Valo liittyy kynttilänpäivään (2.2.) ja talven alkavan väistymisen synnyttämiin mielikuviin. Valon nimipäivähän on kynttilänpäivän jälkeisenä päivänä. On arveltu, että Blasiuksen karjalainen muunnos Valosi olisi edesauttanut Valon tuloa etunimeksi. Suomen ortodoksinen kalenteri yhdistää Valon Lukillianos-nimeen.
Matias on lyhentymä heprealaisista nimistä Mattatias ja Mattitja, jotka tarkoittavat 'Jumalan lahjaa'. Suomen almanakassa nimen kirjoitusasu on vaihdellut, eri muotoja ovat esim. Matthias, Mathias, Mattias.
Lisätietoja saat esimerkiksi lähteenä käytetystä Lempiäisen Suuresta etunimikirjasta (WSOY).
Hyvin sitkeän myytin mukaan Nobelilla olisi ollut suhde Mittag-lefflerin vaimon kanssa. Myytin mukaan tämä olisi ollut syy siihen että matematiikan palkintoa ei ole!
Mitään näyttöä tästä ei ole vieläkään olemassa. Todennäköisempi syy on professori Olle Häggströmin mukaan se että Nobel ei koskaan ajetellut että matematikkalla olisi voinut tehdä ihmiskunnalle yhtä terkeitä palveluja kuin muut alat.
Katso lisää
http://www.svd.se/dynamiskt/kultur/did_9280394.asp
Googlellakin löytyy:lLaita tarkennettuun hakuun hakusanoiksi philips ja artikel sekä valitse kieleksi hollanti. Suosittelen kuitenkin siirtymistä kirjastoon ja kokeilemaan siellä tuhtia lehtitietokantaa PressDisplay. Tein haun siellä seuraavin kriteerein: philips, hollannin kieli (Dutch) ilman aikarajoitteita ja lehtiartikkeleita löytyi 2247 kpl.
Tässä tietoa tietokannasta:
http://www.lib.hel.fi/Page/f5dc7862-aba8-4f8b-84f4-16b13a316f98.aspx
Vanamo-kirjastojen asiakkailla on mahdollisuus lainata ja lukea kirjoja Ellibs-lainausjärjestelmän kautta. Ohjeet löytyvät Vanamo-kirjastojen kotisivuilta: https://vanamo.verkkokirjasto.fi/web/arena/ekirjat. Äänikirjoja ei Ellibsin kautta ole kuitenkaan vielä tarjolla. Äänikirjoja tarjoaa Celia-kirjasto, jonka asiakkaita ovat he, joille tavallisen (painetun) kirjan lukeminen on vaikeaa. Lisätietoja asiakkuudesta saat Celian verkkosivuilta www.celia.fi.
Vanamo-kirjaston kotisivuilta pääsee myös valtakunnalliseen eKirjastoon (http://ekirjasto.kirjastot.fi/), jonne Celia on antanut vapaasti kaikkien käyttöön muutaman äänikirjan. Katso sivu http://ekirjasto.kirjastot.fi/aanikirjat .
Sekä Suomi I että Suomi II ovat peräisin Lasse Heikkilän runokokoelmasta Terra mariana (Otava, 1959).
Nimet "Suomi I" ja "Suomi II" esiintyvät vain kirjan sisällysluettelossa. Itse kirjassa molemmat osat ovat saman Suomi-otsikon alla ja tekstissä vain jälkimmäinen niistä on numeroitu.
Molemmat osat alkavat sanoilla "Ystäväni Péguy" - ensimmäisen aloitussäe on "Ystäväni Péguy, ymmärrän hyvin, että ylistät maatasi", toisen "Ystäväni Péguy, jos olisit nähnyt Suomen kesällä".
Helsingin Sanomien vanhat numerot ovat luettavissa Pasilan kirjaston lehtiosastolla. Näin vanhojen vuosikertojen ollessa kyseessä lehtiä voi lukea mikrofilmattuina. Laitteen mikrofilmien lukemiseen voit varata Varaamon kautta.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto/Palvelut
https://varaamo.hel.fi/
Hei!
