Verokortin voi tilata esimerkiksi soittamalla numeroon 029 497 000.Muista mahdollisuuksista tilata verokortti löydät tietoa alla olevasta linkistä.Verokortti - vero.fi
Keski-Suomen pelastuslaitoksen sivulla on suomalaisen ensihoidon historiaa, https://www.keskisuomenpelastuslaitos.fi/pelastuslaitos/historiaa/ensih… (historiikki sittemmin poistunut verkosta). Sen mukaan suomalainen sairaankuljetus on alkanut 1900-luvun alussa. Historia-sivusto väittää ensimmäisen ambulanssin aloittaneen toimintansa Yhdysvalloissa vuonna 1865, https://historianet.fi/tiede/laeaeketiede/missa-ambulanssi-keksittiin. Artikkelissa Sata vuotta sairaankuljetusta Helsingissä, Samu Nyströn, https://www.hel.fi/hel2/tietokeskus/kvartti/2006/nystrom.pdf vahvistetaan nuo ajat nykyaikaisen sairaankuljetuksen alkuvaiheiksi. Ranskalainen Actualité-lehdessä julkaistu artikkeli mainitsee ambulanssitoiminnan alkaneen 1794…
Tässä vinkki muutamaan kirjaan. Ne ovat lainattavissa Helmet-kirjastoista: https://www.helmet.fi/fi-FI
- Hygge : hyvän elämän kirja / Meik Wiking
- Culture shock! Denmark : a survival guide to customs and etiquette / Morten Strange
- The key to happiness : how to find purpose by unlocking the secrets of the world's happiest people / Meik Wiking
- Luon katseen luoteeseen / Hannu Niklander (esseitä Tanskasta ja muista Pohjoismaista)
Legenda langenneista enkeleistä, jotka saivat ihmisnaisten kanssa jälkeläisiä, on peräisin juutalaisten pyhistä teksteistä. Raamatussa heistä kerrotaan Vanhan testamentin 1. Mooseksen kirjan 6. luvussa. Heitä kuvataan jättiläisiksi ja muinaisajan kuuluisiksi sankareiksi. Trussoni on lukenut paljon kristillisiä kirjoituksia enkeleistä. Lisäksi kirjassa käsitellään muinaista kreikkalaista tarua Orfeuksesta. Luola, josta Orfeus kirjassa laskeutui Manalaan, on oikeasti olemassa Bulgariassa, mutta sen liittyminen Orfeukseen tai langenneisiin enkeleihin lienee Trussonin omasta päästä. Linkki kirjailijan haastatteluun ohessa http://pursuitist.com/arts/interview-with-angelology-author-danielle-tr… .
Kysymyksessä vertailtujen Tuntemattoman sotilaan painosten erot ovat typografisia. 2017 julkaistu "itsenäisyyden juhlavuoden erikoispainos" on ladottu ensipainoksen mukaista 477-sivuista Tuntematonta suuremmalla kirjasintyypillä, joten sama teksti vaatii suuremman määrän sivuja. Jo ensimmäisellä sivulla erikoispainos jää yli 7 riviä jälkeen vuonna 1954 julkaistusta: se päättyy sanoihin "Paloaukea sai jalkaväkipataljoonan", kun taas "normaali" Tuntematon jatkaa sanoihin "Mitä ihmeellisiä sielullisia". Vuoden 1954 Tuntemattomassa kirjan toinen luku alkaa sivulta 41 – itsenäisyyden juhlavuoden erikoispainos on tässä vaiheessa edennyt jo sivuun 51. Erikoispainoksessa myös kaikki luvut alkavat aukeaman oikeanpuoleiselta sivulta, joten siinä…
Postia pappi Jaakobille -elokuvan pappilaa esittänyt rakennus on Kokemäellä sijaitseva Lääkärin tila eli Sukaran tila. Rakennuksessa toimii kesällä 2022 kesäkahvila Kaneli.
