Virve Rostin ja Menneisyyden Vankien kappale Krapula tulee (mutta minä määrään päivän) on Menneisyyden vankien cd-levyllä Aurinko voittaa. Nuotteja ei löytynyt, kappaleiden sanat ovat levyn tekstiliitteessä.
Sellon kirjastosta löytyy Helsingin Sanomat mikrofilmillä ajalta 24.9.1904 - 31.12.2010. Turun Sanomia voi käydä lukemassa Kansalliskirjastossa tai tilata kaukopalvelun kautta Selloon luettavaksi.
http://kansalliskirjasto.fi/
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu
Suoniolla (Julius Krohn) on runo Runebergin kuvapatsasta paljastaessa ja se alkaa noilla sanoilla. Runo löytyy ainakin Väinölä: helmivyö suomalaista runoutta -kokoelmasta (toim. Leimu, WSOY, 1905).
Camilla Mickwitzin kirjassa Hei tarina etenee viittomien tuella. Samantyyppisiä kirjoja ovat Mette Newthin Noora ja sanat, Raija Nokkalan Satuja viittomakielellä sekä teos Viitottuja satuja ja lauluja. Kaikki kolme teosta ovat lainattavissa Jyväskylän kaupunginkirjaston varastokokoelmasta. Sopivaa katsottavaa voisi löytyä myös viittomakielisen kirjaston lasten sivuilta.
Edellisten lisäksi luettavien listalle voisi nostaa erilaisuutta yleisellä tasolla käsitteleviä lasten kuvakirjoja.
Esimerkiksi:
Kallioniemi, Tuula: Neljä muskelisoturia
Kirkkopelto, Katri: Molli ja kumma
Newson, Karl: Karhu on karhu (tai ehkä joku muu...)
Nousiainen, Inka: Olematon Olga
Schomburg, Andrea: Erilaiset ystävät
Vierula, Hertta: Hännänkääntötemppu
PIN-koodin saat palveluaikana kaikista Keski-kirjastoista. Ota mukaan kirjastokorttisi ja kuvallinen henkilöllisyystodistus.
Jos unohdat PIN-koodisi, saat kirjaston asiakaspalvelusta uuden esittämällä kirjastokorttisi ja todistamalla henkilöllisyytesi. Jos et voi käydä kirjastossa, ota yhteyttä kirjaston chat- tai puhelinpalveluun. Keski-kirjastojen chat-palvelu palvelee arkisin klo 9-16 ja sinne pääsee verkkokirjaston keski.finna.fi etusivun oikeasta alanurkasta.
Hei!Digging/Kaivamassa-runo sisältyy Jyrki Vainosen kääntämään kokoelmaan. Käännös kuuluu:Etusormen ja peukalon välissälepää kynänpätkä.Minä kaivan sillä.
Erilaisia kirja-arvosteluja on kerätty Makupalat.fi-hakemistoon ja ne löytyvät osoitteesta:
https://www.makupalat.fi/fi/k/all/hae/?f%5B0%5D=field_asiasanat%3A66720
Juuri näin on, kirja on uusi ja vasta tulossa kirjastoihin. Sen voi varata, kun kirjastojen kappaleet näkyvät Helmet-verkkokirjastossa. Tähän ei todennäköisesti mene viikkoa, paria kauempaa.
Verkosta ei tosiaan löytynyt ainakaan suomenkielisenä mitään yleistajuista vasenkätisyyteen liittyvää. Pääkaupunkiseudun yleisistä kirjastoista löytyy seuraavia kirjoja: Coren, Stanley: Left hander--everything you need to know about left-handedness (John Murray, London, 1993) ja Laaksonen, Marja Leena: Vasenkätiset ( Kustannus-Mäkelä, Karkkila, 1985). Seuraavia kirjoja voi taas tiedustella kaukolainoiksi: Sattler, Johanna Barbara : Der umgeschulte Linkshänder : oder Der Knoten im Gehirn (Donauwörht : Ludwig Auer, 1995 ); Paul, Diane: Living left-handed (London : Bloomsbury, 1990).
Vasenkätisyydestä on kirjoitettu myös lehtiartikkeleita, tässä uusimpia: Kodin Kuvalehti 1998/15: Hietaniemi, Helena: Ero vai ei?; Duodecin 1997/4 :…
Sven E. Lindqvistin Numismaattinen sanakirja -kirjassa kerrotaan, että rahan nimi karolinia on käytetty Ruotsissa, eli siis myös nykyisessä Suomessa, neljässä merkityksessä, joista kaksi sopisi kysymääsi aikaan:
- Kaarle XI:n lyöttämien markka-arvoisten hopearahojen nimitys vuodesta 1664 alkaen: 2 mk oli karolin, 4 mk 1 daler karolin
- Kaarle XII:n v. 1718 lyöttämät, 4, 2 ja 1 karoliinit, jotka olivat arvoltaan 2, 1 ja 1/2 daler
Karoliinit mainitaan myös (s. 5) Erkki Pihkalan artikkelissa Keskiajan markasta setelieuroon, joka on luettavissa Kansantaloudellisesta aikakauskirjasta (nro 1, 2002):
http://www.taloustieteellinenyhdistys.fi/images/stories/kak/kak12002/kak12002pihkala.pdf
Sovitus löytyy levyltä Järvenpää Kvintetin (kamariyhtye) esittämänä, http://www.fono.fi/KappaleenTiedot.aspx?kappale=gubben+noa&culture=fi&ID=021bb9ca-a05d-440f-9f35-091b40f5592a on Helmet-kirjastoissa https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1325557__Sj%C3%A4rvenp%C3%A4%C3%A4-kvintetti__Orightresult__U__X3?lang=fin&suite=cobalt
Orkesterisovitus löytyy Yleisradion äänitteistä, http://www.fono.fi/KappaleenTiedot.aspx?kappale=noa&tekija=Merikanto&rooliText=Sovittaja&tekijarooli=8964b39d-d9a8-4ce7-9a1b-d9c2cb932a67&culture=fi&ID=830b2014-623c-4bd7-a637-2232aa9074a5 mutta en löydä kirjastosta lainattavaa äänitettä enkä myöskään Youtubesta tai Spotifystä.
