä poikkeuksen.Jos tietokoneen ruutu on helpompi nähdä, voi tulostuksen tehdä myös sillä.
Mauri Sariolan kirjan Revontulet eivät kerro (1.p. 1957) tapahtumat liittyvät Lapin perukoille, erääseen tunturihotelliin. Hyvä apu dekkarien etsimisessä on Tornion kirjaston dekkarinetti: https://dekkarinetti.tornio.fi/ ja Kirjasammossa on kuvailtu myös dekkarikirjallisuuden sisältöjä, https://www.kirjasampo.fi/fi/genre/j%C3%A4nnityskirjallisuus
Jay Anson on julkaissut englanninkielisen kirjan The Amityville Horror, josta on tehty myös elokuva.
Kirjaa ei ole suomennettu, eikä muutakaan Ansonin kirjoittamaa löydy suomenkielellä. Englanninkielellä kirja on Kuopion kaupunginkirjastossa. Elokuvaa ei ole ainakaan kirjastoissa saatavilla.
Iriadamant-intiaaneista on vuonna 1993 tehty kirjallinen kysymys ja siihen on annettu vastaus. Kysymys on netissä osoitteessa www.eduskunta.fi | Oikopolkuja: Valtiopäiväasiat ja –asiakirjat | kohtaan Hakusana kirjoita iriadamant* | Hae. Vasemmasta framesta klikkaa auki KK 171/1993. Sivun keskiosan framesta näet, ettei kysymyksestä ole keskusteltu, vaan se on vain annettu tiedoksi. Sivun oikeasta ylälaidasta voit klikata Ohje, jossa kerrotaan miten kysymysten kanssa menetellään.
Voit tutkia myös täysistuntokeskusteluja: samalta sivulta näpäytä Pöytäkirjat. Hakusanalla iriadamant* ei löydy mitään, mutta sanalla intiaani* on jo useita viitteitä.
Valtiopäiväasiakirjat ovat netissä vain muutamilta viime vuosilta. Sitä aikaisemmat…
Rakas sisko, joka on Sweet Walley High sarjan osa 7, on ainakin HelMet-.kirjastoissa, eli pääkaupukiseutun kirjastoissa. Löytyy myös Mäntsälän, Keravan ja Järvenpään kirjastoista.
Näemme omasta kirjastojärjestelmästämme kuinka paljon kutakin kirjaa on lainattu ja tämän alueen Piki-järjestelmä näyttää tilanteen melkein koko Pirkanmaan alueella, mutta ei ole olemassa mitään yhteisrekisteriä, joka näyttäisi lainaustilanteen koko maassa.
Valitettavasti tietokannoista ei löydy minkäänlaisia viitteitä siitä, että John Greenleaf Whittierin runo "Telling the Bees" olisi suomennettu.
Lähteet:
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/
https://finna.fi
https://www.vaskikirjastot.fi/web/arena
https://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena/piki-kirjastot
http://jkl226.jkl.fi/Aalto?formid=find2
https://finna.fi
Laura Kähkösen ja Pippu Ahvenaisen pyöräilyblogin viimeisin merkintä kertoo saapumisesta New York Cityyn 19.7.2013: http://www.rantapallo.fi/cyclingsummer2013/2013/07/28/we-so-did-it/. Viimeisessä kuvassa he esittelevät saamiaan "I survived the Loneliest Road of America" -todistuksia (ks. esim. http://www.roadtripusa.com/routes/loneliestroad/nevada/lon_nevada.html).
Muualta en onnistunut löytämään matkan jälkeen tehtyjä haastatteluja, vain etukäteistunnelmia (esim. Yle Areena http://areena.yle.fi/radio/1913299, Helsingin uutiset http://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/237561-naiset-tekevat-hyvaa-fi…).
