Kukaan vastaajistamme ei muistanut tällaista satua tai tarinaa, eikä tietokannoistakaan ollut apua etsinnässä. Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista tällaisen tarinan? Tietoja siitä voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Hei,Kustaa Vilkunan teoksessa Etunimet (4. uud. laitos 2005) Riitta-nimen sanotaan periytyvän (italialaisen) Margaretan lyhentymästä Rita. Suomen kalenterissa nimipäivä sijoitettiin samalle päivälle ruotsalaista perua olevan Brigitan/Birgitan (Riitu, ruots. lyhtentymä Brita, eng. Brigit) kanssa. Tämän alkulähteenä on taas muinaiskelttiläinen tulenjumalan latinalaistunut nimi Brigantia. Jälkimmäiseen yhdistämiseen lienee ollut syynä ainakin se, että nimeä esiintyi jo 1800-luvun lopulla ennen Rita-nimen tunnetuksi tuloa.
Kansallisbibliografiasta löytyy hakusanalla vene teoksia, jotka ovat ilmestyneet vv. 1900-1940. Hakusanalla puuveneet ei löydy näin vanhoja kirjoja. Kuvitusmerkintää ei kirjoissa ole, mutta tulosjoukossa on Finlands båtkalender = Suomen venekalenteri, jossa voisi kuvitella olevan kuvia. Ehkä kannattaisi katsoa myös Oy Turun Veneveistämö = Ab Åbo Båtvarf –yrityksen esite. Nämä teokset kuuluvat kansalliskokoelmaan, ja niitä on kysyttävä Helsingin yliopiston kirjaston pääkirjastosta (http://www.lib.helsinki.fi ). Voi olla että heillä on enemmänkin kirjoja, kysy heiltä tämä kysymys.
Osoitteesta http://www.puuvene.net voi saada hyödyllisiä yhteystietoja. Kotkan puuvenekeskuksen osoite on http://www.puuvenekeskus.fi/ , siellä näyttää olevan…
Värmdö näyttäisi olevan suurin saari.
http://sv.wikipedia.org/wiki/Stockholms_sk%C3%A4rg%C3%A5rd#.C3.96ar
http://sv.wikipedia.org/wiki/V%C3%A4rmd%C3%B6
https://www2.varmdo.se/Resource.phx/plaza/publica/english/index.htx?aps…
Tule kirjan kanssa kirjastoon! Kirja tulisi korvata kirjastolle - HelMet-kirjastojen periaatteet on esitetty HelMet -palvelusivun kohdassa Info > Asiakkaana kirjastossa:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Maksut(647)
Vantaan kaupunginkirjasto ottaa mieluiten korvauksena uuden kappaleen teosta, jos vahingoittunut teos on ollut Vantaan kaupunginkirjaston kokoelmasta. Voit mielellään myös soittaa kirjastoon, niin kirjasto selvittää asiaa ja voi vaikka neuvoa korvaavan kirjan hankintapaikkoja.
Arja Korisevan ja Jouni Someron Kirkossa-cd on sekä Kuusankosken kirjastossa että useassa muussa Kouvolan kirjastossa. Ne ovat myös tällä hetkellä hyllyssä lainattavissa.
Pääkaupunkseudun kirjastoautomaatiosta ei taida olla paljonkaan tietoa julkisesti näkyvillä. Jos sinua kiinnostaa kirjastoautomatiikka yleensä, suosittelisin kääntymään ATP Automationin (http://www.atp.fi) ja Mikroväylän (http://www.mikrovayla.fi) puoleen, sillä ne vastaavat Helsingin kaupunginkirjastossa automaatiolaitteista.
Alkoholin tuontimääräykset Suomeen koskevat jokaista. Toisesta EU-maasta voi tuoda verottomasti 1 litran väkeviä (yli 22%) ja 3 litraa aperitiivejä (maks. 22%) tai kuohuviinejä. Mietoja viinejä voi tuoda 5 litraa ja olutta 15 litraa. Suomen verot maksamalla voi alkoholijuomia tuoda Suomeen ilman määrällisiä rajoituksia.
Suomalaisesta mytologiasta ja suomalaisista taruolennoista on julkaistu paljon kirjoja. Niitä voi hakea oman kirjaston verkkosivuilta tai esimerkiksi Finna-hakupalvelusta (https://finna.fi/) valitsemalla tarkennetun haun, kirjoittamalla haluamansa hakusanan ja valitsemalla "kaikki osumat" -kohdan tilalle "aihe". Näin pystyt rajaamaan haut tiettyyn aiheeseen. Suomalaisista naispuolisista taru- tai mytologiahahmoista voi etsiä kirjallisuutta esimerkiksi hakusanalla "suomalainen mytologia" tai ”mytologia suomalaiset”. Usein teoksissa käsitellään sekä mies- että naispuolisia hahmoja. Voit myös hakea sanoilla "naiset myytit" tai "mytologia naiset", mutta tällöin hakutuloksissa on myös muita kuin suomalaisia naisiin liittyviä myyttejä.Tässä…
Pääkaupunkiseudun kirjastoista löytyy vuosittain ilmestyvää ylioppilasmatrikkelia, Spes patriae, vuodesta 1958 alkaen. Vanhimmat matrikkelit ovat vain pääkirjaston Pasilan varastossa käsikirjastossa, eli ei lainattavissa. Uusimpia löytyy Pasilan lisäksi Kallion ja Rikhardinkadun kirjastojen käsikirjastoista. Vuoden 2006 Spes patriae on myös näissä kolmessa kirjastossa, eli on luettavissa paikan päällä.
