Kirjaston salasanan saa valitettavasti vain käymällä kirjastossa henkilökohtaisesti. Lainat voi uusia myös käymällä kirjastossa tai soittamalla kirjaston asiakaspalveluun. Alla lisää tietoa:
http://www.kemi.fi/kirjasto/palvelut/
Hyvä tiedonlähde tässä tapauksessa on EBSCO-tietokanta, joka sisältää englanninkielisiä aikakauslehtiartikkeleita, ja sitä voi käyttää Helsingin kaupunginkirjaston työasemilta. Esimerkiksi tietokantaan kuuluvat julkaisut American Journal of Public Health ja Nation's Health käsittelevät Yhdysvaltojen terveyspalveluja. Koska artikkeleita on hyvin runsaasti ja niissä käsitellään asiaa hyvin erilaisista näkökulmista, neuvoisin että tarkastelisit itse tietokantaa, henkilökuntakin opastaa. Hakusanat public health, public health service, medical care, United States, American Public Health Association käyvät hyvin.
American Public Health Associationin nettiosoite on http://www.apha.org/ . Yhdysvaltojen virallinen kansanterveyttä ja terveysoloja…
Valitettavasti ainakaan Suomen kansallisbibliografia eli Fennica-tietokanta ei tunne tällaista julkaisua tai tekijää, joten todennäköisesti itsenäistä kirjaa ei ole koskaan tehty.
Heikki Poroila
Uskomus olennon tosinimen käyttämisestä tätä itseään vastaan juontaa antiikin aikaan ellei vieläkin kauemmaksi. Esimerkiksi joissain juutalaisyhteisöissä Jumalan nimen katsottiin olevan niin voimallinen, ettei sitä uskallettu käyttää, ettei Jumala vihastu. Homeroksen eepoksessa Odysseus varoo paljastamasta omaa nimeään jättiläiselle, jotta tämä ei saisi hänestä valtaa. Raamatussa niinikään Jaakob on hävitä painissa enkelille, koska enkeli tietää hänen nimensä muttei suostu kertomaan hänelle omaansa. Kun Jaakob ottaa uuden nimen, hän pääsee niskan päälle.
Pahoja henkiä vastaan tämä sen sijaan on nähty käyttökelpoisena keinona. Kristillisessä perinteessä manaaminen perustuu osaltaan paholaisen/…
Olisikohan kyse Curly Putmanin laulusta On ihmeen hyvä tulla kotiin (Green green grass of home)? Sen viimeisessä säkeistössä tosin lauletaan, että "En kulje kujaa luokse armaan, liityn jatkoks jonon harmaan."
Suomen kieliset sanat lauluun on sommitellut Jussi Raittinen.
Laulun sanat sisältyvät esimerkiksi Suuren toivelaulukirjan osaan 14 sekä teokseen Käymme yhdessä ain' ja muita 60-luvun hittejä (1986).
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/palvelut/fennica-suomen-kansallisbi…
Vaski-kirjastojen kokoelmista löytyy mm. tällaisia Viroa, virolaisia ja suomalais-ugrilaisten keskinäisiä suhteita käsitteleviä tietokirjoja (mainittujen Hytösen ja Mikitan teosten lisäksi): Paju, Imbi (suom. Sanna Immanen, 2011): Suomenlahden sisaret : kun katsoo toisen tuskaaSiltanen, Raimo (2018): Tarinoita VirostaTarkiainen, Kari (2024): Taikaa ilmassa : esseitä vanhasta ja nykyisestä Virosta Terras, Antto (2020): Viro (sensuroimaton) Zetterberg, Seppo (2015): Suomen sillan kulkijoita : yhteyksiä yli Suomenlahden 1800-luvulla Jos suomalaisten-ugrilaisten kansojen historia ja tarinat yleisesti kiinnostavat, löytyy esimerkiksi:Jokipii, Mauno, toim. (1995): Itämerensuomalaiset : heimokansojen historiaa ja kohtaloita
Kirjastossamme ei valitettavasti ole Hotakaisen Hukassa on hyvä paikka teosta äänikirjana, vaan ainoastaan CD-levynä. Sen on säveltänyt Iiro Rantala ja sanoittanut Kari Hotakainen (1999). Äänikirjaa ei löytynyt myöskään muista maakuntakirjastoista.
