Sanaa tai sen eri muotoja ei löytynyt tutkimistani sanakirjoista ei slangisanakirjastakaan. Suomen murteiden sanakirja ei ole edennyt niin pitkälle, että sieltä voisi katsoa, esiintyykö ilmaus murteissa. Urbaanissa sanakirjassa osoitteessa https://urbaanisanakirja.com/word/ripistikkeli/ sana mainitaan mutta ilman selitystä alkuperästä.
Epäilisin vahvasti, että ripistikkeli on deskriptiivinen onomatopoeettinen sana ja liittyisi sellaisiin sanoihin kuin ripe, ripistä ja ripottaa, jotka ”Suomen sanojen alkuperä” (osa 2; Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 1995) niputtaa yhteen. Ripe voi tarkoittaa ’murua’ tai ’hitusta’ ja ’ripottaa’ taas viitata sinne tänne sirottelemiseen. Vastaavasti ripistikkeli voisi…
Lähden siitä olettamuksesta, että kyse on suomalaisista lähteistä. Kyselin asiasta Harrastuksena sukututkimus -ryhmästä Facebookissa, ja sukututkimuksen harrastajat ja ammattilaiset arvelivat vahvasti, että kyse on väärin tulkitusta tekstistä - onhan vanhojen käsialojen lukeminen välillä todella hankalaa. Todennäköisimmin kyseessä voisi olla "vattusot", "wattusot" tai "vattensot" eli vesipöhö. Tai "utsot" joka on tarkoittanut ripulia. Tai kenties "tvinsot", nk. hivutustauti, jolla on yleensä tarkoitettu keuhkotautia. Mitään tämän varmempaa on hankalaa sanoa, kun käsillä ei ole alkuperäistä lähdettä. "Votnot"-käsitettä ei ole ollut pappien käyttämässä kuolinsyiden luettelossa. Termien lopusta löytyvä "sot" on vanhahtavaa ruotsia ja…
Runo löytyy Jarkko Laineen romaanista Niin kulki Kolumbus. Säkeet ovat tarinassa pätkittäin, ja on hieman vaikea erottaa, mikä on itse runoa, mikä kerrontaa.
Säkeet löytyvät romaanin vuoden 1969 painoksesta (Otava) sivuilta 163-165.
Kyseessä on 13. Kenttäsairaala, jonka sotapäiväkirja on onneksi säilynyt, ja löytyy Kansallisarkiston digitoimana Astia-verkkopalvelusta.Jos oikein käsialoja tulkitsen, 13. KS aloitti toimintansa YH:n aikana Kontuvaarassa, siirtyi sieltä marraskuussa 1939 Pitkärantaan ja joulukuun alussa Impilahdelle, sieltä myöhemmin joulukuussa Suistamon Leppäsyrjään, tammikuussa Suursarkaan ja helmikuussa Hämekoskelle jonne sairaala jäi talvisodan loppuun asti.
Irja Rane itse on syntynyt Ikaalisissa, jonka murre, samoin kuin Kiikankin, kuuluu Ylä-Satakunnan murteiden alueeseen. Irja Ranen Naurava neitsyt –romaani koostuu kolmesta osasta, joiden tapahtumat ja henkilöt elävät eri maissa ja eri aikoina. Olisiko Irja Rane henkilöidensä erilaisista taustoista huolimatta kuitenkin halunnut antaa teoksensa kielelle samantyyppisen pohjan, jonka sinä äitisi kielen tuntijana tunnistit?
Isäsi lausuma runo on tosiaan Juhani Ahon, ja nimeltään Karhunnahka. Se on julkaistu ainakin Einar Fieandtin ja Helmi Krohnin kokoamassa runokirjassa Ilvola: eläinopillinen runovalikoima (1924) ja kirjassa Lukutunnin kirja. V, Lukemisen oppikirja kansakoulun V tai VI luokalle (1964). Kysele kirjoja kaukolainaan…
Katolisten pyhimysten joukosta löytyy japanilainen Paul Miki (1562–1597). Paul Miki syntyi sotapäällikön poikana. Hän sai koulutuksensa Anziquiaman jesuiittakollegiossa ja liittyi jesuiittaveljestöön 1580. Hän oli kuuluisa puhuja; viimeisen saarnansa hän piti ristillä, johon hänet oli naulittu. Kristinuskon voittokulku raivostutti Japanin shoguni Hideyoshia ja hän aloitti järjestelmällisen kristittyjen vainon, joka japanilaiseen tapaan ulottui myös tuomittujen sukulaisiin.
Paul Mikin lisäksi vuonna 1597 Nagasakissa naulittiin ristiin Paul Yuanki (tai Ibarki) ja Paul Susuki. Vuonna 1862 kanonisoitiin 26 marttyyria. Paul Mikin ja hänen seuralaistensa muistoa vietettiin pitkään vain Japanissa ja sitä viettivät vain jesuiitat ja fransiskaanit…
Hesarin arkistoa penkomalla löytyi parikin viittausta kirjastokortin ikää pidentävään vaikutukseen.
