Viime aikoina taidehuutokaupoissa Armas Raunion maalausten lähtöhinta näyttäisi liikkuneen välillä 10-400 €. Verrattaessa hintoja vuosituhannen vaihteen paikkeella julkaistuissa Taidepörssi-hakuteoksissa julkaistuihin, näyttäisi siltä, että Raunion taulujen arvo on pikemminkin lasku- kuin noususuunnassa. Vuosina 1997-2003 Raunion taulujen myyntihinnat vaihtelivat välillä 320-454 €.
https://vantaa.huutokauppaekman.fi/auk/w.object?inC=HEO&inA=20210122_1705&inO=6
https://hkaleksi.fi/tuote/5809/armas-raunio-signeerattu-oljy
https://www.hagelstam.fi/armas-raunio-24199de83aaaca9bdc024cb0fa8a70c7?SID=335jldk4oa90p7r69hd29jqn37
https://www.bukowskis.com/fi/bukipedia/16877-armas-raunio
Maailman lippuja voi tutkia esim. World Factbookista, https://www.cia.gov/the-world-factbook/references/flags-of-the-world/ ja vaakunoita on Heraldry-Wikissä, https://www.heraldry-wiki.com/heraldrywiki/wiki/Heraldry_of_the_world. Lisää lippu- ja vakuunasivustoja löytyy Makupalat.fi:stä, https://www.makupalat.fi/fi/k/6172%2B11333/hae?category=120557&sort=tit….
En valitettavasti löytänyt kattavasti rajatunnuksia. Ehkä Rajamuseo osaa auttaa tässä eteenpäin, https://raja.fi/rajamuseon-yhteystiedot-ja-kulkuyhteydet.
Suomessa ilmestyi vuonna 1870 18 lehteä (9 suomeksi ja 9 ruotsiksi) ja vuonna 1871 20 lehteä (10 suomeksi ja 10 ruotsiksi). Teoksen taulukkoon on otettu mukaan vain ne sanomalehdet, jotka ovat ilmestyneet vähintään kuusi kuukautta. Vuositilastossa lehdet ovat mukana niinä vuosina, jolloin ne ilmestyivät ainakin kolme kuukautta.
Suomessa ilmestyi puolestaan vuonna 1870 14 aikakauslehteä (6 suomeksi ja 8 ruotsiksi). Vuoden 1871 tietoa ei ole, mutta vuonna 1875 lehtiä oli jo 18 (10 suomeksi ja 8 ruotsiksi). Lehti on otettu mukaan tilastoon, jos siitä on ao. vuonna ilmestynyt yksi numero. Näytenumeroiksi jääneitä ei ole huomioitu.
Lähteet:
Suomen lehdistön historia 1: sanomalehdistön vaiheet vuoteen 1905 (s. 281-282)
Suomen lehdistön…
Tässä muutamia ehdotuksia:
-Ballard, J.G.: Tornitalo (1999). Huippumodernin lontoolaisen tornitalon huipulla asuu talon suunnitteluun osallistunut arkkitehti. Talon teknologisten ratkaisujen reistaillessa alkaa asukkaista ilmetä raadollisia piirteitä. Musta satiiri.
-Delaney, J.P.: Edellinen asukas (2017). Jane muuttaa huippumoderniin, arkkitehtonisesti poikkeukselliseen taloon, jonka suunnitellut arkkitehti ohjeistaa tarkoin, miten talossa on elettävä. Janelle selviää edellisen asukkaan hyytävä kohtalo. Psykologinen trilleri.
-Gavalda, Anna: Lohduttaja (2009). 47-vuotias arkkitehti Charles saa kuulla, että hänen lapsuudenystävänsä äiti on kuollut. Charles päätyy hylkäämään vanhan elämänsä ymmärtääkseen, miksi hänen oma onnensa on…
Tsingis-kaani oli ensimmäinen Mongolivaltakunnan suurkaani. Vuonna 1206 mongolipäälliköt antoivat hänelle arvonimen Tšingis-kaani, joka merkitsee koko maailman keisaria.
http://fi.wikipedia.org/wiki/T%C5%A1ingis-kaani
http://fi.wikipedia.org/wiki/Mongolia
Here you have some names and www-addresses: http://www.netsonic.fi/laterna/artists/index html, The Finnish Museum of Photography http://www.fmp.fi , http://www.kuva.fi/users/elena/index.html , http://www.finhost.fi/merja_salo/. I hope these are useful for you!
Ainoa lähde, josta onnistuin löytämään tietoja Ylinamman alueen metsätöiden historiasta, on Eino Dannbergin toimittama Nammankylien historiikki, julkaistu v. 1994. Kirjassa on Dannbergin kirjoittama n. 50 sivun jakso alueen savotoista, metsätöistä ja uitosta vanhempina aikoina. Ahvenjärven kämppäkartano nähdäkseni vain mainitaan tekstissä, Ahvenlammen (Pienen Ahvenjärven) pääpirtistä (rakennettu 1954) on kuva ja muitakin tietoja. Liekö Stora Enson Veitsiluodon arkistoissa säilynyt tarkempia tietoja?
Eero Väänäsen teos Tukkikämpät : metsien miesten arkkitehtuuria (Sarmala Oy, 2002) on hyvä johdatus tukkikämppien historiaan. Siinä on esitelty myös tärkeimmät tahot (Museovirastoa ja Metsähallitusta myöten), jotka ovat asiaa selvitelleet".
Kuukausiaiheisia runoja ja loruja löytyy esimerkiksi teoksista
Koulun juhlat (1982) sekä Pieni aarreaitta III: Runoaitta (1994), mutta valitettavasti ei kyselemääsi versiota.