Lähteet: https://elonet.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_1470124, https://ymparistonyt.fi/korjausneuvontapaiva-laakarin-tilalla-kokemaella-la-12-9/, https://www.facebook.com/kahvilakaneli
Vittorio Monti (1868-1922) oli Napolissa syntynyt ja pääasiassa Pariisissa
vaikuttanut säveltäjä. Hänen sävellyksensä Csárdás on Paavo Helistön
mukaan maailman suosituin csárdás, ns. mustalaisviulumusiikkia. Laulettuna sen ovat suomeksi levyttäneet ainakin Tamara Lund, Vieno Kekkonen (nimellä Tuliharja) ja Kai Hyttinen (nimellä Kun sinä vain jaksat rinnallain).
Sukunimet-opuksessa (Mikkonen, Pirjo ; Paikkala, Sirkka; Otava 2000) kerrotaan seuraavaa:
"Viljo Nissilä on yhdistänyt (1975) tämän itäsuomalaisen sukunimen sanaan utra 'poloinen, raukka, vanha ukko', vrt. Kalevalan "ukko utra". Viron murteissa udres, udris, utris merkitsee 'nopeaa, reipasta' ja 'ahkeraa'. Etelä-Virossa on puolestaan säilynyt udras, gen. utra merkityksessä 'saukko, saarva'."
Kirjastolla ei ole tallessa asiakkaiden lainaushistoriaa. Asiakkaat voivat itse halutessaan tallentaa lainaushistoriansa Helmet-haun omissa tiedoissa, mutta lainaushistoriaan kertyvät vain ne lainat, jotka on tehty sen jälkeen kun lainaushistorian tallentaminen on aloitettu. Helmet-kirjastoissa lainaushistorian tallentaminen on ollut mahdollista keväästä 2007 lähtien.
Hammaslahden seudun kyläyhdistyksen sivuilla on lyhyt kuvaus alueen sota-ajasta: http://www.hammaslahti.fi/historia.html
Lisäksi aihetta on käsitelty seikkaperäisemmin teoksessa "Yhteinen kutsu - kirjoituksia maanpuolustuksen vaiheista Pohjois-Karjalassa" (2000), jonka sivuilla 173-178 on Vesa Tuomisen kirjoittama artikkeli "Pyhäselän seudun vaiheita sotavuosina".
Jatkosodan alussa Huoltokeskus 1:n Ampumatarvikekenttävarikko 2 sijoitettiin Hammaslahteen:
"Simosen mailla - Hammasjärven päässä - sijaitsi jättimäinen ammusvarasto ja Häyrylän talossa sotatoimisto. Hammasjärvellä koottiin ponttoonisiltoja tulevia vesistön ylityksiä varten. Koko Hammaslahden asemantienoo oli ajoittain iso telttakaupunki".…
Tässä taitaa olla kysymys väärin kuulluista laulun sanoista: "Gimme dat ding".Finlanders: Gimme dat ding YouTubessa:https://www.youtube.com/watch?v=DHNWMc5_I1kKappaleen tekijät ovat Albert Hammond ja Mike Hazlewood, suomenkieliset sanat on tehnyt Raul Reiman. Kappale oli The Pipkins -duon hitti vuonna 1970:https://www.discogs.com/artist/468931-The-Pipkins
Etsitty kirja voisi olla Jenny Kangasvuon Sudenveri. Kangasvuo on Oulussa asuva kulttuuriantropologi ja Sudenveri on hänen esikoisromaaninsa. Biseksuaalisuus on keskeinen aihepiiri Kangasvuolle myös hänen tieteellisessä tuotannossaan. Hänen lisensiaatintutkimuksessaan vertaillaan suomalaisen lehdistön käsityksiä biseksuaalisuudesta siihen, miten biseksuaalit itse kuvaavat biseksuaalisuutta, ja hänen tekeillä oleva väitöstutkimuksensa jäljittää biseksuaalisuuden paikkaa suomalaisessa seksuaalikulttuurissa.
Ei ole yllättävää, että pienten lasten vanhemmat tai ensimmäistä lastaan odottavat ovat huolissaan tulevaisuuden uhkatekijöistä. Ilmastonsuojelu tai ihmisen aiheuttaman ilmastonmuutoksen hidastaminen ja toisaalta luonnonvarojen säästäminen kierrättämällä kiinnostavat heitä syystäkin.
