Oskari Olemattoman tarkka ikä ei valitettavasti selvinnyt, mutta loru esiintyy 1950- ja 60-luvun lastenperinneaineistoon perustuvassa Leea Virtasen kirjassa Antti pantti pakana : kouluikäisten nykyperinne (WSOY, 1970). Aikaisempi kotimaisen lastenperinteen tutkimus oli kohdistunut pääasiassa leikkeihin, joten lorujen ja hokemien syntyajankohdan määrittämiseen on käypää lähdeaineistoa olemassa varsin niukalti. Rohkenisin kuitenkin epäillä, etteivät Oskarin juuret paljon 50-lukua kauemmas ulotu.
Dioja ja negatiiveja on mahdollista skannata pääkirjasto Metsossa ja Lielahden kirjastossa sekä Hervannan ja Sampolan tietotoreilla.
https://www.tampere.fi/kulttuuri-ja-vapaa-aika/kirjastot/asiakaskoneet-ja-laitteet.html
Kansalaisaloitteiden taustaa on selvitetty tällä sivustolla https://www.eduskunta.fi/FI/naineduskuntatoimii/eduskunnan_tehtavat/lak…
Muiden maiden kansalaisaloitteista on tehty selvitys Hallituksen esityksessä HE 46/2011 https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/HallituksenEsitys/Documents/he_46+201…
Kansalaisaloitteet M 10/2013 (avioliittolaki ym muuttaminen) https://www.eduskunta.fi/FI/Vaski/sivut/trip.aspx?triptype=ValtiopaivaA…
sekä KAA 3/2016 vp (Äitiyslaki) https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/KasittelytiedotValtiopaivaasia/Sivut/…
ovat johtaneet säädöksiin.
Lisätietoa kansalaisaloitteista löytyy vielä verkossa olevista julkaisuista:
Kansalaisaloitemenettely : Kansalaisaloitetyöryhmän mietintö https://…
Maakuntien ykköslehdet ovat nykyään sitoutumattomia, niin myös Etelä-Suomen Sanomat. Sanomalehtien irrottautumisen puolueista aloitti Helsingin Sanomat jo 1930-luvun loppupuolella, kun se alkoi ottaa etäisyyttä kansalliseen edistyspuolueeseen, ja lopulta 1943 siitä tuli riippumaton sanomalehti. Puoluelehtijärjestelmän alasajo kesti kuitenkin 60 vuotta, sillä viimeisenä taustapuolueestaan irrottautui Itä-Savo vuonna 2002.
Puolueilla on kuitenkin omia lehtiä ks. https://urly.fi/2ZO1
Lähde:
Lerssi-Lahdenvesi, Arja: Aina jonkun asialla, vai...? : sitoutumattomat sanomalehdet yhteiskunnallisina vaikuttajina pääkirjoitussivuillaan
Helmet-kirjastoista kyseinen kappale nuotteineen ja sanoineen löytyy ainakin teoksesta Suuri toivelaulukirja 6. Tässä on linkki teoksen tietoihin Suuri toivelaulukirja 6. Voit katsoa listasta onko teos omassa lähikirjastossasi tai voit tehdä varauksen.
Nukketeatteriin liittyvää kirjallisuutta löytyy pääkaupunkiseudun kirjastoista n. 50 teosta, valitettavasti Plussa-aineistohaku näyttää antavan hieman suppeamman tuloksen (30) kuin virkailijapääte, koska osaa aineistosta ei ole asiasanoitettu. Hakusanana kannattaa käyttää monikkoa nukketeatterit.Tässä tapauksessa olisi ehkä viisainta käydä jossain kirjastossa paikanpäällä tekemässä haku.
Nukketeatterista löytyy seuraavia videoita; Tohelon ja Torvelon nukketeatteri--Maija Baricin hauskat nukkehahmot opastavat nukketeatterin tekemiseen. Arjunasta Ainoon--suomalaista nukketeatteria 1992 - Dokumenttielokuva suomalaisesta nukketeatterista, taltioitu valtakunnallisilla nukketeatteripäivillä Helsingissä 1992. Lasten päivä nukketeatterissa /…
Naxosin esitykset ovat kuunneltavissa (mutta eivät ladattavissa) HelMetin etusivun http://www.helmet.fi/ linkin Naxos Music library kautta. Linkin kautta löytyvät myös ohjeet.
