Leijonat ja Tiikerit selviävät Suomessa eläintarhoissa, mutta eivät villissä luonnossa. Syyt ovat hieman erilaiset.
Kolmården kertoo leijonistaan näin:"Lejonen på Kolmården har hela 2 hektar av yta helt för sig själva! Precis som många djur på Kolmården behöver de både fysisk och mental stimulans, vilket de får från träning. De får också utmanas på samma sätt som i naturen, exempelvis när de ska få mat. Lejonen tränas också på vissa sätt för att man ska kunna sköta om dem ordentligt.
På Kolmården hittar du lejonen i det stora Lejonhänget i Safariparken. Det är hela 2 hektar stort! Där lever de utomhus nästan hela året.
Men de har också lejonhuset, där de kan gå in under natten på vintern om det blir för kallt ute. Lejonen får en…
Suomella on Venäjän kanssa rajaa noin 1 300 kilometriä, joten asiantuntijoiden mielestä muutaman sadan kilometrin aitaaminen ei aidosti estä liikkuvuutta eikä aita estä rajan ylitystä. Raja-aidan rakentamisella on ennen kaikkea symbolinen merkitys. Sillä tahdotaan luoda myös psykologista turvallisuuden tunnetta.
Rajavartiolaitos esitti jo syyskuussa, että osa itärajasta aidattaisiin laittoman maahantulon estämiseksi. Sen näkemyksen mukaan aita on välttämätön erityisesti poikkeustilanteissa, jossa rajalla tapahtuisi ohjattua siirtolaisilla painostamista tai jos maahantulo olisi laajaa. Virallisia arvioita mahdollisten laittomien rajanylittäjien lukumäärästä ei vastaani tullut.
https://yle.fi/uutiset/74-20001820
https://raja.fi/-/tietoa-…
Turun kaupunginkirjaston aineistorekisteristä löydät kielikursseja CD-ROM muodossa asiasanalla
"kieliromput". Yhdistämällä sen toivottuun luokkaan, tässä tapauksessa englanninkielen luokkaan 89.507, saat kielikurssin toivomastasi kielestä. Halutessasi voit myös valita kielivalikosta kielen jolla kurssi on tehty, esim. englannin kurssi suomeksi.
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teos ”Sukunimet” (Otava, 2000) ei tunne sukunimeä ”Kultima”. Kyseessä on aika harvinainen sukunimi, sillä osoitteesta http://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/default.asp?L=1 löytyvän väestörekisterikeskuksen nimipalvelun mukaan se on ollut sukunimenä vain 158 henkilöllä, nykyisenä nimenä 98 henkilöllä.
Veikkaisin, että sukunimi on peräisin paikannimestä ”Kultima”. ”Kultima on kyläkunta Enontekiöllä. ”Suomalainen paikannimikirja” (Karttakeskus ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskus , 2007) kertoo, että nimen tausta on hiukan epäselvä, mutta se on saattanut tulla pohjoissaamen sanasta ”goldit”, jonka merkitys on ’haroa vedessä olevia esineitä, kalastaa kullenuotalla’. Kylän nimi on itse asiassa luultavasti…
Tiedustelimme asiaa Sotaveteraaniliitosta (www.sotaveteraaniliitto.fi ) ja Postimuseosta (www.postimuseo.fi ).
Sotaveteraaniliitosta saimme tietää, että Pro Patria -muistotaluja ei ole koottu yhteen tiedostoon kuten sotamuistomerkit.
Postimuseon kirjastolla (Tampere) oli asiasta ensi käden tietoa. Kirjaston informaatikon vastaus kuuluu näin:
”Postin sankarivainajien muistotaulut on paljastettu 8.6.1941 ja 10.2.1952. Kummastakin tapahtumasta on selostus Postitorvi -lehdessä.
Ensimmäisessä taulussa on 68 talvisodassa kuolleen henkilön nimet aakkosjärjestyksessä sekä syntymä- ja kuolinaika.
Jatkosodassa vainajia oli 204 ja nimet sisältäviä tauluja kaksi, jotka sijoitettiin ensimmäisen taulun kummallekin puolelle.
Vainajat olivat henkilöitä…
Suomessa toteutettiin rahauudistus vuoden 1963 alusta. Rahayksikköä muutettiin siten, että yksi uusi markka vastasi sataa vanhaa markkaa.
Koska myös uuden rahayksikön nimi tuli olemaan markka, katsottiin tarkoituksenmukaiseksi määritellä yksinkertainen nimitys, jolla varsinkin ylimenokauden aikana voitiin tarvittaessa erottaa uuden ja vanhan rahayksikön määräinen raha. Vanhasta rahayksiköstä tuli käyttää nimeä "vanha markka" ja uudesta rahayksiköstä "nykymarkka". Huolimatta laskennallisesti yksinkertaisesta muutoksesta säilyivät nämä nimitykset - varsinkin hintojen ilmaiseminen "vanhoissa markoissa" - pitkään kansan kielenkäytössä.
