Täällä Pohjantähden alla -teoksen kolmannesta osasta käy ilmi että Vilho Koskela astui palvelukseen Tampereen rykmentissä, Lahden Hennalassa. Teoksessa kerrotaan myös Vilhon päässeen lomalle keväällä ennen aliupseerikouluun menoa. Hän kotiutui keväällä ja joutui heti toukotöihin. Palvelukseenastumisvuosi ei tekstistä käy suoraan ilmi, mutta oletetaan että kyseessä on 1934.
Varusmiesten palvelukseenastumisaikoja yhdenmukaistettiin 1934 alussa. Palvelukseen astuttiin pääsääntöisesti tammi-, touko- ja syyskuussa. Vilho osuisi aliupseerikoulun aloitusajan perusteella tammikuun 1934 saapumiserään. Peruskoulutuskausi kesti runsaat 4 kuukautta. Toukokuussa olisi alkanut aliupseerikoulu, sekin kestoltaan noin 4 kuukautta. Tätä seurasi 29 viikon…
Nimi on italiaa ja sen aineksina on possessiivipronomini ma (nykykielessä mia) 'minun' ja donna 'nainen', 'rouva'. Donna 'rouva' on välimuodon domna kautta kehittynyt italialainen muunnos latinan kielen sanasta domina 'rouva' ja on tavattu jo 1200-luvun teksteissä. Puhuttelumuotoa Madonna on käytetty käännyttäessä ylempiarvoisen naishenkilön puoleen. Myöhemmin sanalla on ruvettu tarkoittamaan nimenomaan neitsyt Mariaa, Jeesuksen äitiä, sittemmin hänen kuvaansa tai hänen muistolleen vihittyä kirkkoa. Samaa alkuperää on sanonta il mese della Madonna 'madonnan kuukausi' eli toukokuu (roomalaiskatolisessa kirkossa toukokuu on erityisesti omistettu Marian kunnioitukselle). Käytännössä sana esiintyy myös päivittelynä, suomessa ehkä 'Hyvänen…
Richard Leijonamielen Ja Nus Hons Pris löytyy artikkeli, jossa on tämän rotrouengen teksti ja englanninnos.
Daufin, je·us voill deresnier on vähemmän tunnettu, sen tekstistä on Charmaine Lee kirjoittanut artikkelin, jonka alussa on tekstipätkä tästä sirventesistä, mutta en osaa sanoa, onko se siinä kokonaisuudessaan. Käännöstä en löytänyt.
Charmaine Lee, Riccardo I d’Inghilterra, "Daufin, je·us voill deresnier, Lecturae Tropatorum 8 (2015) ,1-26.
Mikäli oikein ymmärrän tekstit voisivat löytyä alla mainitusta teoksesta, joka on luettavissa Kaisa-talon kirjastossa.
Bibliographie der Troubadours, Pillet, Alfred.; Carstens, Henry. 1933
BnF Gallicasta löytyi käsikirjoitus, jossa on…
Satu on Jukka Itkosen Kirpun matka maailman ääriin. Fennica-tietokannan (https://finna.fi mukaan se pohjautuu televisiosarjaan. Satu löytyy pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoista kirjana useista kirjastoista, LP-levynä Tikkurilan musiikkivarastosta ja kasettina muutamista kirjastoista (www.helmet.fi).
Helsingin kaupunginkirjaston suomalaisia nykykirjailijoita esittelevä Sanojen aika -tietokanta kertoo sadusta:
http://kirjailijat.kirjastot.fi/fi-fi/etusivu/kirjailija.aspx?PersonId=…
Kirjakaupoissa satu tai sen kuunneltava versio ei enää ole myytävänä. Ehkäpä se löytyisi jonkin divarin kautta.
Agatha Christiella on Kymmenen pienen neekeripojan lisäksi useista kuuluisia ja nokkelia tarinoita. Suosituimpia ovat Idän pikajunan arvoitus ja Roger Ackroydin tapaus. Useimmissa Christien kirjoissa arvoituksia on ratkomassa joko Neiti Marple tai Hercule Poirot.
Jo Christietä aiemmin kirjoitti Arthur Conan Doyle, jonka henkilöhahmo Sherlock Holmes on varmasti kaikille tuttu. Tarinoista tunnetuimpia ovat Baskervillen koira, Kirjava nauha ja monet lyhyet tarinat, joita on julkaistu kokoelmassa Sherlock Holmesin parhaita.
Belgialaissyntyinen Georges Simenon on tunnettu luomastaan Komisario Maigretista, joka esiintyy yli 70 kirjassa, esim. Maigret ja matkalaukku.
