Seppo Jokisen Hiirileikki -äänikirja on C-kasettina vain kahdessa kirjastossa. Käpylän kirjasto on remontin takia suljettu 1.7.2011 saakka. Varaukset eivät kohdistu suljettuna olevan kirjaston aineistoon. Tikkurilan kirjaston äänite, ainoa tällä hetkellä lainattavissa oleva kappale, on korjattavana. Toivotaan, että se saadaan pian kiertoon.
Nykyisin äänikirjat hankitaan cd-muotoisina, mutta Hiirileikki löytyy Helmet-kirjastoissa vain C-kasettina.
Konneveden kirjasto ei valitettavasti vielä kuulu Keski-kirjastoihin. Se kuitenkin liittyy mahdollisesti mukaan myöhemmin.
Konneveden kirjastolla on verkkokirjasto, jossa voi tehdä hakuja ja varauksia:
https://konnevesi.verkkokirjasto.fi/web/arena
Kaukolainalomaketta en verkkosivuilta löytänyt, mutta kaukolainapyyntöjä voi toki tehdä paikan päällä kirjastossa.
Konneveden kirjaston puhelinnumero on (014) 449 7012 ja sähköposti kirjasto@konnevesi.fi.
Club One -kanta-asiakasohjelma aloitti toimintansa 7.5.2007 osoitteesta http://www.aamuset.fi/naista-puhutaan/matkailuretkeily/tallinkin-ja-sil… löytyvän Aamuset-sivuston jutun mukaan.
Aino Julia Maria Kallas (1878 - 1956)
J.L.F. Krohnin tytär, Oskari Philipp Kallaksen puoliso, kirjailija
Lyhyt elämäkerta on teoksessa Aleksis Kivestä Martti Merenmaahan :
suomalaisten kirjailijoiden elämäkertoja (1954).
Aino Kallas: Elämäni päiväkirjat 1-2 (1978).
Suomen kirjailijat : pienoiselämäkerrat, teosbibliografiat... Kirja
on lähimmässä kirjastossa.
Myös Kallaksen tuotannosta ja yksityisistä kirjoista on kirjoitettu.
Kannattaa kysyä kirjastosta tarkemmin, esim. mistä teoksesta haluaa
tietoa.
En ole itse aiemmin tällaisen ilmaisuun törmännyt, mutta varttitunnin verkkoselailun perusteella uskaltaisin veikata, että kyseessä ei ole viljelypalstatoimintaan erikoistunut henkilö, vaan ilmaisulla viitataan erilaisilla keskustelu- ja treffipalstoilla viihtyviin miehiin (ja vastaavasti "palstamamma" on siellä viihtyvä nainen). Kaikki googlaamalla tulleet osumat viittasivat tähän, eikä vakavaa kilpaiijaa edes löytynyt.Heikki Poroila
Kynttilät ja lautasliinat olisivat voineet olla esimerkiksi Tiimari-ketjun valikoimaa, mutta Lasipalatsissa ei tainnut olla Tiimari-myymälää.
Olisiko kyseinen puoti sitten ollut yksi Ibero-ketjun kaupoista? Helsingin Sanomien arkistoja tutkimalla löytyy Lasipalatsissa sijainneen Iberon ilmoittelua. Ainakin vuoden 1982 lehdessä Ibero mainosti marraskuussa: "Jouluaiheinen kynttilätarjous". Vuonna 1982 Ibero-ketju ilmoitteli "Koristeellista joulua" -mainoksessaan uuden lahjavalikoimansa tuotteina esim. thai-posliinia, lyijylasikristallia, taideteollisia pronssituotteita ja tunnelmakynttilöitä Ranskasta. Iberon pääasiallinen myyntiartikkeli taisi kyllä alkujaan olla erilaiset korut. Iberolla oli 1980-luvun alussa useampia myymälöitä…
Säe on Aale Tynnin runosta Kultakalat. Alun perin se ilmestyi Tynnin järjestyksessä toisessa runokokoelmassa Vesilintu (1940). Tauno Palo tulkitsee sen Henrik Otto Donnerin säveltämänä levyllä Kulkurin kannel (1972).
Kysymyksen sitaatti kuuluu runon kolmanteen säkeistöön: "Kauneus on kuin lapsi. / Kauneus on kuin lapsi: / katsoen lohduttavasti, / hyvyys silmissään, / mitään ymmärtämättä / painaa se hentoa kättä / haavaan kipeään."
Mitä-missä-milloin: kansalaisen vuosikirja vuosilta 1950-1970 löytyy Oulun kaupunginkirjaston pääkirjastosta käsikirjaston kokoelmasta. Vuosikirjasta on myös lainattavia kappaleita varastokokoelmassa, ei kuitenkaan joka vuodelta.