Kirjojen saatavuustiedot osoitteessa http://www.helmet.fi/search~S9*fin/X
Valitettavasti en pysty tarkkaan sanomaan, milloin kirja ilmestyy lainattavaksi. HelMet-kirjastojen hankintajärjestelmästä näen, että kirjaa on tilattu 25.10.2010, joten sitä on jossakin vaiheessa kyllä tulossa. Toimituksen nopeus riippuu kuitenkin ulkopuolisesta tukkutoimittajasta. Siksi aikaa on hankala arvioida. Saapumisen jälkeen menee vielä jonkin aikaa ennen kuin kirjat ehditään käsitellä lainauskuntoon.
Voit seurata osoitteesta http://www.helmet.fi, milloin ensimmäinen kappale kirjaa ilmestyy järjestelmään. Kirjan voi varata heti, kun sitä tulee yksikin kappale näkyville. Ilmestyessään järjestelmään kirjat ovat aluksi käsittelyssä-tilassa, mikä tarkoittaa, että ne ovat piakkoin tulossa lainattaviksi.
Pukinmäen kirjasto sijaitsee osoitteessa Kenttäkuja 12. Pukinmäen läheltä löytyvät mm. Malmin, Paloheinän ja Viikin kirjastot.
Yhteystiedot löyvät mm. oheisen linkin kautta.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut
Linnankosken Laulu tulipunaisesta kukasta ranskannoksen ensimmäinen painos on vuodelta 1924, ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjaston mukaan 21. painos on vuodelta 1940. Senkin jälkeen siitä on julkaistu useita painoksia. Emme kuitenkaan saaneet selville, kuinka monta painoksia on kaikkiaan.
Suomen kansallisbibliografia Fennican kautta löytyvät tiedot eri julkaisijoiden painovuosista, mutta painosten lukumäärä ei niiden kautta selvinnyt:
https://finna.fi
Kirjasammossa Voitto Voipion vuonna 1945 ilmestynyttä pienoisromaania Vaara ohi kuvataan näin:
"Tässä pienoisromaanissa tekijä kertoo herkästi rakkauden heräämisestä ja sen aiheuttamista omantunnon ristiriidoista ja ahdistuksista. Päähenkilö kokee voimakkaan hengellisen heräämisen ja pääsee voitolle taistelussa kiusaajaa vastaan. Kirja on elävästi kirjoitettu ja sitä lukee herpaantumattomalla mielenkiinnolla. Taustana on viime aikoina keskellä kansamme kovia koettelemuksia alkunsa saaneet väkevät herätykset."
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_53684
Helluntaikirkko järjestää hieman rippileirien tapaisia fifteen-leirejä, joiden lopuksi uskoon tulleilla nuorilla on mahdollisuus kasteeseen. Alaikäisen kasteeseen tarvitaan vanhempien lupa.
Lähde: https://www.ristinvoitto.fi/uutiset/fifteen-leireilla_kesalla_155_kaste…
Ruskeasuon ratsastushallien rakentaminen aloitettiin vuonna 1938 Helsingin saatua järjestettäväkseen vuoden 1940 kesäolympialaiset. Olympialaiset peruuntuivat 2. maailmansodan takia, ja ratsastushallien valmistuminen viivästyi talvisodan takia, mutta valmista tuli silti syksyllä 1940 (Keskustallin sivuilla valmistumisvuodeksi mainitaan 1939), jolloin tiloihin muutti Kampista Keskustallin ratsastuskoulu. Rakennuksessa on toiminut myös raitiovaunuvarikko. Nykyisellään hallit ovat liikunta- ja ratsastuskäytössä. Myös Helsingin poliisilaitoksen tallit ovat Ruskeasuolla. Keskustallin ratsastuskoulu. 31/8/1940 Ruskeasuon ratsastushalli ja tallit.Ruskeasuon ratsastushalli. Wikipedia.
Eino Leino-tutkimuksissa ei löydy yhteyttä Viktor Rydbergin ja Leinon välillä. L.Onervan Leinosta tekemästä elämäkerrasta ei löydy asiaan viitteitä.Ei myöskään tuoreimman elämäkerran Leinosta tehneen Panu Rajalan teoksessa ole viittauksia näiden kahden kirjailijan välillä.TEKIJÄ Onerva, L.TEOS Eino Leino : runoilija ja ihminen / L. OnervaPAINOS 2. painosJulkaisutiedot Helsingissä : Otava, 1979ULKOASU 608 sivua : kuvitettu TEKIJÄ Rajala, Panu, kirjoittaja.TEOS Virvatuli : Eino Leinon elämä / Panu Rajala.Julkaisutiedot Helsinki : Werner Söderström…
Ehkä tarkoitat ulkoasiainministerinä työskennellyttä Walther Rathenauta ? Hänet murhattiin v. 1922. Biografia löytyy saksaksi internetistä
http://www.dhm.de/lemo/html/biografien/RathenauWalther/ Muutosten vuosisata -kirjassa (osa 3, s.270) on Rathenausta jonkin verran suomeksi. Otavan suuri maailmanhistoria (osa 17, s.55)kertoo, että Rathenau murhattiin 24.6.1922 hänen mm. neuvoteltuaan liittoutuneiden kanssa Genovan konferenssissa eri tavoista maksaa sotakorvauksta. Rathenaun oli konferenssissa onnistunut voittaa liittoutuneiden luottamus ja hillitä heidän vaatimuksiaan ilman Saksan tekemiä myönnytyksiä.
