Ruotsalaisten jalkapalloilijoiden elämäkertoja on kirjoitettu aika paljon. Niistä tunnetuin tällä hetkellä on on Zlatan Ibrahimovićin elämäkerta. Teos Zlatan Ibrahimović: Jag är Zlatan Ibrahimović : min historia (berättat för David Lagercrantz) ilmestyi ensimmäisen kerran vuonna 2011 (Bonniers) ja sitä on saatavana Helmet-kirjastoista useana eri painoksena. Se on olemassa myös äänikirjana.
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2040750?lang=fin
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2029313?lang=fin
Helmetistä löytyy myös muutama muukin teos:
När ljuset släcks, Magnus Hedman - Gunnar von Sydow 2012, kertoo ruotsalaisesta jalkapallomaalivahdista, Magnus Hedmannista. Se löytyy Helmetistä…
Espoon kaupungin Rakennusvalvonta vastasi, että kyseisen talon on suunnitellut Arkkitehtuuritoimisto Oy Simo Järvinen & Co.
Simo Järvinen ja Eero Valjakka suunnittelivat yhdessä esim. Olarinmäen alueen.
Varauksen jälkeen tulevista numeroista ensimmäinen kertoo, kuinka monentena varauksesi on varausjonossa ja toinen kuinka monta varausta jonossa on. Jos esimerkiksi tila on 2/3, varauksesi on toisena jonossa ja nimekkeeseen kohdistuu kaiken kaikkiaan kolme varausta.
Kirjassa T.S. Eliot: Autio maa: Neljä kvartettia ja muita runoja (Otava 1988)The Dry Salvages on suomennettuna. Kirjan alussa runojen suomentajiksi on listattu Yjö Kaijärvi, Sinikka Kallio-Visapää, Kai Laitinen, Juha Mannerkorpi, Kai Mäkinen, Leo Tiainen ja Lauri Viljanen. Jos tulkitsen kirjaa oikein, kyseisen runon suomentaja on Kallio-Visapää.
WSOY:n v. 2007 julkaisemassa T.S. Eliotin Neljä kvartettoa - Four quartets -kirjassa runot ovat sekä englanniksi että suomeksi ja suomentaja on Juhani Siljo.
Sotakirjallisuudesta löytyy kuvaus ja eri kirjahyllyjä Kirjasammosta, osasta Sotakirjallisuus. Voit tutkia esimerkiksi hyllyistä löytyivä kirjoja ja niiden kuvauksia sekä asiasanoituksia. Niiden avulla voit löytää yhteneväisiä piirteitä.
Jos olet tekemässä koulutehtävää, vastaus siihen on helpointa löytää koulukirjasta tai muusta kurssilla käytetystä materiaalista.
Syvällisempää tutkimusta löytyy kirjallisuustieteen alalta, Finnasta voi selailla hakutuloksia haulla sotakirjallisuus ja kirjallisuustiede.
Tarkoitatko ehkä Katja Richertin kirjoittamaa ja Carola Sturmin kuvittamaa kirjaa "Kaksi kaverusta ja rakastunut koira" (Mäkelä, 2019)? Sen on suomentanut Seija Kukkonen. Se on ilmestynyt sarjassa "Kirjatiikeri", joka on suunnattu lukemaan opetteleville. Teksti on tavutettu ja kirjoitettu suuraakkosin. Kirjassa on kaksi tyttöä, Mila ja Oona, jotka löytävät ilmoituksen, jolla etsitään koiralle ulkoiluttajaa.Kirjan kuvaus Kirjasammossa:https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.fi%252FabstractWork_6927972
Valitettavasti kukaan Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa ei tunnistanut runoa. Olisiko lukijoilla tietoa runosta, jonka Ritva Oksanen on esittänyt vanhassa TV-dokumentissa?