Tietoa Raili Mikkasesta ja hänen teoksistaan löydät
Internetosoitteista:
http://kolumbus.fi/raili.mikkanen/raili.htm
http://kurikka.fi/koulut/kirjasto/kirjavinkkeja/koukussa.htm
http://www.nuorisokirjailijat.fi/mikkanenraili.shtml
Lehtiartikkeleista:
Suomen kuvalehti. 84(2000):47, s.44-45
Onnimanni. 2005:4, s.30-35
Kirjallisuusarvosteluja B 6-7/1998 s.306
Kirjallisuusarvosteluja C 8/1998 s.105
Teoksista:
Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita. 3/toim. Ismo Loivamaa
Suomalaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita. 4/toim. Vuokko Blinnikka, Kari Vaijärvi
Tässä mahdollisia kirjoja ja kirjailijoita, joista voisit aloittaa:
Kotimaisia omaaneja:
Paasilinna, Arto : Jäniksen vuosi, Onnellinen mies, Sotahevonen ... Kirjoja, jotka käsittelevät elämän perusasioita hirtehishuumorin avulla.
Sariola, Mauri : Laukausten hinta ja muut Olavi Susikoski -sarjan jännitysromaanit. Perinteisiä, selkeäjuonisia rikosromaaneja, joissa on mehevät henkilöhahamot.
Waltari, Mika : Komisario Palmun erehdys, Kuka murhasi rouva Skrofin ja Tähdet kertovat komisario Palmu (elokuvinakin tunnettuja Helsinki-dekkareita)
Ulkomaisia romaaneja:
Hemingway, Ernest : Jäähyväiset aseille (ensimmäinen maailmansota), Afrikan vihreät kunnaat (safarit, metsästys)
Karon, Jan : Pappila keskellä elämää -sarja. Kirjasarja, joka kertoo…
Oletteko kyselleet muusikoiden keskustelupalstalta?
Palsta vaatii rekisteröitymisen, ja siellä on aiheena myös tanssimusiikki.
https://muusikoiden.net/keskustelu/conferences.php
Eino Jokinen kertoo mirkki-sanan merkityksestä kirjansa alkusanoissa (s. 5). Jokisen mukaan vanhemmat saamelaiset eivät vielä 30-40 -luvulla osanneet kunnolla sanoa y-äännettä, vaan siitä tuli i-äänne. Koska sudet tappoivat silloin satojakin poroja joka vuosi, niin susia yritettiin tappaa mm. myrkyllä. Tällä tavalla susia ei kuitenkaan saatu tapettua kovin hyvin, vaan ampuminen oli parempi keino. Poromies Sammeli Laiti sanoi siksi näin: "Ei susille mirkki auta, pissi niille vain auttaa."
Väestörekisterikeskuksen Sukunimihaulla ei Suomesta löydy yhtään Mirkki-nimistä.
Kysymys vaatii lääketieteellistä asiantuntemusta. Suomessa kaikki elinsiirrot on keskitetty Helsingin yliopistolliseen keskussairaalaan. Asiassa onkin syytä olla yhteydessä elinsiirtotoimistoon.
https://www.hus.fi/hoidot-ja-tutkimukset/elinsiirrot
https://www.hus.fi/potilaalle/sairaalat-ja-toimipisteet/meilahden-tornisairaala/elinsiirtotoimisto
Runo löytyy Risto Rasan kokoelmasta Hiljaa, nyt se laulaa (1974). Runo löytyy kokonaisuudessaan esimerkiksi alla olevasta blogilinkistä.LinkkiArjen siivellä -blogi: https://tarjaje.wordpress.com/2013/07/15/koska-tahansa/
Löysin Suuri Toivelaulu kirjasta no.6 laulun nimeltä
Pettäjän tie , tarkoitatkohan tätä kappaletta?
Taisto Ahlgren on laulanut kappaleen, jonka säveltäjäksi ja sanoittajaksi on merkitty P. Ahlgen.
Muusikko Erkki Laurokari nosti kuitenkin oikeusjutun väittäen, että kappale on kopio hänen säveltämästään ja sanoittamastaan laulusta Kohtalon kukka. Hän voitti jutun ja Teoston mukaan molemmat kappaleet ovat hänen nimissään.
Parhaiten tietoa Veikko Huovisen lapsuudesta löytyy hänen omaelämäkerrallisesta teoksestaan "Muina miehinä". Tässä teoksessa Huovinen kuvailee laajasti varhaislapsuuttaan, kertoo kotioloistaan ja koulunkäynnistään. Teos kattaa myös kirjailijan myöhemmät vaiheet.