Uuden rahayksikön mukaiset setelit oli suunniteltu kuva-aiheiltaan, pääväritykseltään ja muilta…
Lintuaiheisia hauskoja sanaleikkejä löytyy ainakin seuraavista kirjoista:
Outo lintu / tekijät Jaana ja Jaakko Rintala, Karisto 2004
Pihlajanorsu : selkärangattomia selityksiä / tekijät Jaakko Heinimäki, Kaarlo Kalliala ja Vesa Sisättö, Otava 2008
Hämärä luonto : aamunkoista yön tuhmaan lintuun (niiden käyttäytymisestä ja elämästä yleensä) / tekijät Mikko Rimminen ja Kyösti Salokorpi, Tammi 2001
Lisäksi netistä löytyy joitakin lintuaiheisia vitsejä, mm.
http://www.metsastysinfo.com/metsastysinfo/muuta_mielenkiintoista/vitse…
ja vielä käkiaiheinen vitsi:
http://www.vitsiniekka.com/Haluatko.html
Kylläpä tuo näyttää epäilyttävästi siltä, että 60-luvulta peräisin olevan North State -mainoskyltin kuvaan on jälkikäteen lisätty tekstiä kuvankäsittelyohjelmassa. Käytetty kirjasinlajikaan ei täysin vakuuta.
60-lukuinen suomalainen aamiainen noudatteli vielä 50-luvun mallia: juotavaksi hörpättiin kahvia ja sen keralla haukattiin pullaa tai – enenevässä määrin – voileipää. Leipätuotteiden lisäksi puuro sekä muna jossakin muodossaan olivat tavallisia aamiaisruokia. 60-luvun keskeisin aamiaisuutuus oli vuosikymmenen loppupuolella markkinoille tullut jugurtti.
Ravitsemukseemme liittyvän terveystietoisuuden lisääntyminen ja sen vaikutus aamupaloihimme oli vasta 1970-luvulle kuulunut ilmiö. Vaikka ravitsemusvalistus oli…
Teatteri oli nimeltään REA osoitteessa Mikonkatu 9. Se toimi vuosina 1936-1976.
Tämä tieto ja paljon muutakin kiinnostavaa historiaa vanhoista helsinkiläisistä elokuvateattereista löytyy kirjasta nimeltä : Asuuko neiti Töölössä ?
Kirjastot myyvät vain kokoelmistaan poistettua aineistoa. Poistokriteereinä ovat lähinnä huonokuntoisuus, sisällön vanheneminen ja heikko lainauskierto. Poistopäätökset arvioidaan tapaus kerrallaan. Kirjat tulevat myyntiin vähitellen, eikä mitään systemaattista ilmoittelua myytävistä poistokirjoista ole. Kirjoja tulee kirjastojen poistomyyntihyllyyn jatkuvasti eikä niitä ole mahdollista varata etukäteen. Tietoa yksittäisistä myyntiin tulevista poistokirjoista ei ole mahdollista saada. Tätä aihetta sivuaviin kysymyksiin on palvelussamme vastattu aiemminkin http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/kysymys.aspx?ID=b42b99ff-3da…
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/kysymys.aspx?ID=e33b6dff-2fd…
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/…
Hei!
Pirkanmaan kirjastot kattavassa Piki-verkkokirjastossa, osoitteessa http://kirjasto.tampere.fi/Piki?formid=find2 voi tehdä haun asiasanalla esikoisteokset. Laittamalla lisärajaukset:1.aineistolaji: kirja, 2.kieli: suomi, 3.ei lasten aineistoa ja 4.täppä kohtan kaunokirjallisuus saa esikoisteoksia vuosina 2000-2008 yhteensä 518 kappaletta. Kun kokeilin tuoreemmilla kirjoilla, huomasin, että tulokseen tulevat mukaan myös esikoisteosten uudet painokset (esim. Ian McEwanin Sementtipuutarhan pokkariversio). Toisaalta tuloksesta varmasti puuttuu joitakin hyvin pieniä kustantajia ja omakustanteita, mutta jonkinlaisen käsityksen asiasta saa.
Alla on merirosvoaiheisia kaunokirjoja. Osa kirjoista käy myös nuorille. Toivottavasti löydät näistä mieluisia.
- Monsuuni / Wilbur Smith
- Kaappareiden vesillä / Michael Crichton
- Leo Afrikkalainen / Amin Maalouf
- Vartijat / R. A. & Geno Salvatore
- Laivojen lunnaat : romaani / Aarne Pynnönen
- Punaisen yön kaupungit / William S. Burroughs
- Merirosvoja!: tositarina kahden naismerirosvon, Minerva Sharpen ja Nancy Kingtonin uskomattomista seikkailuista / Celia Rees
- Prinssi Faisalin sormus / Bjarne Reuter
- Majakka maailman laidalla: seikkailuromaani Etelä-Amerikasta / Jules Verne
- Aarresaari / Robert Louis Stevenson
Täällä Pohjantähden alla -teoksen kolmannesta osasta käy ilmi että Vilho Koskela astui palvelukseen Tampereen rykmentissä, Lahden Hennalassa. Teoksessa kerrotaan myös Vilhon päässeen lomalle keväällä ennen aliupseerikouluun menoa. Hän kotiutui keväällä ja joutui heti toukotöihin. Palvelukseenastumisvuosi ei tekstistä käy suoraan ilmi, mutta oletetaan että kyseessä on 1934.