Nimi on Eemil-nimen sisarnimi, joka on lähtöisin Aemilius ylimyssuvun nimestä. Nimi on eripuolilla Eurooppaa hyvin tavallinen etunimi. Suomen almanakassa se oli vuonna 1851 muodossa Emelia. Muunnoksia nimestä on monia: Mila, Milja, Milka ja Milla.
Lähde:
Lempiäinen Pentti
Suuri etunimi kirja
Tutkimme vielä kysymäsi teoksen saatavuuden pohjoismaisista kirjastoista, valitettavasti kirjaa ei löytynyt. Teoksen tilaaminen Pohjoismaiden ulkopuolelta maksaa enemmän, riippuen kustannuksista. Ohjeita http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kaukopalvelu/ .
Luottokunnalla on hyvä ohje miten toimia kun tekee ostoksia verkossa. Internetosoite pitää olla muodossa https:// eli http:n jälkeen pitää olla s. Ohjeet osoitteessa http://www.luottokunta.fi/
Kyseessä on ilmeisesti peruskoulun musiikin oppikirjasarjan Musican osa 7 - 9, "Musiikki ja me : Oppilaan kirja" (Tapani Arvola, Gudrun Kämäräinen, Brita Tapio), johon etsimäsi Lennonin ja McCartneyn kappale "All my loving" (suom. Kaikki rakkauteni) sisältyy.
Sarjan osilla on tosiaan eri tekijät; osan 3 - 4 ovat tehneet Sointu Annala, Erkki Pohjola ja Aulis Sallinen.
Lähteet:
http://jkl226.jkl.fi/Aalto?formid=find2
http://www.helmet.fi/fi-FI
Voitte ottaa yhteyttä Porvoon kaupunginkirjastoon tai mihin tahansa lähimpäään kirjastoon, jossa voitte tehdä kaukolainapyynnön. Kaleva on Oulun seudun sanomalehti, joten Oulun kaupunginkirjastosta voi mikä tahansa kirjasto pyytää tarvitsemanne kopiot ko. lehdestä. Yksinkertaisempaa on, että tilaatte Helsingin kaupunginkirjaston kautta ne kopiot, jos asutte Helsingissä.
Voit toki halutessasi pitää Helmet-kortin itselläsi ja käyttää sitä käydessäsi Helsingissä tai muualta käsin esimerkiksi Helmet-kirjastojen e-kirjapalveluita. Silloin pitäisi kuitenkin uusi osoite vaihtaa asiakastietoihisi. Sen pystyt tekemään kirjautumalla kirjastokorttisi numerolla ja pin-koodilla osoitteessa http://www.helmet.fi.
Jos taas uskot, ettet tule Helmet-korttia enää tarvitsemaan, voit pyytää, että tietosi poistetaan asiakasrekisteristä. Sen jälkeen voit heittää kortin pois, mielellään palasiksi leikattuna. Jos korttia ei käytä, se myös poistetaan noin kolmen vuoden kuluttua viimeisestä kortilla tehdystä tapahtumasta eli esimerkiksi lainaamisesta.
Tarvitsen opiskeluuni liittyen tietoa kotieläimillä käytetyistä (käytettävistä) luonnonlääkkeistä. Saisinko luettelon mahdollisista asiaan liittyvistä teoksista
Internetistä osoitteesta http://www.biofarm.fi/ löytyy kyseisen firman luontaislääkkeitä eläimille. Papermuotoista esitettä voi kysellä myös paikkakunnan eläinliikkeistä. Seuraavat kolme kirjaa löytyvät Eläinlääketieteellisestä kirjastosta Helsingistä: Puotinen, C.J. (1999): Natural remedies for dogs and cats ISBN: 0879838272;Grosjean, Nelly (1994): Veterinary aromatherapy: natural remedies for cat, dogs, horses and birds, and for the rearing of calves, cows, pigs, goats, sheep, chicks, chickens, ducks and geese ISBN: 0852072740; Complementary and alternative veterinary medicine:…
Aleksiin ja ARTOon tallennetaan artikkeliviitetietoja eri lehdistä (toki päällekkäisyyksiäkin on). Aleksin ja ARTOn lehtiluetteloihin tutustumalla voit saada käsityksen kumpaa tietokantaa kannattaa käyttää. Täältä löytyy tietoa ARTOsta ja linkki lehtiluetteloon: http://www.lib.helsinki.fi/kirjastoala/linnea/ARTO.htm
Tässä on linkki BTJ Kirjastopalvelun sivuille, joilta löytyy tietoa Aleksista: http://www.btj.fi . Valitse sieltä Tuotteet -> sivun vasemmasta laidasta Luettelointipalvelu ja tietokannat -> Tietokannat -> Aleksi -> Aleksin lehtiluettelo.
