Kopioi seuraava osoite selaimesi osoitekenttään, niin saat listan kuluvan vuosikymmenen suomalaisista rock- ja popnuoteista. Nuotin nimeä klikkaamalla saat auki julkaisun tiedot, joista käy ilmi, mitä kappaleita julkaisu sisältää.
http://www.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=%28s%3Ahitit+or+popmusiikki+or…
Seuraavasti osoitteesta saat listan 1990-luvun ja 2000-luvun hittikokoelmista:
http://www.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=hitit+kokoelmat+nuotti+%281990….
Voit tehdä varauksen kiinnostavista nuoteista joko nettisivulla tai puhelimitse. Tervetuloa myös selailemaan nuotteja esim. Leppävaaran kirjaston hyllystä.
Espoosta asunnon ostaminen sujuu aivan samoin kuin muillakin paikkakunnilla. Paljon tietoa mm. asuntokaupasta löytyy Asuminen.fi-sivustolta:
http://www.asuminen.fi/?action=browse&path=7,14
Nykyisin Tiitisiä on runsaimmin Keski-Suomessa ja Keski-Savossa sekä toisaalta Kymenlaaksossa. On mahdollista, että kaikki Tiitiset juontuisivat Vesannon Juurikkamäellä 1570-luvulla asuneeta Pentti Matinpoika Tiitisestä eli Lapveteläisestä. - Nimen taustalla voisi olla alasaksalainen Diet-pesey (esim. Tide, Tideke, Titke < Theodericus), johon kuuluvia miesten nimiä esiintyy asiakirjoissamme jo keskiajalta. (Sukunimet / Pirjo Mikkonen ja Sirkka Paikkala. - Helsinki, 2000.)
Kuvauksesta tulee mieleen Diane Setterfieldin Kolmastoista kertomus (2007), vaikka kirjan alkuperäinen kieli onkin englanti ja professorikin muistaakseni kirjailija.
Tuja Lehtinen on kirjoittanut hyvin montaa kirjaa ja niitä löytyy
kirjastoista. Saatavuuden näet Plussasta http://www.libplussa.fi/
Lehtinen, Tuija Asvalttisoturi 1997
Lehtinen, Tuija Enkelinkuvia hiekassa 1986
Lehtinen, Tuija Ikkunaprinsessa 1994
Lehtinen, Tuija Joka kimma sen tietää 1988
Lehtinen, Tuija Kekkosen näköinen polvi : nuorten 1990
Lehtinen, Tuija Koko, Konkka, Ronkka ja Rusina 1991
Lehtinen, Tuija Kulkurilinnut : romaani 1987
Lehtinen, Tuija Kundi kesätukkainen 1996
Lehtinen, Tuija Laura menopäällä 1999
Lehtinen, Tuija Laura, kultatukka…
Kyseessä lienee Alistair Macleanin romaani Jääasema Zebra (Ice station Zebra), joka julkaistiin suomeksi 1963. Baretsinmereen liittyy muistaakseni osittain myös vuonna 1956 suomennettu Saattue Murmanskiin (H.M.S. Ulysses), mutta se on selkeä sotakirja.
Heikki Poroila
En ole ihan varma, mitä tarkoitat, mutta ymmärtääkseni opettaa -verbi tarkoittaa opettamista joka mielessä, ei siis vain hyvin asioiden opettamista. Kielitoimiston sanakirja, https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/opettaa ja Kotimaisten kielten keskuksen kielineuvonnan lomake https://www.kotus.fi/palvelut/kieli-_ja_nimineuvonta.