Kyselin asiaa Maanmittauslaitokselta ja sieltä vastattiin näin:
Maanmittauslaitos ylläpitää kiinteistörekisteriä, eli rekisteriä maapohjasta. Kiinteistörekisteristä ei siis ilmene rakennusten omistuksia. Rakennusten ja paikkojen osoitteet ovat myös eri asia kun "kiinteistön" osoite. Kiinteistön, eli maapohjan tunnisteena toimii kiinteistötunnus. Kunnat taas voivat kertoa enemmän rakennusten osoitteista.
Kuntien puoleen tai Väestörekisterikeskuksen puoleen tulisi siis kääntyä rakennusten omistustiedoissa. Alla linkki Väestörekisterin sivuille, jossa infoa rakennusten tiedoista.
https://vrk.fi/rakennustiedot
--
Ystävällisin terveisin,
Janina Liikanen
Asiakaspalvelu
Maanmittauslaitos
valtakunnallinen asiakaspalvelu: 029…
Brysselistä Luxemburgiin pääsee sekä junalla että bussilla. Sekä bussilla että junalla matka kestää noin kolme tuntia, välillä alle ja välillä yli riippuen vuorosta ja liikennöitsijästä.
Väliä liikennöivät useat eri firmat. Matkoja voi hakea esimerkiksi FlixBusin, Belgian Trainin ja Trainlinen ja SNCB Internationalin sivuilta. Google Mapsissa voi tehdä reittihaun Bryssel-Luxemburg ja katsoa, millaisia vaihtoehtoja se tarjoaa.
Suuressa tarukirjassa Ingjald Pahaneuvon kohdalla mainitaan, että kuningas Algot Jöötanmaalta saapui Ingjaldin isän hautajaisiin, mutta muuten Göötanmaan Algotista ei tosiaan kerrota. Suomeksi netistä en onnistunut löytämään tietoja, mutta englanniksi Wikipediassa kerrotaan niukasti Algaut/Algöt nimisestä Göötanmaan kuninkaasta, joka mainitaan Heimskringlassa. Tarkempia tietoja kuningas Algotista en kuitenkaan onnistunut verkosta löytämään, koska sama tieto toistuu useilla sivustoilla. Heimskringlan teksti löytyy kuitenkin verkosta ruotsiksi ja norjaksi, mikäli haluat tutustua siihen tarkemmin.
Lähteet
Henrikson, Törngren & Hansson: Suuri tarukirja (1984)
Wikipedia: Algaut https://en.wikipedia.org/wiki/Algaut
Heimskringla: …
Hän on koulutukseltaan computer scientist, eli tietojenkäsittelytieteilijä [1]. Tietojenkäsittelytieteilijät käsittelevät tietokoneen laitteiston ja ohjelmiston teoreettista tutkimusta [2]. Suoritettuaan opintonsa vuonna 2000 hän työskenteli muutaman kuukauden ajan tietopalveluinsinöörinä maan suurimmassa yksityisessä holdingyhtiössä ONA Groupissa, jota Marokon kuningasperhe hallitsee [3].Toisen lähteen mukaan hän on samalla alalla, mutta eri ammattinimikkeellä information services engineer, eli tietotekniikan insinööri [4]. https://web.archive.org/web/20090202115236/http://www.nettyroyal.nl/salma1.htmlhttps://www.unite.ai/fi/what-is-a-computer-scientist-and-how-to-become-one/https://www.hellomagazine.com/royalty/2014051018676/…
Pääkaupunkiseudun HelMet-tietokannasta http://www.helmet.fi löytyi muutamia julkaisuja aiheesta sanahaulla
(taidemaalari** or maalaustai**) and venäjä** and 1800**
Esim.
Ivan Aivazovski : maalauksia, piirustuksia ja akvarelleja pietarilaisista kokoelmista.
[Punkaharju] : Taidekeskus Retretti ; [Pietari] : Valtion Venäläinen museo : Palace Editions, 2003.
Kuurne, Jouni: Sergejevin Suomi.
Helsinki : Museovirasto, 1994.
Venäläisiä mestareita vuosisadan vaihteesta Gal len-Kallelan museossa 15.5.-29.8.1993.
Espoo : Gallen-Kallelan museo, 1993.
Venäläistä romantiikkaa : 1800-luvun maalaustaidetta Pietarin Venäläisestä museosta 18.3.-31.5.1993.
Helsinki = Helsingfors : Ulkomaisen taiteen museo Sinebrychoff, 1993.
Ilja Repin.