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/musiikkisivut/digimusa/ kertoo kuinka kirjastossa digitoitua musiikkia löytää HelMetistä, näitä kappaleita voi myös ladata omalle koneelle.
Helmetin Uutuuksia-otsikon alla ei tosiaan ole ryhmää BD-levyille. Samaiselta etusivulta löytyy uudempi otsikko Uutuusluettelot RSS-syötteinä. Sieltä löytyy otsikko BD-levyille jaettuna vielä erikseen aikuisten ja lasten elokuviin. Eli kannattaa tutkia uutuudet sitä kautta.
http://www.helmet.fi/search*fin/3
Kajaanin kaupunginkirjastosta löytyy mm. seuraavia teoksia, jossa aihetta käsitellään
K. Grue-Sørensen: Kasvatuksen historia, toinen osa. - WSOY 1961
Otto Anderssen: Kasvatustyön historiaa: Ihmisiä ja aatteita, osa 4 : Viime vuosisata. - WSOY 1931
Anna-Leena Välimäki: Lasten hoitopuu: Lasten päivähoitojärjestelmä Suomessa 1800- ja 1900-luvuilla. - Suomen kuntaliitto, 1999
Rinne, Risto: Johdatus kasvatustieteisiin, WSOY 2001
Häyry, Matti: Hyvä elämä ja oikea käytös: historiallinenjohdatus moraalifilosofiaan. - Yliopistopaino 2002
HelMet -kirjastoissa on saatavilla mm. seuraavia teoksia loogisesta empirismistä:
-Einstein ja Wittgenstein, kaksi kulmakiveä / Pentti Alanen
Mediapinta 2009
-Wienin piiri / Ilkka Niiniluoto & Heikki J. Koskinen (toim.)
Gaudeamus 2002
-Yleisteos, joka on ollut filosofian pääsykoekirjakin Helsingin yliopistossa: Oiva Ketosen Eurooppalaisen ihmisen maailmankatsomus. Tämä on tosin jo vuodelta 1961 ja uusintapainos on vuodelta 1981.
Ja vielä hieman paksumpi teos nykyfilosofiasta:
-Filosofian köyhyys ja rikkaus : nykyfilosofian kartoitusta / Jaakko Hintikka ; toimittaneet Janne Hiipakka ja Risto Vilkko
Art House 2001
Näistä löytynee myös paljon lähdeviitteitä ja lisää luettavaa. Jos filosofinen keskustelu kiinnostaa, Munkkiniemen…
Lainan voi uusia viisi kertaa mikäli siitä ei ole varauksia.
Viidettä kertaa uusiessa järjestelmä antaa ilmoituksen
uusimiskerrat täynnä, järjestelmä ilmoittaa myös mikäli teokseen on varauksia.
Uusimiskertojen lukumäärä näkyy tarkemmin vain virkailijakäytössä olevasta kirjastojärjestelmästä. Tarvittaessa tarkemmat tiedot uusintakertojen määrästä saa kysymällä kirjastosta.
Asiakkaiden käytössä olevasta verkkokirjastosta tätä tietoa ei valitettavasti saa.
Välitän palautteenne eteenpäin, mahdollisesti huomioon otettavaksi uutta verkkokirjastoa hankittaessa.
Helsingin kaupunginkirjaston käyttösääntöjen mukaan ei valitettavasti ole aikarajaa, jolloin "synnit" vanhenevat. Ainoa tapa palauttaa lainausoikeus on maksujen hoitaminen. Suosittelisin että otat yhteyttä Pääkirjaston perintään (puh. 3108 5307) ja pyrit neuvottelemaan aikataulun maksujen maksamiseksi vähittäin. Näin varsinkin, kun kerrot maksuja olevan paljonlaisesti.
Pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen yhteisestä HelMet-aineistohausta löytyy Harry Potter-kirjoja suomen kielen lisäksi yhteensä 21:llä eri kielellä.
Pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen muun aineiston kielivalikoima löytyy näin: Valitse HelMet-etusivulta Sanahaku ja Kieli-pudotusvalikko näyttää sinulle valikoimiin kuuluvat kielet. Jos haluat katsoa mitä aineistoa jollain tietyllä kielellä on saatavilla laita hakulaatikkoon kaksi tähteä (**). HelMet-aineistohaku löytyy osoitteesta http://www.helmet.fi .