Lohjan rakennetun ympäristön inventointiluettelosta löysin pätkän Peitsalon historiaa:"Jalassaaren ja sen lähisaarten ensimmäinen varsinainen huvilanrakentaja oli tunnettu kirjallisuusmies ja toimittaja Antti Jalava (ent. Almberg), joka osti vuonna 1896 (mahdollisesti jo aiemmin) palstan Jalassaaren itäkärjestä. Hirsinen, satulakattoinen huvila valmistui vuoden 1897 kesäkuussa ja sai nimekseen Peitsalo Laitilassa sijainneen sukutilan mukaan. Antti Jalavan jälkeen sisarukset Väinö ja Ilona Jalava pitivät huvilaa aluksi yhdessä. Sittemmin Ilona rakensi samalle palstalle oman huvilan. Vuonna 1936 60-vuotispäivänään Väinö olisi halunnut lahjoittaa Peitsalon Kansallisteatterin näyttelijöille kesäkodiksi, mikä jäi toteutumatta. Peitsalossa oli…
Kyseessä on Helena Anhavan runo kokoelmasta Maininki ennen aaltoa (1997, s. 65). Runo alkaa rivillä "Se on käsitetty väärin".
Runo sisältyy myös mm. teokseen Muista runolla (toim. Irina Björkman ja Heini Kantala, 2009, s. 34).
Olavi Paavolainen on sanoittanut yhden Taneli Kuusiston kappaleen, ei säveltänyt. Kappale on vuodelta 1935.Kappale on Kuusiston teoksen Kolme laulua op. 14:n laulu nro. 3, Sordiini. Se löytyy Taneli Kuusiston Yksinlauluja 1 nuottikirjasta: helmet.finna.fi/Record/helmet.1356006
Hei,
Gsm-liittymien hintavertailuja voit itse tehdä esim. internetissä sivulla:
http://koti.mbnet.fi/jonkko/gsm/
Myös Kuluttajalehdessä 2004 ; (38) ; 6 ; sivut :22-23
on aiheesta artikkeli.
Kannattaa tietysti muistaa, että hinnat vaihtelevat tosi usein ja myös tieto vanhentuu nopeasti.
Martin Chatterton on suosittu englantilainen lastenkirjailija ja kuvittaja. Suomeksi häneltä on ilmestynyt Paha piski -sarjassa neljä teosta.
Martin Chattertonista ei valitettavasti löydy tietoa kirjoista. Verkosta löytyy lähinnä englanninkielisiä sivustoja, suomen kielellä lähinnä vain kirja-arvosteluja.
Seuraavista Internet-sivustoista löytyy jonkin verran tietoa kirjailijasta:
http://www.htk.fi/kirjasto/kirjavinkit/viikarit.htm
http://www.egmont.co.uk/authorsandillustrators.asp?authorid=7525&Author…
Kirjailijan virallinen sivusto: http://www.worldofchatterton.com/
Tämä liittyy epäilemättä siihen, että tuohon aikaan venäläiset viranomaiset pelkäsivät Saksan maihinnousua Suomenlahdella, myös Helsinkiin. Katuvalojakin pimennettiin tai maalattiin, kuten ilmenee esim. Helsingin Energian Kaupunkikuva-julkaisusta (sivu 36):
http://issuu.com/helsingin.energia/docs/kaupunkikuva
Linnoitustöitäkin tehtiin tämän seurauksena pääkaupunkiseudulla:
http://kaupunginosat.net/konala/index.php?option=com_content&task=view&…
Kajaanin kaupunginkirjastossa on olemassa kaikki tällä hetkellä suomennetut teokset. Kunhan osia suomennetaan lisää, niin ne varmasti hankintaan kirjastoon. Englanniksi ei ole mahdollista hankkia kaikkia osia ainakaan tällä hetkellä määrärahojen rajallisuuden vuoksi, mutta mahdollisuuksien mukaan yritetään hankkia englanninkielisiä teoksia lisää.
Olet näköjään tehnyt varauksen 15.1.
HelMet-verkkokirjastossa sillä näkyy edelleen eräpäivä 14.1.13. Aina, kun teoksen kohdalla on näkyvissä eräpäivä, se tarkoittaa, että teos on lainassa. Edellinen lainaaja ei siis ole palauttanut tätä teosta ajoissa. Koska kyseessä on HelMet-kirjastojen ainoa kappale, ei valitettavasti auta muu kuin odottaa, tai jos kirjalla on kiire, yrittää hankkia se jostakin muualta.