Varusmiesten palvelukseenastumisaikoja yhdenmukaistettiin 1934 alussa. Palvelukseen astuttiin pääsääntöisesti tammi-, touko- ja syyskuussa. Vilho osuisi aliupseerikoulun aloitusajan perusteella tammikuun 1934 saapumiserään. Peruskoulutuskausi kesti runsaat 4 kuukautta. Toukokuussa olisi alkanut aliupseerikoulu, sekin kestoltaan noin 4 kuukautta. Tätä seurasi 29 viikon…
Tällaisella sukulaisuudelle ei ole omaa nimitystä suomen kielessä. Siskosi tytär voisi puhua lapselleen äidin serkusta.
Sukulaisten nimitykset löytyvät esimerkiksi alla Tuomas Salsteen sukututkimussivustolta:
http://www.tuomas.salste.net/suku/sukulaiset.pdf
Juuri vuotta 1928 koskevaa tietoa ei löytytyt. Kahvilahintoja ilmeisesti säännösteltiin, ja hinnat olivat erilaiset riippuen siitä, oliko kyseessä 1., 2., 3. vai 4. luokan kahvila, ja millä paikkakunnalla se sijaitsi.Vuodelta 1919 Kokkolasta löytyy tieto, että annos kahvia maksoi 1:25 ja sämpylä, tortut ja leivokset 25 penniä leipäkuponkia vastaan.Vuonna 1920 Viipurissa kahviannos maksoi 1:50, leivokset 1 mk ja wienerleipä 75 p.Vuonna 1920 Tampereella 1. luokan kahvilassa kahvi ilman leipää maksoi 1:75, muissa se oli halvempaa.Vuonna 1933 Joensuussa kahvi maksoi leivän kera 3:50 ja leivoksen kera 4 mk.Kylän iltamissa ei varmaankaan tarvinnut noudattaa virallisia kahvilahintoja. Vuonna 1924 paahtamaton kahvi maksoi vähittäismyyntinä noin 30…
Näitä lehtiä ei ole tuolta ajalta selailtavissa tai haettavissa verkon kautta. Meillä on Vaasan kaupunginkirjastossa Vasabladet ja Vaasan-lehti mikrofilmirullina ja/tai fyysisinä sanomalehtinä. Voit tulla lukemaan ko. lehtiä pääkirjaston lehtilukusaliin ja etsiä tietoa tapahtumasta.
Helsingin Sanomia ei säilytetä Vaasassa mutta halutessasi voimme kaukolainata sinulle vuoden 1957 Hesaria mikrofilmirullina.
Verkon kautta asiasta löytyi vielä Herald Journalin artikkeli
http://news.google.com/newspapers?nid=1876&dat=19570505&id=tGosAAAAIBAJ…
Leo Tolstoin novellissa Vanha ruuna : Hevosen tarina (1886) "päähenkilö" eli ruuna kertoo itsestään näin: "Sukutaulussa nimenäni on Musikka ensimmäinen, (---) mutta lisänimeni on Holstomer, palttinamittari." Ja juuri Holstomer-nimeä vanhasta ruunasta käytetään muuallakin novellissa.
Itseasiassa novellin alkukielinen nimikin on Holstomer (Холстомер - История лошади).
Novellin suomensi Juhani Konkka vuonna 1963 ja se on kokonaisuudessaan luettavissa Leo Tolstoin Valittujen kertomusten toisesta osasta.
https://finna.fi
http://ilibrary.ru/text/1008/index.html
Tolstoi, Leo: Valitut kertomukset II (WSOY, 1963)
Helga Nuorpuusta (vuoteen 1928 Nordblom) on tietoja teoksessa Kotimaisia naistenviihteen taitajia : 100 vuotta rakkautta / toim. Ritva Aarnio ja Ismo Loivamaa. BTJ Kirjastopalvelu, 1999.
Kirjassa olevassa Kari-Otso Nevaluoman artikkelissa käsitellään etupäässä Nuorpuun tuotantoa, mutta on siinä jonkun verran henkilötietojakin. Helga Nuorpuu syntyi 20.2.1901 Reposaaressa ja kuoli 19.9.1953 Helsingissä. Hän työskenteli mm. konttoristina, mainostoimittajana ja toimistonhoitajana. Hän käänsi myös kirjallisuutta lähinnä unkarista suomeen. Ura Stockmannin tavaratalossa vuodesta 1931 vuoteen 1945 on taustana romaanille Tavaratalo Wickers.
Parinkymmenen lasten- ja nuortenkirjan lisäksi Helga Nuorpuu on kirjoittanut nämä romaanit:
Nuori Pari.…
Saamelaisrumpujen kuvia selityksineen löytyy esim. Juha Pentikäisen kirjasta "Saamelaiset - pohjoisen kansan mytologia" sekä
T.I. Itkosen kirjasta "Suomen lappalaiset vuoteen 1945. Toinen osa".
