Kirjaa on saatavilla esim. Helsingin yliopiston Kaisa-talon kirjastossa. Se on siellä kurssikirjaosastolla.
https://helsinki.primo.exlibrisgroup.com/discovery/fulldisplay?docid=alma9933737150106253&context=L&vid=358UOH_INST:VU1&lang=fi&search_scope=MyInst_and_CI&adaptor=Local%20Search%20Engine&tab=Everything&query=any,contains,suomen%20mestari%201,AND&mode=advanced&pfilter=cdate,exact,20200101,AND&pfilter=cdate,exact,20210101,AND&offset=0
Helsingin yliopiston pääkirjasto
Kaisa-talo (PL 53)
Fabianinkatu 30
00014 Helsingin yliopisto
02941 23920
Hei,
Aika niukasti tuossa on ajankohtaan tai muuhun (kauno/tieto, nuorten/aikuistenkirja) liittyvää tietoa, mutta tuon perusteella voisi olla Matti Laineen Pahojen miesten seura (Gummerus, 2012), joka aloitti Elias Vitikasta kertovan kirjasarjan.
Keskustakirjasto Oodissa on akustisten soitinten studio, joka on äänieristetty.https://tilavaraus.hel.fi/search?textSearch=Akustisten+soitinten+studioVoit varata tilan käyttöösi Varaamossa:https://tilavaraus.hel.fi/
Hei,Kyseistä kirja löytyy Kansallisarkiston Joensuun toimipisteessä, mutta sitä ei sieltä lainata, joten se vaatii reissun Joensuuhun selailemaan teosta.https://kansallisarkisto.fi/joensuuOmaksi kirjaa löytyy korkeintaan jostain divareista tai netin kauppapaikoista. Todennäköisesti painos on kuitenkin ollut aika pieni. Tällä hetkellä kirjaa ei näyttäisi olevan myytävänä.
Tiedonhaku Internetistä: Helsingin kaupunginkirjaston kotisivulta (http://www.lib.hel.fi) > Tiedonhaku internetistä > vasen Haku-sarake, hakujärjestelmä Ask Jeeves > hakulokeroon hakusanaksi Francisco de Orellana > paina hae. Saat näyttöön eri hakuohjelmien löytämät tulokset. Ainakin Webcrawlerin löytämistä sivuista viimeinen, Discover Amazonia - Amazonia Rainforest - Brazil, Ecuador and… sisältää runsaasti sivuja, joilla on jotakin Francisco de Orellanasta, myös englanniksi.
Tiedonhaku kirjastojen kokoelmista Internetissä: Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupunginkirjastojen kokoelmat ovat nähtävissä internetissä: http://www.lib.hel.fi > Kirjat ja muu aineisto (pääset tähän suoraankin, osoite http://www.libplussa.…
Polkupyörän historiasta löytyy tietoa mm. teossarjasta TEK Tekniikan tietokeskus osa 6, sivulta 35 alkaen. Suomen historiasta löytyy tietoa teoksesta Kuva, Heikki: Kaksipyöräisten vuosisata-- polkupyörä- ja mopediteollisuuden ja -kaupan vaiheet Suomessa, ilm.1988, 416 s. Näiden teosten saatavuuden pääkaupunkiseudulla näet nettiosoitteessa
http://www.helmet.fi/ .
Hei!
Olet aivan oikeassa - the Shadows-niminen elokuva, joka on Russell Mulcahyn ojaama vuodesta 1994 ei löydy HelMet-kirjastojen videokokoelmista.
Hankintaehdotusia kannattaa tehdä oheisella lomakkeella
http://www.lib.hel.fi/forms/hankintaehdotus.asp
Aforismi näyttää olevan suomennettu. Internetistä löytyi sen kirjoittajaksi Stephen Grellett (1773-1855):
http://www.jesuslives.co.za/2008/08/12/pass-through-this-world-once/
http://wise-men-say.blogspot.com/2006/09/stephen-grellett.html
http://www.humanresources.txstate.edu/bulletin/october2005/page6.html
I expect to pass through this world but once;
Any good thing therefore that I can do, or
Any kindness that I can show to any fellow-creature,
LET ME DO IT NOW;
Let me not defer or neglect it,
For
I shall not pass this way again.
-Stephen Grellett.