Ruotsalaisesta tutkimuksesta kerrottiin Helsingin Sanomissa neljä vuotta sitten:
"Kirjastokortin ja terveyden välinen yhteys oivallettiin ensi kerran Ruotsissa. Sikäläisessä kyselytutkimuksessa kartoitettiin kaikki perinteiset sydäntä uhkaavat vaarat, kuten tupakka, kolesteroli ja verenpaine.
Samalla kysyttiin kaikenlaista muutakin, ja tulos yllätti: oikeaoppisia elämäntapoja, hölkkää ja rasvoja suurempi merkitys oli sillä, omistiko kirjastokortin vai ei. Kortilla oli siis erittäin vahva sydäntä suojaava vaikutus.
Tulosta on selitetty sillä, että kirjastokortin hankkiminen on merkki tiedonjanosta ja aktiivisuudesta. Muun muassa nämä…
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen arkisto vastaa Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa ja sosiaalihuoltoa koskevista asiakas- ja potilasasiakirjoista. Tietopyynnön hyvinvointialueelle voi jättää sähköisellä tietopyyntölomakkeella (https://asiointi.vakehyva.fi/) tai paperisella lomakkeella. Sähköiseen asiointiin kirjaudutaan pankkitunnuksilla.Lisätietoa tietopyynnöistä löytyy täältä: https://vakehyva.fi/fi/tietopyynnot Tietoa Vantaan arkistoista löytyy täältä: https://www.vantaa.fi/fi/palveluhakemisto/toimipiste/kaupunginarkisto
Pentti Lempiäisen ”Suuri etunimikirja” (WSOY, 1999) kertoo, että ”Miranna” on luultavasti muunnelma nimestä ”Miranda”. ”Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön” (Gummerus, 2007) tietää kertoa, että ”Miranda” pohjautuu latinan sanaan ”mirari” (’ihailla’). Nimi on esiintynyt William Shakespearen näytelmässä ”Myrsky”, ja nimi onkin esiintynyt Englannissa 1600-luvulta lähtien. ”Miranda” on ollut käytössä Suomessa 1900-luvulta alkaen ja ollut suosituin sen kahdella viimeisellä vuosikymmenellä. Muoto ”Miranna” on jäänyt harvinaisemmaksi, ja sen on saanut vain alle 90 ihmistä 1960-luvulta alkaen.
Näillä Saukin eli Sauvo Puhtilan sanoilla tästä laulusta ei löydy nuottia, mutta muita nuotteja kyllä on. Laila Kinnusen esitys löytyy nimellä "Joululaulu lieden äärellä" Yleisradion kantanauhalta ja Musiikkiarkistosta cd-levyltä "Radio- ja televisiomusiikkia".
Lauluun löytyy monenlaisia nuotteja sen englanninkielisellä nimellä "The Christmas song" ja toisella suomenkielisellä nimellä "Joululaulu". Laulun on säveltänyt Mel Tormé ja sanoittanut Robert Wells. Laulun toinen suomenkielinen versio alkaa: "Hiljaa leijuu maahan hiutaleet". Tämän sanoituksen on tehnyt Riikamaria Paakkunainen. Koska nuotin etsiminen nimellä "Joululaulu" on hankalaa, kannattaa yrittää hakea laulun alkusanoilla. Esimerkiksi Piki-verkkokirjastosta haku alkusanoilla…
Opetusministeriö kerää laajalti tilastotietoa yleisten kirjastojen toiminnasta. Tilastot löytyvät sivulta https://tilastot.kirjastot.fi/
Niiden mukaan vuoden 2022 lopussa Suomessa oli 713 kirjaston toimipistettä, 124 kirjastoautoa ja 10 laitoskirjastoa. Näiden lisäksi muita palvelupaikkoja oli 311.
Kirjastokorttia oli vuoden 2022 aikana käyttänyt 1 724 740 henkilöä. Luvussa voi olla päällekkäisyyttä (eli sama henkilö on käyttänyt sekä koti-, mökki- tai opiskelupaikkakunnan kirjastokorttia).
En löytänyt viitteitä siitä, että vaihtelu piano-sanan lausumisessa noudattelisi murrealueiden rajoja. Arvelisin, että syytä voisi hakea pikemminkin fonetiikan puolelta. Yksi selitys "pienolle" voisi olla siinä, että i ja e ovat molemmat etuvokaaleja, eli niitä äännettäessä kielen korkein kohta on edessä; a taas on takavokaali, joita äännettäessä kielen korkein kohta on takana. Pianon e:llinen ääntämys edustaisi siis eräänlaista fonologista "laiskuutta", jossa diftongin ia edellyttämä kielen liuku i:n asemasta vokaalidiagrammin etuyläkulmasta sen taka-alakulmaan a:han jätetään tekemättä ja tyydytään liu'uttamaan kieltä vain ylä-alasuunnassa suppeasta i:stä puolisuppeaan e:hen eikä lainkaan etu-taka-akselilla.Lisätietoa vokaalidiagrammista…
Opetus- ja kulttuuriministeriöstä vastattiin, että yleisten kirjastojen laatusuositus ei ole enää voimassa. OKM luopui toimialakohtaisesta suosituksesta joitain vuosia sitten. Sen ajantasainen ylläpitäminen ja velvoitettavuuden toteutuminen olisi ollut haasteellista.
