Valtakunnallisen Finna-hakupalvelun mukaan kyseisistä sarjoista ei olisi lainattavia kappaleita missään päin Suomea.
Sarjat löytyvät Kansallisen audiovisuaalisen instituutin arkistokokoelmista, missä niitä on mahdollista tulla etukäteen sopien katsomaan paikan päälle.
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ylläpitää suomalaisen kirjallisuuden käännöstietokantaa. Löydät sen osoitteesta
http://dbgw.finlit.fi/fili/kaan.php
Eeva-Liisa Mannerin runoja löytyy espanjaksi kokoelmissa
1993 Poesía finlandesa actual 1993, Poesía nórdica antología 1995, Quimera 1995, 1969 Doce poetas de Finlandia 1969.
Tietokannasta voit myös hakea suomalaisten runoilijoiden espanjankielisiä käännöksia valitsemalla genreksi "lyriikka" ja käännöksen kieleksi "espanja". Saat luettelon espanjaksi käännetyistä runokokoelmista Claes Anderssonilta, Elmer Diftoniukselta, Tua Forssrömiltä, Paavo Haavikolta, Pentti Holapalta, Lars Huldenilta, Tomi Kontiolta, Pentti Saarikoskelta, Solveig von Schoultzilta, Eita Stenbergiltä, Edith Södergranilta,…
Parhaiten tietoa kirjostoalaan liittyvistä opinnäytetöistä ja tutkimuksesta löydät Yliopistojen ao.laitosten kotisivuilta.
Informaatiotutkimuksen laitos / Tampereen yliopisto
http://www.uta.fi/laitokset/infim/julkaisut.html
Informaatiotutkimusen laitos / Oulun yliopisto
http://www.oulu.fi/hutk/info/tutkimus/julkaisut.html
Institutionen för allmän samhällsforskning / Informationsförvaltning / Åbo Akademi
https://www.abo.fi/student/forskningiif
Olettekin jo saanut kahdelta kollegaltani vastaukset lähes samanlaisiin kysymyksiinne. Niinpä tyydyn vain lisäämään sen, että asiaa kannattaa myös tutkia HelMet-verkkokirjastosta http://www.helmet.fi/ .
Hakutermeinä voitte käyttää kaupunginosien nimiä yhdistettyinä esim. sanoihin "historia" tai "paikallishistoria".
Myös haulla "helsinki paikallishistoria" (ilman lainausmerkkejä) löytyy yhtä ja toista.
Suosittelen kuitenkin, että tulette myös tutustumaan Pasilan kirjastossa sijaitsevaan Helsinki-kokoelmaan. Kirja-aineiston lisäksi täältä löytyy esimerkiksi paikallislehtiä eri vuosikymmeniltä; niistäkin voisi olla apua ajankuvan luomisessa. Opastamme teitä mielellämme Helsinki-kokoelman käytössä. Halutessanne voitte myös varata ajan "Lainaa…
Heartbeatista covereita ovat tehneet useat - niistä Lahden kaupunginkirjastosta löytyvät nyt Hank Marvinin, Humble Pien, Cilla Blackin ja Hermans Hermitsin versiot. Suomeksi kappaleen on levyttänyt Sami Keskitalo viime vuonna ilmestyneellä Tahdon lauleskella -levyllä, joka nyt on lainassa. Valitettavasti täydellisiä tietoja kaikista kappaleen esittäneistä en pysty antamaan, koska populaarimusiikin sävellyksistä ei kirjastojen tietokannoista löydy säveltäjien ja sanoittajien nimiä kuin poikkeustapauksissa ja saman nimisiä kappaleita on muitakin, joista osan paikalla olleista pystyin karsimaan joukosta pois vain kuuntelemalla levyjä. Wikipediassa on lisää tietoa kyseisen kappaleen cover-versioista http://en.wikipedia.org/wiki/Heartbeat_%…
Sinun kannattaa ottaa yhteyttä Päivälehden arkistoon, jossa on myös Helsingin Sanomien arkisto.
