Vastaus selviää aika helposti oheisen linkin tekstistä:
https://operight.fi/artikkeli/vapaa-kaytto/klassikkosatujen-kaytto
”Tekijänoikeus on voimassa 70 vuotta tekijän kuolinvuoden päättymisestä. Esimerkiksi Grimmin sadut on koottu ja muokattu vanhoista kansantarinoista 1800-luvulla eivätkä ne ole enää suojattuja. Grimmin sadut ja muut vanhat kansantarut kuuluvat vapaasti käytettävän aineiston piiriin. Niitä voi kääntää ja muokata vaikka peleiksi myös kaupalliseen käyttöön. Suomenkielisiä käännöksiä käytettäessä tulee varmistaa, että myös kääntäjän tekijänoikeus on päättynyt. Lisäksi satukirjojen kuvitusten tekijänoikeus voi olla vielä voimassa.”
Tekijälle kuuluu myös moraalisia oikeuksia kuten isyysoikeus eli oikeus tulla…
Wikipedia-artikkelin mukaan Mars-suklaapatukoiden koostumus on hieman erilainen eri mantereilla. Artikkeli ei kylläkään kertonut eroista Euroopan eri maiden välillä:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Mars-patukka
Helsingin Sanomat taas uutisoi (15.10.2017) Fantan olevan koostumukseltaan erilainen eri maissa: Suomessa myytävässä Fantassa on vähemmän appelsiinimehua kuin Italiassa myytävässä:
https://www.hs.fi/talous/art-2000005409866.html
Hei, Anna Paalon Peruna - kirja kertoo, että:
1940-luvulla Suomessa suosikki oli Siikli,(saksalainen lajike vuodelta 1935). Matilda 1980-luku, 1990-luvulta Rosamunda (Ruotsi 1986) ja Van Gogh (Hollanti 1993).
1970-luvulla Sabina (ruotsalainen lajike 1979) , Rekord (hollantilainen lajike vuodelta 1932 ja Barima, ja 1980-luvulla Ostara (Ruotsi 1977), Bintje 1990-luvulla.
"Norjan punainen" ei ole virallinen lajikenimi, vaan on ilmeisesti lähtöisin Norjassa viljeltävästä vanhasta amerikkalaisesta lajikeesta nimeltään Kerrs Pinks. Kerrs Pinks ei kuulu suomalaiseen perunan lajikeluetteloon. EU:n ulkopuolisista maista on käsittääkseni erittäin hankala ellei jopa mahdotonta tuoda perunan siementä, joten virallisen siemenen…
Sarjaan kuuluu yhdeksän kirjaa:
Pieni talo suuressa metsässä, Gummerus 1961 (Little House in the Big Woods)
Farmarin lapset, Gummerus 1973 (Farmer Boy)
Pieni talo preerialla, Gummerus 1957 (Little House on the Prairie)
Luumujen poukama, Gummerus 1964 (On the Banks of Plum Creek)
Hopeajärven rannalla, Gummerus 1966 (By the Shores of Silver Lake)
Pitkä talvi preerialla, Gummerus 1969 (The Long Winter)
Pieni kaupunki preerialla, Gummerus 1975 (Little Town on the Prairie)
Onnen kultaiset vuodet, Gummerus 1974 (These Happy Golden Years)
Neljä ensimmäistä vuotta, Gummerus 1977 (The First Four Years)
Aiheesta lisää:
http://www.kolumbus.fi/pienitalopreerialla/
http://fi.wikipedia.org/wiki/Laura_Ingalls_Wilder
Sarja oli nimeltään Herra sisäkkö. Sarjassa oli 22 osaa ja niistä ensimmäinen esitettiin MTV:n ohjelmistossa 4.10.1991 klo 19.55.