Mediassa on siteerattu viime vuosina useita erilaisia tutkimuksia ja barometrejä jotka tavalla tai toisella koskevat tätä aihepiiriä. Onkin vaikeaa näillä lähtötiedoilla löytää tarkasti kyseistä lähdettä.
Sitran julkaisuja voi tutkia verkkosivuilta https://www.sitra.fi/julkaisut/ Sivun ylänurkan hakutoiminnosta voi olla apua. Sitran tutkimukset liittyvät paljolti kestävään tulevaisuuteen.
Vuonna 2019 Sitra selvitti, että alle 30-vuotiaat ovat erityisen…
Oulukylän kirjastossa voi tulostaa (myös väritulosteita). Voit varata asiakaskoneen Helmet-palvelusivustolla olevasta linkistä tai soittaa kirjastoon. Kirjastossa on asiakkaiden käytettävissä ns. pistäytymiskoneita, joita ei voi varata.
Tulosteet maksavat 0,40 € / sivu.
https://varaus.lib.hel.fi/default.aspx
http://www.helmet.fi/Preview/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Lainaaja…
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Oulunkylan_kirjasto
Hannele-nimi on alun perin Johannan saksalainen lempinimi tai puhuttelumuoto. Suomessa sitä on käytetty myös Hannan lempinimenä. Johanna taas on hebreankielisen (Joachanan) Johanneksen ("Jahve on osoittanut armonsa" tai "Jumala on armollinen") sisarnimi eli naispuolinen vastine. Rinnakkaisnimenä Johannekselle mainitaan foinikialais-karthagolainen Hannibal ("Baal on armollinen"). Johannan kantamuoto on kreikkalainan Ioanna.
Maarit-nimi on länsi- ja pohjoissuomalainen lyhentymä Margaretasta ja Margitista. Sitä on lisäksi käytetty Marian kutsumamuotona. Margareta (suom. myös Margareeta) merkitsee kreikankielellä helmeä. Perimätiedon mukaan 300-luvun alussa Pisidian Antiokiassa toimeenpannuissa vainoissa surmattiin tämän niminen…
Helmet-tietokannastamme saa listan kaikista lasten ruotsinkielisistä äänikirjoista esim. seuraavasti: valitaan etusivulta linkki Aihe, kirjoitetaan hakusanaksi talböcker, ja kohdennetaan haku lastenaineistoon.
Valtaosa löytyvistä äänikirjoista näyttää olevan riikinruotsalaisia. Suomenruotsalaisia lasten äänikirjoja tuottaa Studio FsR eli Finlandssvenska röster. Erillisen listan heidän tuotteistaan saa seuraavasti. Valitaan aloitussivulta Sanahaku. Kirjoitetaan hakusanaruutuun fsr ja tehdään haku. Haku tuottaa listan FsR:n aineistosta. Tulossivun yläreunassa on hakulomake, jossa näkyy käytetty hakusana fsr. Oikealla puolella on pudotusvalikko. Valitaan siitä kohta Lasten aineisto ja näpäytetään painiketta Hae. Tuloksena on uusi lista,…
Aila Nissisen 1960-luvun suomennoksessa Cadpig on Possuli. Ilkka Äärelän vastikään julkaistussa uudessa suomenkielisessä käännöksessä se on Possuliini.
Teknillisen korkeakoulun kirjastosta kerrottiin, että päättötöitä voi käydä lukemassa paikanpäällä Otaniemessä. Kirjasto on kesäisin auki seuraavasti: Maanantaisin klo 8.00-18.00. Tiistaista perjantaihin klo 8.00-16.00. Yhteystiedot löytyvät osoitteesta: http://lib.hut.fi/
Kyllä kirjastoon voi lahjoittaa CD-levyjä pieniä määriä. Valitettavasti hyllytilamme on rajallista, joten emme voi ottaa vastaan kaikkia meille tarjottuja levyjä.