Valitettavasti emme onnistuneet paikantamaan sitaatin lähdettä. Kyselimme asiaa myös valtakunnalliselta kirjastoammattilaisten sähköpostilistalta, josta ei kuitenkaan löytynyt ketään Marxin tuotannon asiantuntijaa. Yksi kollega pohti, että onkohan sitaatti Marxin ollenkaan, sitaatti esiintyy sadoilla sitaattisivuistoilla, mutta ilmeisesti missään ei mainita lähdettä. Toisaalta niissä paikoissa, joissa Marx-sitaateille on annettu lähteet, tätä lausetta ei esiinny. Lausahduksen alkuperä on askarruttanut monia muitakin, pohdintaa löydät esimerkiksi näiltä sivustoilta:
http://www.answerbag.com/q_view/1531331
http://wiki.answers.com/Q/What_is_the_origin_of_the_quote_'Give_a_man_a…'
http://www.barrypopik.com/index.php/new_york_city/entry/…
Amerikkalaiselta runoilijalta Mary Oliverilta ei ole tähän mennessä suomennettu yhtään runokokoelmaa. Ensi vuonna (2013) on ilmestymässä kokoelma Joutsen:
http://www.adlibris.com/fi/product.aspx?isbn=9522601381
Sen sisältämistä runoista ei siis vielä ole tietoa. Linkki maailman runouteen -tietokannan kautta selviää, että muutamia yksittäisiä Mary Oliverin runoja on ilmestynyt runouslehti Taitteessa (Taite, 2004, nro 4), mutta vaikuttaa siltä, että kysymäsi ei ole niiden joukossa.
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/AdvancedSearch.a…
On olemassa kirjastoaiheinen äänite nimeltään Hyllyjen välissä hiljaa. Sitä on saatavana useista Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteistä sekä cd-levynä että kasettina. Uskon siitä löytyvän esitelmään sopivan tekstin.
Internetistä löytyy Viron säädösten englanninkielisiä käännöksiä osoitteesta http://www.legaltext.ee/en/andmebaas/ava.asp?m=022
Sanalla food löytyi 15 säädöstä.
Elintarvikkeita koskeva säädöstö on tietysti paljon runsaampi kuin edellämainitut 15 säädöstä ja käsittää myös säädöksiä, jotka eivät suoraan käsittele elintarvikkeita, kuten esim. kuluttajansuojalainsäädäntö.
Viron liittyminen Euroopan unioniin toi runsaasti uusia elintarvikkeita koskevia säädöksiä Viroon. EU-asetukset ovat suoraan jäsenmaassa voimassa olevaa oikeutta, eikä niitä tarvitse erikseen siirtää jäsenvaltion lainsäädäntöön. Viron liittymissopimuksessa (joka voi sisältää viron liittyviä poikkeusoikeuksia eu-säädöksistä) ja EU:n vironkielelle käännettyjen eu-säädösten…
Helena Anhavan runo "Kun tapaa katkeroituneen vanhuksen" sisältyy hänen runokokoelmaansa Murheellisen kuullen on puhuttava hiljaa (1971). Runon voi lukea myös Helena Anhavan runojen kokoelmasta Runot 1971 - 1990 (1990).
https://finna.fi
https://kirjasto.kuopio.fi/Kirjastot
Anhava, Helena: Murheellisen kuullen on puhuttava hiljaa (Otava, 1971)
Aihe on aika laaja ja siitä löytyy paljon kirjallisuutta. Suosittelen hakemaan
yleisten kirjastojen tietokannoista ja kauppakorkeakoulujen tietokannoista
hakusanoilla (asiasanakenttä):"messut", "markkinointi", "mainonta", "myynninedistäminen".
Seuraavalla sivulla on koottuna mm. kaikkien korkeakoulu- ja erikoiskirjastojen
tietokantojen osoitteet: http://hul.helsinki.fi/tilke/
Yleisten kirjastojen kohdalla suosittelen maakuntakirjastojen yhteishakua:
http://www.kirjastot.fi/monihaku/maakuntakirjastot.htm sekä
Helsingin seudun kirjastojen hakua (sekä yleiset että erikoiskirjastot):
http://www.kirjastot.fi/monihaku/pkseutu.htm
Messuja käsittelee mm. Keinonen, Susa: Menesty messuilla yrityksen opas.
Internetistä esim. Altavistasta tai…
Suomenniemen kunta liittyi osaksi Mikkeliä vuoden 2013 alusta. Suomenniemen kirjasto on nykyisin yksi Mikkelin seutukirjaston lähikirjastoista ja edelleen nimeltään Suomenniemen kirjasto. Aukioloajoista ja muutenkin Mikkelin seutukirjastosta lisää tietoa löytyy kirjaston omilta sivuilta: http://kirjasto.mikkeli.fi/aukioloajatjayhteystiedot/
kannattaa ottaa yhteyttä numismaatikkopiireihin. Esimerkiksi Jyväskylän seudulta löytyy Matinmarkka oy, mistä asiaa voisi tiedustella. Alla linkki yhteystietoihin.
https://www.matinmarkka.com/
Maksu riippuu siitä, mistä kirja tulee. Jos teosta on saatavana jossain muussa kunnassa Eepos-kirjastojen alueella, voit tehdä ns. seutuvarauksen, johon tulee kahden euron kuljetusmaksu. Seutuvarauksen voi tehdä suoraan verkkokirjastossa https://eepos.finna.fi/.
Jos kirjaa ei ole missään Eepos-kirjastossa, siitä voi tehdä kaukolainatilauksen. Kaukolaina Suomesta maksaa viisi euroa. Voit lukea lisää kaukolainoista ja tarvittaessa jättää kaukolainapyynnön kirjaston sivulla https://kirjasto.seinajoki.fi/asiointi/kaukolainat/.