https://www.imdb.com/title/tt0098939/
Jos vedetään suora linja Porista Tampereelle ja Tampereelta Kotkaan, näyttäisi sen eteläpuolelle jäävän kaikki Ahvenanmaan ja Varsinais-Suomen kunnat sekä Kanta-Hämeen ja Uudenmaan kunnat lähes kokonaan. Kymenlaakson, Pirkanmaan, Päijät-Hämeen ja Satakunnan kunnista linjan eteläpuolelle jäävät osittain tai kokonaan nämä kunnat:
Kymenlaakso: Kotka ja Pyhtää
Pirkanmaa: Akaa, Kangasala, Lempäälä, Nokia, Pirkkala, Punkalaidun, Pälkäne, Sastamala, Tampere, Urjala, Valkeakoski ja Vesilahti
Päijät-Häme: Hollola, Kärkölä, Lahti ja Orimattila
Satakunta: Eura, Eurajoki, Harjavalta, Huittinen, Kokemäki, Nakkila, Pori, Rauma, Säkylä ja Ulvila
Yhteenlaskettu väkiluku Ahvenanmaan, Varsinais-Suomen, Kanta-Hämeen ja Uudenmaan kunnissa sekä…
Yli-intendentti Adelcrantzin Vaasan hovioikeudelle suunnittelema talo muutettiin 1860-luvulla Mustasaaren kirkoksi. Sen lisäksi hänen piirustustensa mukaan Suomessa toteutettiin ainakin kaksi alun perinkin kirkoksi tarkoitettua rakennusta, Munsalan kirkko ja Kokemäen kirkko. Munsalassa seurakunta oli teettänyt omat piirustuksensa muurarimestari David Olanderilla, mutta niitä ei ollut Tukholmassa hyväksytty. Kirkon rakensi Adelcrantzin vuonna 1775 signeeraaman suunnitelman mukaan Jaakko Rijf vuosina 1777–87. Kokemäen v. 1786 valmistunut kivikirkko on yksi harvoista "lähes suunnitelmien mukaan rakennetuista varhaisen virastoarkkitehtuurin tuotteista".J. Viisteen mukaan myös 1600-luvulla rakennetun Uudenkaupungin vanhan kirkon vuonna 1775…
Mitään prosenttilukuja en voi valitettavasti esittää. Kysymyksesi on sen tyyppinen, että siihen pitää etsiä vastausta mahdollisesti useammastakin lähteestä, esim. seuraavista teoksista:
Mäkiö, Leena: Lukion oppilaiden tiedonhankinta esitelmän teon yhteydessä, Tampere, 2000.Opinnäyte: Pro gradu -työ. Tampereen yliopisto, informaatiotutkimuksen laitos, informaatiotutkimus. Internet-yhteys, WWW-selain, Adobe Acrobat Reader. MUU ILMIASU: Julkaistaan myös paperimuodossa. http://tutkielmat.uta.fi/tutkielma.phtml?id=8396 HTML ja PDF
Luku- ja tiedonhallintataidot 2000, 1999
Niinikangas, Liisa: Information skills of young people, 1999
Hakala, Marita: "En kävis vaikka nurkalle tulis" : Alajärven 14-vuotiaat kirjaston käyttäjinä ja ei-käyttäjinä,…
Sukunimenä Orpana on tunnettu luovutetun Karjalan alueella Impilahdella, Jaakkimassa, Kirvussa, Kurkijoella, Käkisalmessa, Lumivaarassa, Pyhäjärvellä ja Räisälässä. Nimi Orpana on lähtöisin latinalaisperäisesta nimestä Urbanus, josta on käytetty mm. asuja Urpa, Urpaanus, Urpo, Paunus ja Panu. Vanhoissa lähteissä mainitaan esim. Wrban Skinnar 1552 eli Orban Skinnar 1551 Viipurissa, Vrbana Tuttujeff 1640 eli Orbann Tutinen 1641 eli Vrbanus Tutti 1642 Hiitolassa. Lähde: Mikkonen, Pirjo, Sukunimet. 2000
Nielaistu purukumi poistuu elimistöstä niin kuin mikä tahansa suun kautta nautittu ravinto. Vaikka se voi olla vaikeasti poistettavaa hiuksista, vaatteista tai kengänpohjasta, se ei takerru samalla tavalla mahalaukun seinämään tai suolistoon.