Leena Lehtolaisesta löytyy paljonkin tietoa.
Kirjallisuutta:
Kotimaisia dekkarikirjailijoita. kirjoittanut Ari Haasio. BTJ kirjastopalvelu 2001.
Miten rikoskirjani ovat syntyneet (Toimittaneet Paula Arvas ja Kirsi Luukkanen, CrimeTime, 2012)
Tiina Torppa: Murha naisen käsin : 25 naisdekkaristia (BTJ, 2009)
Verkkolähteitä:
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175941615846
http://dekkarinetti.tornio.fi/index.php?p=LehtolainenLeena
http://www.leenalehtolainen.net/leena.htm
Näillä tunnistetiedoilla ei ammusta pystytty tunnistamaan. Ammus lienee 120 mm, mutta onko se panssarivaunun, rannikko- tai kenttätykin, ei kotimaisen ampumatarvikehakemiston koodeista selvinnyt. Suomella ei tällä hetkellä taida olla 120 mm tykkejä käytössä.
Näyttäisi valitettavasti siltä, ettei kyseistä kirjaa ole ainakaan tällä hetkellä saatavissa Suomen kirjastoista. Kirja on kuitenkin mahdollista tilata kaukolainana ulkomailta, joskin kaukolainalle voi helposti kertyä jo enemmän hintaa kuin mitä kirjan hankkiminen Suomesta tai ulkomailta maksaisi. Voit tehdä myös halutessasi Helsingin kaupunginkirjastolle kirjasta hankintaehdotuksen osoitteessa http://www.lib.hel.fi/fi-FI/forms/hankintaehdotus.asp.
Helsingin kaupunginkirjaston kaukopalvelusta löytyy tietoa osoitteesta http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kaukopalvelu/. Kaukopalvelupyynnön voi tehdä osoitteesta http://www.lib.hel.fi/forms/kaukopalvelupyynto.asp löytyvällä lomakkeella. Kaukolainan hinta voi olla ulkomailta tilattuna jopa 25 euroa.
Tällaisia satokausitilastoja ei valitettavasti löytynyt. Satokaudet vaihtelevat huomattavasti myös maiden sisällä, suurikokoisessa Suomessakin satokausi on eripituinen maan etelä- kuin pohjoisosassa. Satokauden pituus myös vaihtelee vuosittain.
Tilastokeskuksen Findikaattorista kohdasta Ympäristö- ja luonnonvarat löytyy joitakin satoon liittyviä tilastoja, mutta ei kysymiäsi.
Vilja-alan yhteistyöryhmä VYR julkaisee erilaisia satotilastoja, mutta satokausien pituudesta niissäkään ei ole tietoa:
http://www.vyr.fi/www/fi/tuotanto_ja_viljelytietoa/viljely_ja_satotilas…
Ehkä asiaa kannattaisi kysyä vielä Viikin tiedekirjastosta:
http://www.helsinki.fi/kirjasto/viikki/
Kyllä kaukolainaus muista kirjastoista on mahdollista.
Musiikkiaineiston kaukolainatilauksen voi tehdä verkossa http://lastukirjastot.fi/kaukolainapyynto
tai Lahden pääkirjaston musiikkiosastolla. Tällä hetkellä musiikin palvelupiste on osaston remontin takia lehtisalissa.
Kotimainen kaukolaina maksaa Lahden kaupunginkirjastossa viisi euroa.
Valitettavasti tuon ajan talojen sisustussuunnitelmista on aika heikosti säilynyt tietoa.
Finna tietokannasta löytyi arkkitehdin nimellä kolme viitettä. Yksi lehtiartikkeli ja kaksi valokuvaa.
https://www.finna.fi/Search/Results?lookfor=nironen+sakari+arkkitehti&t…
Arkkitehtuurimuseon sivuilta löysin vain maininnan Tapiolan puutarhakaupungin yhteydessä.
http://www.mfa.fi/eteltapiola
Museosta voisi tietysti tiedustella, onko aiheesta olemassa asiantuntijaa.
Jonkinlaista vinkkiä voisi katsella kuusikymmen luvun sisustusta käsittelevistä kirjoista.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Ssisustus%201960-luku__Ff%3A…