Sinulla on tosiaan palvelu päällä ja meillä ei tähän ole tullut muutoksia. Todennäköisesti jonkun päivityksen yhteydessä sähköpostipalvelusi ohjaa kirjastosta tulevat viestit roskapostikansioon. Ohessa linkki, jonka takaa löytyy ohjeita asian tarkistamiseen
https://kirjasto.vaasa.fi/306362/fi/news/tarkista-ohjautuvatko-kirjasto…
Suomen sukututkimusseura Genoksen Tarja Räisäsen artikkelin mukaan "Vuonna 1734 annetun lain mukaan naisleski oli täysivaltainen eli holhouksesta vapaa ellei avioitunut uudelleen, jolloin aviomies hoiti edusmiehisyyden."
https://www.genealogia.fi/genos-old/68/68_50.htm
Eduskunnan kirjastosta kerrottiin, että tämä vuoden 1734 laki naimisen kaaresta oli voimassa vuoteen 1929 asti. Nykylukijalle (ja varmasti silloisellekin) vaikeasti luettava laki on luettavissa verkossa:
http://agricola.utu.fi/julkaisut/julkaisusarja/kktk/lait/1734/l175903.html
Sitä, kuuluiko edusmiehisyyteen myös uuden vaimon lasten huoltajana toimiminen, ei lähteidemme kautta selvinnyt. Lakimies-lehdessä (8/1987) on käsitelty aihetta tarkemmin…
Teosta löytyy pääkaupunkiseudulla vain Kansalliskirjastosta, jossa sen voi pyytää lukusalikäyttöön. Jos tahtoo lainata teoksen, niin siitä voi jättää kaukopalvelupyynnön vaikkapa Helmet kirjastoon: http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu
Lainattavat kappaleet näyttävät olevan Turun Yliopiston kirjastossa ja Lappeenrannan kaupunginkirjastossa.
Kanteletar on käännetty englanniksi ja sitä löytyy Helmet-kokoelmasta, https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1046026__Skanteletar__Ff%…
The Kanteletar : lyrics and ballads after oral tradition / by Elias Lönnrot ; selected and translated from the Finnish with an introduction and notes by Keith Bosley. Oxford University Press 1992.
Verkosta en löytänyt englanninkielistä Kanteletarta, vain muutaman runon This is Finland -sivustolla, https://finland.fi/arts-culture/the-kanteletar/
Sitaatti on Doris Lessingin teoksesta Martha Ouest, joka on suomennettu nimellä Parempien ihmisten lapsi (suom. Heidi Järvenpää) . Sitaatti, joka siis kirjassa kuuluun juuri kuten Tarmion sitaattikirjassakin, on suomennoksen ensimmäisen painoksen (1977) sivulla 391.
Englanninkielisessä alkuteoksessa tämä tuomari Maynardin ajatus kuuluu näin: ”Marry in haste, repent in leasure”. Vuoden 1993 painoksessa sitaatti on sivulla 333.
Tämä sama ajatus löytyy myös ainakin William Congreven näytelmästä The Old Batchelour (1693): “Thus Grief still reads upon the Heels of Pleasure: / Marry’d in haste, we may repent at leisure.”
https://www.gutenberg.org/files/1192/1192-h/1192-h.htm
Sosiaaliteknologiaan/sosiaalitekniikkaan kuuluu sosiaalitoimen hoitamien palvelujen edistämiseen käytettävät laitteet ja menetelmät sekä niiden käytönosaaminen. Näitä ovat mm. asunnon esteettömyysratkaisut, toimintarajoitteisen henkilön nostolaite tai vaikkapa turvapuhelin.Lisätietoa esim.Vanhustyön keskusliitto ja Jaana Leikas. Ikäteknologia. 1. p. [Helsinki]: Vanhustyön keskusliitto, 2014.Nordlund, Marika, Lea Stenberg, Kristina Forsberg, Jaana Nykänen, Paula Ranta, ja Anne Virkkunen. Ikäteknologian Monimuotoinen Maailma: KÄKÄTE-projektin Loppuraportti. Helsinki: Vanhustyön keskusliitto : Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto, 2014.
Parkanon ylioppilaat löytyvät kirjasta Spes Patriae 1976. Kirjan nimi on latinaa, suom. ”isänmaan toivot” ja se ilmestyi 1958–2017 Linkki Finna-hakutulokseen.
Leena Krohn on kyllä ihan omanlaisensa kirjailija suomalaisessa kirjallisuuskentässä, ketään ihan vastaavaa ei äkkiä löydy.
Mutta jotain samaa saattaisi olla esim. Maarit Verrosen tuotannossa, myös hän pohtii monenlaisia filosofisiakin ongelmia ja ottaa mukaan scifin keinoja, kuten Krohnkin. Tyyli on silti aika erilainen, ei ihan perinteistä scifiä Verrosellakaan, ja ympäristöt ovat aika paljon arkipäiväisempiä kuin Krohnilla. Toinen varteenotettava suomalainen scifisti on Johanna Sinisalo, jota Krohniin yhdistää ehkä eniten voimakas ympäristötietoisuus.
Erikoisia asioita tavallisille ihmisille tapahtuu myös Miina Supisen novelleissa, mutta nekin poikkeavat tyylillisesti Krohnin teksteistä melkoisesti. Supinen on nimittäin ehta koomikko.…