Hki : Leningrad : SN-…
Mitään suoranaisia ohjeita mökkitien rakentamiseen sisältävää kirjaa ei valitettavasti kokoelmistamme eikä tietokannoistamme löytynyt. Aihetta sivuavaa kirjallisuutta, josta mahdollisesti saattaisi olla apua on mm. Hartikainen, Olli-Pekka : Tietekniikan perusteet. 2003
Hämäläinen, Esko : tiekunta ja tieosakas 2004: yksityis- tien hallinnon ja kunnossapidon perusteet. 2004.
Kuusiniemi, Kari : Maa-, vesi- ja ympäristöoikeuden
käsikirja. 2000.
Metsätien kunnossapito. 2003.
Lainsäädännön kannalta mökkitien rakentamista koskevaan kysymykseen on vastattu aiemmin. Vastaus löytyy osoitteesta http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/kysymys.aspx?questionID=9db6…
Internetistä löytyi pari linkkiä aiheesta :http://www.mainio.net/…
V. A. Koskenniemi
Finnish scholar, writer, critic, professor at the University of Turku. One of the most prominent figures in Finnish literary until the breakthrough of modernist writers
in the 1950s. Koskenniemi was born in Oulu. Further information in
http://www.kirjasto.sci.fi/koskenni.htm
Hakuteosten mukaan liettualainen Balys Dvarionas näyttäisi säveltäneen yhden viulukonserton (1948), jonka sävellaji on h-molli. Concertinoa viululle C-duurissa en kyennyt löytämään. Liettuan musiikin tiedotuskeskuksen sivuilla (http://mic.lt/en/database/classical/composers/dvarionas/) olevassa Dvarionasin teosluettelossa on mainittu yksi Concertino (1972), mutta se on sävelletty jousiorkesterille eikä mitään sävellajeja ole mainittu.
Tadas Sérnas lienee tässä tapauksessa sovittaja, mutta mikä teos on kyseessä ja millainen sovitus (esimerkiksi viululle ja pianolle), jää näillä tiedoilla avoimeksi. Mutta ainakaan Sibelius-Akatemian kirjastossa ei ole mitään hakuehtoihin osuvaa Dvarionasin nuottia. Jos etsitystä teoksesta löytyy lisätietoja,…
Aiheesta löytyy runsaasti kirjoja ja Internet-sivuja.
Suomen YK-liiton sivuilla Internetissä on julkaisu Ikäihmiset kehityksen kantajina (http://www.ykliitto.fi/maakansa/ikaihm). Sivut perustuvat samannimiseen kirjaan, jonka on toimittanut Helena Allahwerdi ja joka julkaistiin YK:n ikäihmisten vuonna keväällä 1999. Näillä nettisivuilla käsitellään myös vanhusten koulutusta.
Stakesin sivuilta löytyy Itsenäisen suoriutumisen edistämisen yksikkö ITSE (http://www.stakes.fi/itse/index.html), jonka tehtävänä on edistää ikääntyneiden ja vammaisten henkilöiden itsenäistä elämää ja kotona asumista. ITSEn sivuilla on varmasti Sinua hyödyttäviä asioita, mm. Silta-projektin loppuraportti (suoraan http://www.stakes.fi/itse/silta/loppura/raportti.htm…
Sienirihmasto ei ole aivan sama asia kuin kasvien juuret. Sienirihmasto on rihmastollisten sienten pääasiallinen elämänvaihe. Rihmasto voi kasvaa laajalle alueelle. Rihmasto kasvattaa lisääntyäkseen itiöemiä eli maan päälle kohoavia sieniä.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Sienirihmasto
Yritin etsiä kirjaa Finna-haulla. Rajasin tarkennettua hakua sanoilla murhat ja historia. Tuloksen rajasin kirjoihin, suomenkielisiin ja 1900-luvulla ilmestyneisiin. Linkki Finnan hakutulokseen.
Löysin kolme kirjaa, jotka voisivat sisältää kaikki muistamasi aiheet.
Valittujen palojen Tuntematon totuus : uutta valoa historian arvoituksiin. Linkki Antikvariaatti.net
Valittujen palojen Ratkaisun hetket : 100 tapahtumaa, jotka muuttivat maailmaamme. Linkki Finlanfdiakirjaan sekä Olli Matikaisen Rikos historiassa. Linkki Tiedekirjaan
Mikään kirjoista ei tosin ole kuvaamasi hopeakantinen, eikä kovin neliömäinen.