Järviseudun joulu-lehti löytyy Turun yliopiston Feeniks-kirjastosta vuosilta 1956-1997. Kirjastoa voi käyttää ja sinne saa kortin, vaikka ei olisikaan opiskelija. Suosittelen ottamaan yhteyttä kirjastoon ja kysymään ottavatko he kopion kyseisestä artikkelista vai tekeekö asiakas sen itse.
Alla yliopiston kirjaston yhteystiedot:
Sähköposti: kirjasto@utu.fi
Puhelin: 029 450 2130, 050 455 7059
Hyvä lähtöpiste etsinnöille on Yleisten kirjastojen hankerekisteri, josta löytyvät tiedot vuodesta 2011 alkaen (http://hankkeet.kirjastot.fi/). Sivustolle tallennetaan kaikki hankkeet, joille on haettu OKM-rahoitusta. Hanketietokannasta löytyvät erikseen hyväksytyt hankkeet ja hankkeet, joille ei ole myönnetty tukea.
Myönnetty rahoitus kunnittain: http://visualisointi.kirjastot.fi/hankkeet/#!/fi/projects/bars/Kunta/ColSel_Teema/eyJhIjpbXSwiYiI6W10sImMiOltdLCJkIjpbXSwiZSI6W10sImYiOltdLCJnIjpbXSwiaCI6W119/…
Kyseessä on kaiketikin Fjodor Mazajevin vuonna 2008 ohjaama dokumentti Utšimsja dzjudo s Vladimirom Putinym (eli Opiskelemme judoa Vladimir Putinin kanssa). Tallenteen teostiedot näkyvät vielä Helmetissä, mutta viimeinen kappale on jouduttu poistamaan kokoelmista. DVD löytyy Kyyti-kirjastojen ja Vaski-kirjastojen kokoelmista, joten tallenne on tilattavissa kaukolainaan.
Linkeissä on lisää tietoa ko. DVD:stä.
https://kirjasto.kyyti.fi/cgi-bin/koha/opac-detail.pl?biblionumber=1162004
https://finna.fi/Record/vaski.712114
Mikäli sinulla on voimassa oleva Helmet-kortti, voit tehdä itse kaukopalvelupyynnön alla olevasta linkistä löytyvällä lomakkeella. Kaukopalvelu on maksullista. Linkissä on myös hinnasto.
https://www.helmet.fi/fi-FI/…
Medical News Today -nettilehdessä kerrotaan, että kolapähkinän uutetta on käytetty paitsi elintarvikkeiden lisäaineena myös lääkinnällisiin tarkoituksiin, kuten ruoansulatusvaivoihin. Sivuston mukaan Journal of Biosciences and Medicines on raportoinut tutkimuksesta, jossa on havaittu kolauutteessa antibakteerisia ominaisuuksia. Healthline.com kertoo, että aiemmin kolauutetta on käytetty tietyissä laihdutuslääkkeissä ja reseptivapaissa piristeissä.
Health benefits of the kola nut. Medical News Today. https://www.medicalnewstoday.com/articles/319626. (Viitattu 20.10.2021)
Forms and uses. https://www.healthline.com/health/kola-nut#forms-and-uses. (20.10.2021)
Kakko-sanalla on suomen murteissa useita merkityksiä. Useimmiten kakko merkitsee reiätöntä leipää, hiivaleipää, leipäkakkaraa. Joillakin seuduilla kakko-sanaa on kuitenkin käytetty merkityksessä kakku eli makea (vuoassa paistettu kookas) leivonnainen tai pikkuleipä.
Suomen murteiden sanakirja mainitsee esimerkin Vampulasta: "Kyl se ikä̀väm muutteen tekì ko kakòsta leìpääv vetì" (kun juhlien ja pyhien jälkeen tuli arkiruoat.) Toinen esimerkki on kerätty Raisista: "Juo vain että kakko vajjoo pohhaan" (alas). Tässä kakolla tarkoitetaan ohukaista.
Suomen murteiden sanakirja verkossa