Pianosovitus, http://www.…
Amstaffi-yhdistyksen sivuilla kerrotaan tämän koirarodun luonteesta mm. näin: "omistajan onkin opeteltava lukemaan omaa koiraansa tarkasti, jotta ei tule arvioineeksi sen luonnetta väärin. Tietty rämäpäisyys ja halu käyttää lihaksiaan yhdistettynä vilkkauteen tuovat pakettiin jonkin verran haastetta. Noin 30kg elämäniloa ja vauhtia ei sovi joka perheeseen ja jokaiselle omistajalle. Amstaffin omistajan on hyvä perehtyä koiran käyttäytymiseen sekä rodun historiaan ymmärtääkseen koiransa motivaatioita toimia erilaisissa tilanteissa.":
Luonne – Amstaffiyhdistys
Koiramme-lehdessä on julkaistu artikkeli (2007 : 11, s.26-33) tästä rodusta, joka rodun historian kautta valottaa koiran luonteeseen mahdollisesti liittyviä haasteita. Artikkeli on…
Juoni kuulostaa vahvasti kirjalta Ninni ja Nestori kadottavat Simeonin (Ernest et Célestine ont perdu Simeon, Gabrielle Vincent 1981). Ninni ja Nestori -animaatio on kuitenkin paljon uudempi, eikä Simeon on kadonnut! -jakso noudata kirjan juonta kuin päällisin puolin. Uusi Ninni ja Nestori -animaatio ei myöskään ole nukkeanimaatio.
Hei,
laki Lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta 8.4.1983/361 ei käytä termiä "määräys" vaan laissa puhutaan "huoltajan tehtävistä", sekä "päätöksistä", Laki määrittelee sen näin:
Ennen kuin huoltaja tekee päätöksen lapsen henkilökohtaisessa asiassa, hänen tulee keskustella asiasta lapsen kanssa, jos se lapsen ikään ja kehitystasoon sekä asian laatuun nähden on mahdollista. Päätöstä tehdessään hänen on otettava huomioon lapsen mielipide ja toivomukset.
Huoltajan on kerrottava lapselle lasta koskevista päätöksistä ja muista lapsen elämään vaikuttavista asioista lapsen ikään ja kehitystasoon nähden sopivalla tavalla.
Lähde:
Finlex
Laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta 361/1983 - Ajantasainen lainsäädäntö -…
Sirkka-sanan alkuperää merkityksessä "nauhareiän metallivahvike" ei tiedetä, mutta arvellaan, että sana viittaisi metaforisesti hyönteiseen. Ks. etymologinen sanakirja.
Fennica-tietokannasta ei löytynyt Hawkingilta muita suomennettuja teoksia kuin mainittu Ajan lyhyt historia. Englanninkielisenä sen sijaan näyttää ilmestyneen vuonna 2001 teos nimeltä The universe in a nutshell (Bantam Press, London, 2001, 216 s., kuv., sid., ISBN 0-593-04815-6), joka kuuluu myös Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmiin. Sen ajantasaisen saatavuuden voit tarkastaa tietokannasta ( http://www.helmet.fi/ ).
Lisäksi Global books in print -tietokannasta löytyy tieto, että tämän vuoden marraskuussa olisi ilmestymässä teos nimeltä On the Shoulders of Giants: the Great Works of Physics and Astronomy (Publisher: Running Press, ISBN 0-7624-1348-4)
Yksi mahdollisuus on selvittää muiden maiden kirjastojen tilanne. Kirjastot.fi-sivuilta pääset selaamaan eri maiden kirjastojen aineistotietokantoja:
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/kirjastot/ulkomaiset/
Helsingin kaupunginkirjaston asiakastietokoneilta pääset myös WorldCat-tietokantaan, joka on maailman laajin kirjastojen bibliografinen tietokanta:
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/tietokannat/
Voit myös pyytää kirjaston henkilökuntaa tekemään hakuja.
Helsingin kaupunginkirjastossa kaukolainaus Suomesta ja Pohjoismaista maksaa 4 euroa, muualta Euroopasta 25 euroa:
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kaukopalvelu/
Turkkilainen kaupunki Gallipoli on nykyturkissa Gelipolu:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Gallipoli
Helpoimmin kaupunkiin pääsee Istanbulista valmiiksi järjestetyillä retkillä. Ainakin alla oleva matkanjärjestäjä järjestää myös Gallipolin taisteluun liittyviä retkiä:
http://www.rsltours.com/