Ehkä Milnan nimipäivää voisi viettää vaikka 19. toukokuuta, joka on Emilian, Emman, Milan, Amalian, Emmin, Miljan, Milkan ja Millan nimipäivä. Almanakkaan päästäkseen nimen täytyy olla ollut noin tuhannella henkilöllä:
http://almanakka.helsinki.fi/faq.html
Muitakin vaihtoehtoja valita nimipäivä löytyy Kotimaisten kielten keskuksen sivuilta:
http://www.kotus.fi/?i=557&s=2761
Kasvisruokavalion voi koostaa monella eri tavalla, joten kysymykseen ei ole yksiselitteistä vastausta. Se, onko jonkin tietyn ruoka-aineen poisjättämisestä terveydelle haittaa, riippuu siitä, mitä kaikkea muuta henkilö syö.
Kasvisruokavalion koostamisesta on tietoa esimerkiksi seuraavissa kirjoissa:
Gould, Merkka: Kasvissyöjäksi - miksi ja miten
Virtanen, Kaarina: Monipuolinen kasvisravinto
Allergisille suosittelen lisäksi ravintoasiantuntijan puoleen kääntymistä, jotta ruokavalio varmasti tulee tasapainoiseksi.
Hei!
Lukudiplomien kirjalistoihin tehdään vuosittain pieniä muutoksia. Uuden lukuvuoden listat pyritään päivittämään kirjaston verkkosivuille koulujen alkuun mennessä. Paperiversiot kirjalistoista lähtevät kouluille elokuun lopulla. Lukuiloa!
Lea Helo (1907-1953) oli oikealta nimeltään Topias Huttari. Lisätietoa Lea Helosta löytyy esim. internetosoitteesta: http://www.soros.karelia.ru/projects/1998/sui/people/helo_f.html
Laulukurssilla 60 + -vuotiaille Sellon kirjastossa opiskellaan laulutekniikan perusteita, harjoitellaan äänenkäyttöä ja lauletaan. Ilmoituksessa lukee, että aikaisempaa kokemusta ei edellytetä. Kurssilla on 12 paikkaa ja sinne ilmoittaudutaan sähköpostitse. Lisää tietoa on tällä sivulla, sieltä löytyy myös puhelinnumero, josta voi kysyä lisätietoja:
https://www.kulttuuriespoo.fi/fi/event/26557-laulun-iloa
Teologian tohtori Petri Merenlahti käsittelee Teologia.fi-sivustolla psykologista raamatuntutkimusta. Sivulla on myös tietoa aihetta käsittelevistä kirjoista:
https://teologia.fi/2007/03/psykologinen-eksegeesi-huonoa-eksegeesi-2/
Myös Suomen teologisen instituutin sivuilla on dosentti Timo Eskolan luento aiheesta Hermeneutiikka - tulkitsemisen taito, jossa käsitellään mm. Raamatun psykologista tulkintaa:
https://www.sti.fi/luennot/files/te031219.html
Mikäli kyseessä on teos, jota ei ole pääkaupunkiseudun tieteellisissä kirjastoissa tai erikoiskirjastoissa, se voidaan tilata kaukolainaan muualta Suomesta.
Voit tehdä kaukopalvelupyynnön netissä tai kirjastossa. Pyyntö edellyttää, että Helmet-korttisi on voimassa ja sinulla on lainausoikeus.
Alla olevasta linkistä löydät linkin kaukopalvelupyyntölomakkeeseen sekä muuta tietoa kaukopalvelusta, esimerkiksi hinnaston. Kaukopalvelu on maksullista.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu
Ilman tarkempia kirjan tietoja en löytänyt kysymääsi kohtaa.
Vapaasti suomennettuna se tarkoittaa "Pääsen aina sinne minne olen menossa kulkemalla poispäin sieltä mistä lähdin."
Vastauksen lähteeksi ei löytynyt Ylen sivuilta virallista tietoa. Ilta-Sanomien verkkosivuilla 9.2.2017 julkaistun jutun mukaan kyse on ollut siitä, että Yle omistaa oikeudet alkuperäiseen käännökseen ja ääniraitaan eikä niitä ollut oikeutta käyttää uudessa versiossa.www.is.fi/viihde/art-2000005081231.html
Henkilön oikeus omaan kuvaan on käsitteenä pääosin lailla säätelemätön. Vakiintuneen säännön mukaan henkilön kuvan käyttö mainonnassa edellyttää ao. henkilön lupaa. Oikeuskirjallisuudessa em. sääntö on usein laajennettu koskemaan kaikkea kaupallista toimintaa. Tämä tulkinta ei kuitenkaan ole ongelmaton, sillä mm. uutistoiminta, jossa kuvan käyttö on sallittu ilman lupaa, on useimmiten kaupallista toimintaa.
Henkilön kuvan käytöstä työnantajan nettisivuilla ei ole olemassa oikeuskäytäntöä. Toisaalta kuvan liittäminen sivuille kertoo jotakin henkilön yksityiselämästä, ja siten sen ehkä voidaan katsoa kuuluvan ainakin jossain määrin yksityiselämän suojan ja henkilön itsemääräämisoikeuden piiriin.
Kysymys on siis vaikeasta asiasta, johon ei…
Hei,
Kirja löytyy esim. Karjaan ja Siuntion kirjastoissa.
Karjaan yhteystiedot löydät seuraavan linkin kautta:
https://lukas.verkkokirjasto.fi/web/arena/karis
yst.terv.
Heidi Enberg