Muita klassikkodekkareita:
A.A. Milne: Punaisen talon arvoitus
Raymond Chandler…
Äidinmaitoa korvaavia tuotteita oli kehitetty maailmalla jo 1800-luvulta lähtien. Jauhemuotoiset korvikkeet yleistyivät 1910-luvulta lähtien. Myös suomalaisilla markkinoilla oli tarjolla esimerkiksi Nestlen, Kufeken, Theinhardt’in ja Mellin’s Foodin tarjoamia vastikkeita. Ne eivät onnistuneet kasvattamaan suosiotaan vielä maailmansotien välisenä aikana. Näin kerrotaan M. Riiholan pro gradu -tutkielmassa Äidin sydäntä ja maitoa ei mikään voi korvata (2010). https://helda.helsinki.fi/handle/10138/18264
Nestlé-yhtiötä käsittelevän Wikipedia-artikkelin mukaan 1867 saksalainen farmaseutti Henri Nestlé alkoi valmistaa lehmänmaidosta, vehnäjauhoista ja sokerista äidinmaidonkorviketta. https://fi.wikipedia.org/wiki/Nestl%C3%A9
Ilta-Sanomien…
Yksi mahdollinen ehdokas etsityksi lastenkirjaksi voisi olla Annikki Setälän Hiiriystävät (Otava, 1955): "Lukija saa teoksessa tutustua viisaaseen Isä Hiireen, kilttiin Isoäitiin ja perheen lapsiparveen, Hiirimaikkiin, Hiirikalleen, Huli ja Vili kaksosiin sekä perheen viehkeään kuopukseen Hiramundaan."
Liitteessä esitetty tulkinta "joka paikan höylälle" on mielenkiintoinen ja mahdollinen, joskin ehkä hieman kyseenalainen. Täytyy kuitenkin todeta, että sanontoja ja fraaseja selittävät lähdeteokseni eivät varsinaisesti kerro, miksi kaikista mahdollisista työkaluista tähän sanontaan on päätynyt juuri höylä. No, kenties olennaisinta onkin vain se, että puhutaan jostakin työkalusta - oli se sitten höhlä tai höylä. Outi Lauhakankaan Svengaa kuin hirvi : sanontojen kootut selitykset kertoo, että kun sanonnan syntyaikoihin normaalina pidettiin elämäntapaa, jossa "suutari pysyi lestissään" eikä vaihtanut kenkämuottiaan saati sitten uravalintaansa, olivat monista asioista innostuvat ihmiset epäilyttäviä ja ansaitsivat liikanimen "joka paikan höylä…
Kyseessä lienee Tom Stoppardin vuonna 1968 Prix Italia -palkittu Albertin silta, "englantilaisittain hassu tai ainakin vähän järjetön tarina" Albert-nimisen nuorukaisen maalausurakasta. "Tämä yksitotinen veikko on siinä määrin innostunut tehtävästään, että silta valtaa hänen elämänsä kokonaan." Nimiroolin näytteli Pekka Autiovuori. Ensimmäisen kerran Albertin silta radioitiin meillä 26. heinäkuuta 1968, toinen esitys 11.11.1968.Lähteet: Antenni 30/1968 Antenni 46/1968
Viimeinen Reijo Valkosen Laila Kinnunen : valoa ikkunassa -elämäkerran mainitsema esiintyminen ajoittuu syksyyn 1985. Vuosina 1982-85 Laila keikkaili duona hanuristi Seija Lehtevän kanssa, jonka kanssa laulaja oli aloittanut yhteistyön vuonna 1978. Seitsemän vuoden aikana he ehtivät esiintyä yhdessä "ehkä viitisentoista kertaa". Marraskuun 1985 jälkeen Seijan keikkakalenterissa ei enää näkynyt Laila Kinnusen nimeä.
Yhteisen keikkailun päätyttyäkin Laila ja Seija pitivät yhteyttä. Vielä vuonna 1991 Laila yllytti Seijaa lähtemään kanssaan keikoille, mutta hanke ei koskaan edennyt suuria suunnitelmia pitemmälle. Pelkäksi ajatukseksi oli jäänyt myös Lailan 50-vuotiskonsertti, jota laulaja Ikävalkon mukaan itse kovasti…
Lokan tekoallasta alettiin täyttää vuonna 1967 ja peruskartta 1:20 000 alueesta tehtiin vasta 1975. Allasta edeltävältä ajalta Lokan alueelta löytyy Suomen taloudellinen kartta vuodelta 1943, mittakaavassa 1:100 000.
Maanmittauslaitoksen arkistosta voit tilata Lokan tekoaltaan alle jääneen alueen kartan tiedostona. Lokan tekoaltaan alle jäänyt alue löytyy Suomen taloudellisen kartta lehtijakonumerolla 3741.
asiakaspalvelu@maanmittauslaitos.fi
Inflaatio tarkoittaa taloustieteessä rahan arvon alenemista sekä siitä aiheutuvaa hintojen nousua. Inflaation myötä rahan ostovoima alenee, ja rahamääräiset säästöt menettävät arvoaan. Jollei palkkoja koroteta, reaalitulo alenee inflaation myötä. Toisaalta reaaliomaisuuden nimellinen arvo kasvaa.