Kirjastolain noudattamista ja peruspalveluiden laadun arvioinnista vastaavat Aluehallintovirasto ja OKM.
Pyyhekumin keksijänä pidetään britti Edward Nairnea. Hän esitteli luomuksensa keksintökilpailussa vuonna 1770.
Made up in Britain: Eraser : Edward Nairne 1770
Muisteltu satu on vanha englantilainen kansantarina Master of all masters, jonka Joseph Jacobs kirjasi talteen 1890-luvulla. Siinä on päähenkilönä vanha herra, joka nimittää kaikkia asioita ja esineitä omalla tavallaan. Sadun alussa käydään läpi joukko näitä eriskummallisia nimityksiä ja lopussa miehen uusi palvelija osoittaa neuvokkuutensa käyttämällä sujuvasti oppimaansa isäntäänsä herättäessään, kun kipinä on sytyttänyt kissan hännän ja taloa uhkava tulipalo on saatava sammutetuksi.Sellaista suomenkielistä tulkintaa en valitettavasti onnistunut löytämään, jossa sadun avainsanat olisivat kysymyksessä muistellut. 60-luvulla satu oli mukana Aarteiden kirja -sarjan toisessa osassa Kerro äiti! nimellä Kaikkeinarmollisin Jacobsin nimiin…
Niilo Rauhalasta löytyy tuotanto- ja henkilötietoja Rovaniemen kirjaston tuottamilla Lapin kirjailijat -sivuilla
http://www.rovaniemi.fi/lapinkirjailijat/rauhala.htm . Edvin Piira ei ole niin tunnettu kuin Rauhala, joten hänestä on hankala löytää tietoja. Piira on julkaissut neljä runoteosta omakustanteena:
Päivän soitto (1996), Luoteen kullasta koillisen kultaan (1993), Näkymättömään taustaan piirretty ajankuva (1991) ja Oodi vuodenajalle (1988), muita tietoja kirjailijasta en löytänyt kirjallisista enkä sähköisistäkään lähteistä.
Hei, Anna Paalon Peruna - kirja kertoo, että:
1940-luvulla Suomessa suosikki oli Siikli,(saksalainen lajike vuodelta 1935). Matilda 1980-luku, 1990-luvulta Rosamunda (Ruotsi 1986) ja Van Gogh (Hollanti 1993).
1970-luvulla Sabina (ruotsalainen lajike 1979) , Rekord (hollantilainen lajike vuodelta 1932 ja Barima, ja 1980-luvulla Ostara (Ruotsi 1977), Bintje 1990-luvulla.
"Norjan punainen" ei ole virallinen lajikenimi, vaan on ilmeisesti lähtöisin Norjassa viljeltävästä vanhasta amerikkalaisesta lajikeesta nimeltään Kerrs Pinks. Kerrs Pinks ei kuulu suomalaiseen perunan lajikeluetteloon. EU:n ulkopuolisista maista on käsittääkseni erittäin hankala ellei jopa mahdotonta tuoda perunan siementä, joten virallisen siemenen…
En löytänyt sanaa tiimakausi saatavilla olevista suomen kielen sanakirjoista.
Sanan tiima merkitys on tunti, tuokio, tovi, hetki.
Tiima on laina varhaisruotsin sanasta tijma, jota nykyruotsissa vastaa timme tai timma. Suomen kirjakielessä tiima on ensi kertaa mainittu 1630-luvulla.
Meänkielellä sanan tiimakausi merkitys on tunti.
Sanan tiimakausi yhteys sanaan tiimalasi lienee yksinkertaisesti se, että kumpikin sana liittyy ajan mittaamiseen.
Tiimakausi-sanan merkityksestä ja alkuperästä voi myös tiedustella Kotimaisten kielten keskuksen ylläpitämästä kielineuvonnasta. Tässä linkki kysymyslomakkeeseen: https://www.kotus.fi/kotus/yhteystiedot/yhteydenottolomakkeet/kielineuv…
Lähteet:…
Pamela L. Travers kirjoitti ensimmäisen Maija Poppanen -kirjan vuoona 1934. Suomeksi se ilmestyi ensimmäisen kerran vuonna 1936. Jatko-osat: Mary Poppins Comes Back ja Mary Poppins in the Park ilmestyivät vuosina 1935 ja 1952 ja ne suomennettiin vasta 1980-luvulla.
Kirjastokorttia ei voi tilata netin kautta, vaan ainoastaan asioimalla paikan päällä jossakin Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteessä ja näyttämällä voimassa olevaa, kuvallista henkilöllisyystodistusta. Kirjastokortin myöntämiseen vaaditaan myös Suomessa oleva osoite. Kirjastokortti on maksuton, mutta mikäli kortin hukkaa, maksaa uusi kortti aikuiselta 3 euroa. Kortti tehdään odottaessa paikan päällä ja uusi asiakas voi heti käyttää sitä.
Pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastojen yhteystiedot:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut
Helmet-kirjastojen käyttösäännöt:
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/HelMetkirjaston…