Helsingin olympialaisissa vuonna 1952 kolmiloikan karsintaraja oli 14.55, jonka ylittäneet pääsivät loppukilpailuun. Karsintarajan ylitti 15 kilpailijaa. Karsiutuneista lähimpänä karsintarajaa oli ranskalainen J. Boulanger, joka loikkasi 14.49. Häntä voitaneen siis pitää kuudentenatoista kilpailussa.
Tulokset löytyvät ainakin kirjasta Kolkka, Sulo: XV Olympiakisat Helsingissä 1952, järjestelytoimikunnan virallinen kertomus. WSOY, 1955.
Maiju Lassilasta (oik. Algot tai Algoth Tietäväinen, sittemmin Untola, käytti mm. salanimiä Irmari Rantamala ja J. I. Vatanen) löydät tietoa lähimmästä kirjastostasi. Esim. Kansallisgalleria : Suuret suomalaiset sisältää hänestä laajan artikkelin. Samoin Suomen kirjallisuushistoria 2 käsittelee myös Lassilaa. Lassilasta löytyy monia elämäkerrallisia teoksia, kaikkia niitä et löydä omasta (Aura?) kirjastostasi, mutta apua niiden etsimiseen saat kaikista kirjastoista, samoin näytelmien etsimiseen.
Maiju Lassilan kotisivut eivät toimi, Tohmajärven kunta osaa ehkä kertoa niistä enemmän.
Osoitteesta http://kirjasto.sci.fi/lassila.htm löydät tietoa kirjailijasta englanniksi.
En valitettavasti löytänyt kirjasta kuin tsekinkielisen version, joten näyttäisi siltä ettei kirjaa ole suomennettu eikä sitä löydy englanninkaan kielellä. Tsekinkielinen versio löytyy Suomesta Kansalliskirjastosta. Asiasanoituksen mukaan kirja käsittelee metafysiikkaa ja etiikkaa.
Kyseessä voisi olla Gérard Presgurvicin säveltämä menestysmusikaali Roméo et Juliette, de la haine à l'amour (2001). Wikipedian mukaan sen ensi-ilta oli Pariisissa 19.1.2001, ja se on esitetty Brysselissa ainakin kolmesti vuosina 2001 ja 2002. Musikaalista on olemassa myös DVD-tallenne (ks. Amazon-verkkokauppa http://www.amazon.fr/Rom%C3%A9o-Juliette-Com%C3%A9die-musicale-%C3%89di… )
ja CD-levy (ks. Amazon-verkkokauppa http://www.amazon.fr/Romeo-Juliette-G%C3%A9rard-Presgurvic/dp/B00004U88… )
Artikkeli Wikipediassa:
http://fr.wikipedia.org/wiki/Rom%C3%A9o_et_Juliette,_de_la_haine_%C3%A0…
Pirkko Muikku-Wernerin, Jarmo Harri Jantusen ja Ossi Kokon Suurella sydämellä ihan sikana -fraasisanakirjassa kerrotaan sanonnan tarkoittavan tottumista, tuntemaan oppimista. Tästä kirjasta tai muistakaan lähteistämme ei kuitenkaan läytynyt tietoa sanonnan alkuperästä.