Uskomus siitä, että purukumi säilyy elimistössä seitsemän vuoden ajan, tuntuu olevan laajalle levinnyt - ja usein kumottu. On hämärän peitossa, mihin tällainen ajanmääritys perustuu. Kenties selitys on yksinkertaista lukusymboliikkaa: seitsemän on sekä kristikunnassa että monissa ei-kristillisissä kulttuureissa eniten käytetty luku, joka toisinaan merkitsee ylimalkaisesti suurta lukumäärää.
Gastroenterologi David E. Milov kollegoineen on vuonna 1998 julkaissut Pediatrics-lehdessä…
Jukka Kulomaa on käsitellyt aihetta väitöskirjassaan Käpykaartiin? 1941-1944: Sotilaskarkuruus Suomen armeijassa jatkosodan aikana (1995). Tutkimuksen mukaan sotatuomioistuimissa käsiteltyjä palvelukseen saapumatta jäämisiä oli vuosina 1941-1944 yhteensä 2325, jotka yli puolet vuoden 1941 liikekannallepanon yhteydessä. Tutkimuksessa on tarkasteltu tuomittujen kuulusteluissa kertomia perusteluja, ja 40% perusteli poisjääntiään sodan pelolla tai heikoilla hermoilla. Muita perusteluja olivat esimerkiksi tietämättömyys, heikko terveys, koti- tai muut siviiliasiat ja uskonnollinen tai poliittinen vakaumus.
Erillinen kokonaisuus ovat palveluksesta eri syistä vapautetut. Osviittaa erilaisita vapautusperusteista antavat esimerkiksi…
Rajoitukset koskivat lähinnä sitä mitä saatiin myytäväksi. Kalahan ei ollut ostokorttien rajoittama tuote, mutta sitä saatiin huonosti saaliiksi sotatalvina. Selkävesille ja meren jäälle ei kukaan mielellään lähtenyt. Piti pysytellä saariston suojissa mutta sieltä ei saanut silakkaa, joka oli köyhän kaupunkilaisen pääasiallinen särvin. Meri ja Untamo Utrion kirjassa Pois pula, pois puute (Tammi, 1994) on kuva sivulla 19 Kuopion torilta, jolle oli saatu muikkua myyntiin. Jono oli todella pitkä. Ostokorttien aika jatkui vuodesta 1939 vuoteen 1953 asti. Pitkän säännöstelykauden aikanakorttien sisältö ja muoto muuttui.Sotavuosina lähes kaikki ostettava oli kortilla eli säännösteltynä. Vappuna 1940 tuli voimaan viljan ja leipomotuotteiden…
Kappale on nimeltään "Tyttöni" ja sen on säveltänyt ja sanoittanut Jussi Saksa. Sen on levyttänyt Saksa Brothers -yhtye, johon myös Jussi Saksa kuului. Yhtyeen esitys löytyy cd-levyltä "Kadonneet iskelmät : harvinaisia levytyksiä 1970- ja 1980-luvuilta. 4" (Rocket Records, [2019]) ja YouTubesta. Kappale sisältyy nuotteihin Saksa, Jussi: "Nuotit : Jussi Saksa" (Musiikkiympyrä Oy, [2019]) ja Kuoppamäki, Jukka: "Jukebox 2" (JKC Music, 1973).
Saksa Brothers: Tyttöni YouTubessa:
https://www.youtube.com/watch?v=z36TTl5vAu4
Lähteemme mukaan maan nimen, Viet Nam, merkitys ei ole selkeä kaikille vietnamilaisillekaan. Lyhyesti sanottuna sanalla 'Viet' viitataan Viet-nimiseen kansaan, joka elää etelässä (=Nam).
http://www.vietnamvert.com/fr/culture_alias/Ca-vous-interesse-peut-etre…
https://www.voyagevietnam.co/que-veut-dire-vietnam/https://www.voyagevi…
Yhteinen aihealue mainitsemille kirjoillesi on kirjastojen kokoelmaluetteloiden mukaan psygologiset romaanit. Esimerkiksi pääkaupunkiseudun Helmet-verkkokirjaston mukaan asiasanayhdistelmällä psykologiset romaanit löytyy kirjoja paljon, noin 1250 suomeksi kirjoitettu tai käännettyä kirjaa.