Eri valtiot mittaavat virallista inflaatiota erilaisilla hintaindekseillä. Tämä virallinen inflaatio vaikuttaa muun muassa erilaisiin indeksikorotuksiin, esimerkiksi eläkkeiden suuruuteen. Yleisimmät mittauskohteet ovat kuluttajien tuotteiden hintojen nousu, tuottajien tuotteiden hintojen nousu tai bruttokansantuotteen muutokset.
Löydät helposti lisää tietoa inflaatiosta vaikkapa Wikipediasta hakusanalla inflaatio:
http://fi.wikipedia.org/wiki/…
Kirjastot hankkivat aineistonsa useimmiten jonkin kirjakaupan tai muun sopimustoimittajan kautta. Kustantajat eivät siis itse tarjoa kirjoja kirjastoille eivätkä kirjastot tilaa kirjoja suoraan kustantajilta. Kustantaja tai kirjailija voivat toki ilmaista kirjakaupoille toiveen siitä, että julkaisua ei markkinoitaisi kirjastoille.
Kirjastojen valintaperusteet vaihtelevat kirjaston koon ja asiakaskunnan mukaan, mutta yleensä kirjastoon pyritään valitsemaan teoksia, jotka kiinnostavat kyseisen kirjaston asiakkaita ja joita lainataan. Isompiin kirjastoihin hankitaan myös vähälevikkistä kirjallisuutta. Opiskelijoiden tarpeet pyritään myös huomioimaan. Kirjaston valinnoissa pyritään siihen, että kokoelma olisi monipuolinen ja tuore.
Koronavirus ei vaikuta vielä kysymyksiin vastaamiseen. Mikäli kirjaston henkilökuntaa sairastuu paljon tai he eivät muusta syystä ole töissä, vastaamiseen voi tulla vaikutuksia. Jos vastaajien määrä laskee selvästi, voivat vastausajat pidentyä. Itse vastauksen laatimiseen vaaditaan usein kirjallisuuden tutkimista paikan päällä kirjastossa. Mikäli henkilökuntakaan ei enää kirjastoihin pääsisi, tässä tulisi vaikeuksia. Mitään näistä asioista ei voida vielä ennustaa. Kaikki on kiinni siitä, miten epidemia leviää ja millaisia keinoja sen hillitsemiseksi tullaan käyttämään.
Lisäys 7.4.2020: Hyvin valitettavasti monin paikoin kunta on joko lomauttanut tai aikoo lomauttaa kirjaston henkilökunnan verkkopalveluista välittämättä. Mikäli…
Myyrmäen kirjastossa on edelleen Bestseller-hylly. Muuta lainattavaa aineistoa on vähennetty Aluehallintoviraston 24.2.2021 antaman määräyksen mukaisesti.
Ivan Tykki on virtuaalidekkaristi eli nimimerkki. Hän kertoo itsestään:"
Olen Ivan Tykki, virtuaalihenkilö. Virtuaalihenkilöksi rupesin sen takia, että en ole julkisuuden henkilö; en ole osallistunut Idolsiin, Big Brotheriin vai mitä niitä on, tai politiikkaan, enkä ole kirjoittamisen ammattilainenkaan. Lööppeihin en ole päässyt sen takia, etten ole mennyt naimisiin enkä eronnut. Suositut Manga -hahmot kuulemma harrastavat jo sitäkin. Pitäisiköhän minunkin?
Putkahdin maailmaan Ripaskaa! – kirjan sivuilta. Äitini oli eräässä helsinkiläisessä kielikoulussa opettajan sijaisena vuonna 1989, jolloin Neuvostoliiton johtajan puoliso rouva Gorbatsova vieraili tuossa koulussa. Olisin esikoiskirjailijaksikin liian nuori, joten jouduin syntymään…
Heikki ja Marjatta Paunonen -kirjan Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii : Stadin slangin suursanakirja mukaan miekkari on merkityksessä mielenosoitus ollut stadin slangissa jo vuodesta 1990. Sanaa mielari sanakirjassa ei ole.
Kielenhuollon tiedotuslehti Kielikellon artikkelissa Dekkarista pokkariin (3/2005) Eija-Riitta Grönros ja Heikki Talola kirjoittavat suomen puhekielen yleistyvistä sanoista, joissa pitkä, usein yhdyssana, on lyhennetty kaksoiskonsonantin ja ‑ari-liitteen avulla. Tällaisia sanoja ovat esim. olkkari, kylppäri, telkkari, simmarit ja korkkarit. Miekkari on myös juuri samalla "mallilla" muodostettu johdos, joten yhteyttä sanaan miekka ei liene. Koko artikkeli on luettavissa alla…