Makupalat -linkkikirjastoon on koottu kaikkea mahdollista lastenkirjoista, -kirjoittajista ja kirjoittamisesta: kirjailijan työ ja kirjoittaminen, https://www.makupalat.fi/fi/k/1746/hae?category=114628&sort=title&order…, lastenkirjallisuus, https://www.makupalat.fi/fi/k/43/hae?category=114629&sort=title&order=a…
Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmista löytyy seuraava teos, josta
varmaankin on teille hyötyä :
Tucker, Nicholas The child and the book--a psychological and literary exploration. Cambridge University Press, Cambridge, 1991, Repr., ix, 259 s., nid.
Lehtiartikkeleissa puhutaan, että Harri Marstio joutui lopettamaan keikat kesän 2018 alussa, mutta löysin vielä 19.7.2018 Harri Marstion nimellä keikan Easy Living in Kemi -tapahtumaviikon liveilloissa. Olen aika varma, että Harri Marstio ei enää pystynyt soittamaan tuota keikkaa. Kouvolan Sanomista löysin 9.6.2018 tiedon keikasta Naukion kioskin kesäjuhlilla. Toteutuiko tuo keikka, sitäkään en varmuudella pysty sanomaan.
Tämä vuonna 1921 ilmestynyt kirja on muutamissa kirjastoissa eri puolilla Suomea, ei kuitenkaan Kuopion alueen kirjastoissa. Sen voi saada kaukolainaan oman lähikirjaston kautta. Alla linkki hakupalvelu Finnan sivuille, josta näkyvät ne kirjastot, joiden kokoelmissa kirja on:
https://www.finna.fi/Search/Results?lookfor=Krenat%C3%B6%C3%B6rien+retket+&type=AllFields&dfApplied=1&limit=20
Tommy Tabermannin runo, joka alkaa rivillä "Keskelle autiota maata...", on hänen runokokoelmastaan Oodeja kahdelle iholle (2000, s. 16).
https://finna.fi/
Jyväskylän pääkirjaston digitointitila on käytettävissä. Tilan varauskalenterin ja varausohjeet löydät verkkosivuiltamme tämän linkin takaa: https://www.jyvaskyla.fi/kirjasto/kirjastot?jyvaskylan-paakirjasto?digi…
Kuvan hämähäkki näyttää kovasti Seeprahyppijältä, tästä löytyy paljonkin sivustoja ja kuvahaulla kuvia.
Lajia esiintyy ainakin Etelä-Suomessa:
Seeprahyppijä eli kiviseeprahypykki (Salticus scenicus) on hyppyhämähäkkien (Salticidae) heimoon kuuluva laji. Se on saanut nimensä mustavalkoraidallisesta väristään ja tavasta hypätä vihollisen kimppuun. Maailmalla seeprahyppijät ovat melko yleinen laji. Suomessa niitä voi löytää lähes koko maassa, mutta se on yleisempi eteläosissa. Se eksyy sisätiloihin, mutta elää yleensä kallioilla ja kivikossa, kivimuureilla.
Näistä aika söpön näköisistä ja hyödyllisistä hyppyhämähäkeistä on mainio kirja: Sami Karjalainen: Suomen hyppyhämähäkit- katso silmiin ja ihastu! Kannattaa…
Kyseessä on Kaarle Krohnin (1863—1933) runo Ferencz Renyi. Krohn kirjoitti runon nimimerkillä Wäinö vuonna 1890 ilmestyneeseen Kertovaisia runoelmia –nimiseen kokoelmaan. Runo alkaa riveillä ”Vaiti seisoo Ferencz Renyi / Sotamiesten keskellä / Itävallan verihurtan / Kenraal Haynaun edessä”. Voit lukea koko runon Gutenberg-projektiin digitoidusta Kertovaisia runoelmia -teoksesta. gutenberg.org/files/36070/36070-8.txtFerencz Rényi -runosta on kysytty palvelussamme aikaisemminkin. Täältä voit lukea aiemman vastauksen:https://www.kirjastot.fi/kysy/ferencz-renyi-vaiti-seisoo-sotamiehet-1?l…