Kätevä tapa on käyttää kirjanystävien palvelua nimeltä LibraryThing. Sivustolla voi etsi mm. uusia kirjoja luettavaksi; palvelusta löytyy kirjasuosituksia jo luettujen kirjojen perusteella: LibraryThing BookSuggester http://fi.librarything.com/suggester
Tässä yksi listaus edellä mainittuja tapoja käyttäen:
Aurinkomyrsky / Åsa Larsson
Bagdadin kutsu / Yasmina Khadra
Balzac ja vaatturintytär / Dai Sijie
Divisadero / Michael Ondaatje
Hyviin naimisiin /…
Erkki Korkaman kirja on todellakin ainoa varsinainen painettu historiikki Hämeenlinnan kaupunginkirjastosta. Lisäksi kirjaston kotiseutukokoelmassa on Soini Mujon käsikirjoitus Piirteitä Hämeenlinnan kaupunginkirjaston vaiheista (1937). Teoksessa Ryssänkirkosta tieteen temppeliksi : Tampereen yliopiston täydennyskoulutusta Hämeenlinnassa 10 vuoden ajan kerrotaan lyhyesti vanhasta kirjastotalosta, jossa kaupunginkirjasto toimi vuosina 1924-1983. Kotiseutukokoelmassa on myös muutamia opinnäyte- ja projektitöitä, joissa on käsitelty Hämeenlinnan kirjastoa ja sen palveluita eri näkökulmista. Kaikki nämä saat Web-Origon (http://hameenlinna.kirjas.to/) tarkennetussa haussa esille kirjoittamalla asiasana-kenttään hakusanaksi Hämeenlinnan…
Iliaassa Heran (Here tekstissä) epiteetti (vakiintunut määrittelevä sana) on λευκώλενος joka on käännetty Liddell and Scott sanakirjassa white armed. Se on muodostettu sanoista λευκός, "leukos" hohtava, vaalea etc. ja ’ωλενη, "oolenee" käsivarsi, kyynärpää. Otto Mannisen käännöksessä sana on käännetty helo-olka. Ilmausta helo-olka käytetään myös esimerkiksi P. Mustapään runossa Odysseia. Esimerkiksi Marianna Bundouvisin pro gradu -tutkielmassa on tutkittu Homeroksen epiteettejä suomen kielellä:Marianna Bundouvis: Päilyväsilmä Athene : Erisnimiin liitettyjen epiteettien kääntäminen Homeroksen Odysseian suomennoksissa https://www.utupub.fi/handle/10024/145961
Tarkkaa tietoa sauvaluteen eli Ranatra lineariksen hengittämisestä jään alla ei valitettevasti löytynyt. Ranatra lineariksen amerikkalaista sukulaislajia Ranatra fuscaa käsittelevän vanhan englanninkielisen opinnäytteen Plant, Jean. (1916). A Contribution to the Life History of the Water Scorpion (Ranatra fusca, Pal. B.). Retrieved from the University of Minnesota Digital Conservancy http://conservancy.umn.edu/bitstream/handle/11299/179298/una-theses-033… sivuilla 5-6 kerrotaan, että kyseinen vesilude (joka ulkomuodoltaan muistuttaa suuresti eurooppalaista sukulaistaan) kerää siipiensä alle ilmavaraston ja hengittää sen avulla käyden täydentämässä sitä pinnalla. Amerikkalaisten yliopistojen Ask an Expert -asiantuntijapalvelu oletti, että…
Hei!
Olet varmaankin lukenut jotakin Alf Pröysenin Eukko pikkurilli -kirjaa. Kirjan Eukko pikkurilli ja hirvi kannessa on sangossa helmat hulmuten kierivä eukko. Jyväskylän kaupunginkirjastossa on seuraavat Eukko pikkurillikirjat:
Eukko pikkurilli (1959)
Eukko pikkurillin kepposet (1986)
Eukko pikkurilli mustikassa (1990)
Eukko pikkurilli ja hirvi (1991)
Eukko pikkurillin joulukirja (1989)
Osa kirjoista on varastossa, mutta niitä saa kyllä normaalisti lainaksi.