http://www.paivalehdenarkisto.fi/kokoelmat/
Suomen kuvapalvelun sivuilla todetaan, että "Tekijänoikeus valokuvaan on voimassa 50 vuotta kuvan ottamisesta (= ei teoskynnyksen ylittävä valokuva) tai 70 vuotta kuvaajan kuolemasta (= teoskynnyksen ylittävä valokuva)."
http://www.kuvapalvelu.com/ohjeita.php
The European Public Affairs Directory(Dod’s Information Services) on kerran vuodessa ilmestyvä kausijulkaisu. Julkaisun osat ovat luettavissa Eduskunnan kirjastossa, joka on kaikille avoin kirjasto. Kotilainaan julkaisun osia ei saa.
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
http://finna.fi
https://www.eduskunta.fi/FI/tietoaeduskunnasta/kirjasto
Hahmot on luonut armenialais-amerikkalainen Ross Bagdasarian Sr. (syntymänimi Rostom Sipan Bagdasarian) vuonna 1958.
Alunperin Bagdasarian loi hahmot virtuaalibändiksi, joka esiintyi musiikkilevyillä ja radiossa. Vastaa myöhemmin niistä tuli animaatiohahmoja.
Lähteet:
https://www.businessinsider.com/alvin-and-the-chipmunks-history-2015-12?r=US&IR=T
https://en.wikipedia.org/wiki/Alvin_and_the_Chipmunks#The_Three_Chipmunks_(1959)
Pohjoisella pallonpuoliskolla sataa enemmän kuin eteläisellä pallonpuoliskolla. Syynä tähän ovat merivirrat. Oletettavasti pohjoisella pallonpuoliskolla on siten myös enemmän sadepäiviä kuin eteläisellä pallonpuoliskolla, mutta tähän en valitettavasti löytänyt vahvistusta.
https://www.nature.com/articles/ngeo1987
https://earthdata.nasa.gov/learn/sensing-our-planet/rooting-out-rainfall
Tässä joitakin vinkkejä erityylisistä kirjoista.Adichie, Chimamanda Ngoz: KotiinpalaajatAusten, Jane: Arkaileva sydän (suom. aiemmin nimellä Viisasteleva sydän)Haahtela, Joel: Marijan rakkausMandart, Pamela: SyliMansell, Jill: Ja sitten tulit takaisinNicholls, David: Sinä päivänäNoble, Elizabeth: Yhdessä jälleenReid, Taylor Jenkins: Vain kahdesti elämässäSantopolo, Jill: Valo jonka kadotimmeLisätietoa kirjoista esim. Kirjasammosta: https://www.kirjasampo.fi/.
Kokeile Aikakauslehtien Liiton kotisivua http://www.aikakaus.fi/
Klikkaa oikealla olevaa linkkiä "lehtiluokat". Saat aiheenmukaisen listan noin 300 Suomessa ilmestyvistä aikakauslehdistä ja siinä on myös eri alojen ammattilehtiä listattuna. Jäsenluettelo-linkin takaa löydät lehdistä tarkempaa tietoa. Kiltalehtiä ei siellä kuitenkaan taida olla.
Myös tämä linkki sisältää lehtiluettelon http://www.topistar.com/papers.htm
Kiltojen metsästykseen voit käyttää patentti- ja rekisterihallituksen sivuilla olevaa yhdistyshakua http://www.prh.fi/yh/yhdnetti.html
Klikkaa kohtaa "hakusivu" ja kirjoita "hae yhdistyksen nimellä" -laatikkoon "kilta" (ilman lainausmerkkejä). Näitä kiltoja voit yrittää sitten etsiä verkosta. Kirjoita osoitteessa www.google…
Kun ryhdyt kokoamaan aineistoa opinnäytetyötäsi varten kannattaa tehdä mind-map-tyyppinen avainsanakartta ja tutkia Vesa-verkkosanastosta mitä asiasanoja aiheesta käytetään. Samalla havainnollistat aihetta paremmin ja voit rajata sitä, sillä aiheesi on melko laaja. Kun löydät sopivia kirjoja katso myös lähdeluettelon anti. Aluksi kannattaa tutustua oman oppilaitoksen kirjaston aineistoihin ja sitten etsiä muista lähteistä.
Seuraavilla asiasanapareilla voit etsiä kirjastomme Jokunen-aineistotietokannasta (http://jokunen.jns.fi/?formid=form2) itsellesi sopivia kirjoja. Kauneudenhoito ja historia, kauneudenhoito ja kulttuurihistoria, kosmeettiset tuotteet ja historia, kauneudenhoito ja meikkaus. Voit etsiä samoilla asiasanoilla myös…
Kokkolan kaupunginkirjaston pääkirjastossa voit katsoa ko. uutispätkän. Meillä on täällä kuusi varattavaa tietokonetta ja kolme 30 minuutin pikakonetta. Tietokoneen voit halutessasi varata neuvonnasta, puh. (06) 8289 561. Myös kuulokkeet voit lainata neuvonnasta.
Kyseessä lienee venäläisen Aleksandr Beljajevin romaani Amfibi. Siinä kerrotaan Iktyander-nimisestä pojasta, jolle tohtori Salvator on leikkauksessa siirtänyt "nuoren haikalan kidukset ja sen tuloksena lapsi saattoi elää sekä maalla että vedessä".Amfibi | Kirjasampo Tshelovek-amfibija | Kansallinen audiovisuaalinen instituutti | Elonet
Ullakkokirjasto-sarja voisi olla vastaus suurpieneen lukunälkään: kuvitusta on joka sivulla, tekstiä on joitain rivejä ja kirjoissa on selkeä juoni. Sarjan kirjat ovat osin tavutettuja ja sarja jakaantuu kolmeen osaan (pakettiin), jotka vaikeutuvat edetessään.Ullakkokirjasto. Helmet.fi.Lyhyt kuvaus Ullakkokirjastosta. Rosebud.fi.
Topografikunnan julkaisussa Paulaharju, Jyri : Sotilaat kartoittavat : Suomen sotilaskartoituksen historia kerrotaan s. 20, että korkeuskäyrät, oikeastaan syvyyskäyrät, esiintyivät tiettävästi ensin merikartoilla. Paulaharjun mukaan ”ranskalainen Ducarla tai hänen maanmiehensä Dufournis esitti vuonna 1771 samaa periaatetta noudatettavaksi myös maakartoissa”. ”Korkeussuhteinen uudistunut kuvaus ja riittävän suuri mittakaava antoivat nyt oikeutuksen muuttaa käsite maantieteellinen kartta topografiseksi kartaksi.” Näitä ranskalaisia ei mainita kirjassa Brown, Lloyd A. : The story of maps, 1979, missä on kuvaus (s. 285) topografikartan kehityksestä. Tosin siinä mainitaan sveitsiläinen insinööri du Carla, lieneekö sama mies.
Amerikkalaisen kirjailijan Washington Irvingin (1783-1859, sukunimi on Irving) teoksia suomennettiin jo 1800-luvulla. Suomennoksia ovat: 'Alhambra'
// ensimmäinen R.Mellinin suomennos 1880, toinen Annukka Aikion 1969// ja 'Pokanoket'in Filip'// Waldemar Churbergin v. 1876 suomentama kertomus//. Jarl Hellemanin v. 1959 toimittamaan novellivalikoimaan 'Amerikkalaisia kertojia' sisältyy Kristiina Kivivuoren suomentama kertomus Rip Van Winkle. Edelleen hänen tekstejään on kokoelmissa 'Hyvää yötä 1' (ilm. v. 1934) ja 'Hyvää yötä 2' (ilm. 1937) sekä 'Satuaarre Suomen lapsille 2' (ilm. 1928). Näissä kolmessa kokoelmassa oleva materiaali on kuitenkin otettu
em. teoksesta 'Alhambra'. 'Päätöntä ratsumiestä' ei ole suomennettu, kirjastossa on vain…
