Pääkirjastossa sijaitsevasta Helsinki-kokoelmasta löytyy kysymäänne aineistoa runsaasti, mutta ei kuitenkaan kattavasti. Esim. seuraavat kuuluvat kokoelmaan:
-Helsingin kaupungin kunnallishallinto (vuodesta 1875 lähtien)
-Helsingin kaupunginvaltuuston painetut asiakirjat (vuodesta 1907 lähtien. Myöhemmin Helsingin kaupunginhallituksen mietinnöt ja Helsingin kaupunginvaltuuston päätökset erillisinä julkaisuina)
-Kaupunginhallituksen esityslistat (säilytetään 5 vuotta)
-Lautakuntien esityslistat (kuluva ja edellinen vuosi, paitsi Kulttuuri- ja kirjastolautakunta viisi vuotta)
-Hallintokuntien toimintakertomuksia satunnaisesti
-Kaupungin eri virastojen ja laitosten omia julkaisuja, vuosikertomuksia yms. (ei kattavasti)
Edellä mainittujen…
SaiPasta on olemassa historiateos ”SaiPa - idän jättiläinen” (Saimaan Pallo, 1998), joka julkaistiin seuran 50-vuotisen taipaleen kunniaksi. Sen ovat kirjoittaneet Pekka Lakka, Osmo Meilahti ja Erkki Turunen. Seura on julkaissut myös 30-vuotishistoriikin ”SaiPa 30 vuotta” (Saimaan Pallo, 1978), mutta seon vain noin 30 sivun laajuinen opus.
SaiPan kotisivuilta osoitteesta http://www.saipa.fi/page.php?id=9 löytyy jonkin verran seuran historiaa koskevia tietoja, vaikkakaan kokonaista historiikkia sieltä on turha etsiä.
Koulutusnetistä löytyvän tilaston mukaan (http://www.koulutusnetti.fi/files/amk_koulutustarjontas2012_cs.pdf) Tampereen ammattikorkeakoulussa ei vuonna 2011 alkanut lainkaan ensihoidon koulutusohjelmaa. Vuonna 2010 ensihoitoa opiskelemaan haki 1321 henkilöä, joista ensisijaisesti 527. Hyväksyttyjä oli 36. (http://www.koulutusnetti.fi/files/s2010_nuoret_ohjelmittain.xls) Vuonna 2012 aloituspaikkoja on 22.
Pyhän Henrikin sekvenssin (Sequentia Sancti Henrici) suomennos löytyy ainakin CD-levyyn "Kanssamme on Jumala : kolmen kirkon liturgisia lauluja" liittyvästä tekstiliitteestä. Levyn on julkaissut Oulun Ortodoksinen Hiippakuntakuoro vuonna 1995. Tekstiliitteessä mainitaan, että teksteistä ovat vastanneet Tatjana Heikkilä, Tatjana Ihatsu ja Malcolm Hicks, mutta valitettavasti sitä ei ole mainittu, kuka on suomentanut kyseisen tekstin.
Saatte suomennoksen sähköpostiinne.
https://finna.fi
Kanssamme on Jumala : kolmen kirkon liturgisia lauluja (Oulun Ortodoksinen Hiippakuntakuoro, 1995)
http://www.helmet.fi/fi-FI
Nimellä "The ultimate guitar collection" on julkaistu tupla-CD sekä siihen jatko-osa "The ultimate guitar collection 2" yhdellä levyllä. Se julkaisu, johon kysymyksessä ilmeisesti viitataan, on kaikki Breamin levytykset kokoava "Julian Bream Edition", johon tosiaan kuuluu 28 albumia. HelMet-kirjaston kokoelmassa on osat 1, 2, 5, 7 ja 28 ja myös nuo The ultimate guitar collection -levyt löytyvät.
Sen sijaan tuota koko 28:n CD:n boksia sellaisenaan ei näyttäisi mikään suomalainen julkinen kirjasto kokoelmiinsa hankkineen. Kuopion kaupunginkirjaston kokoelmassa näyttäisi olevan yksittäisinä levyjä tästä sarjasta noin 20 erilaista, mutta ei sielläkään ihan kaikkia ole. Kun tuo 28:n albumin kokonaisuus koostuu aiemmin julkaistuista levyistä,…
Satutunneille voi olla erilaisia ikäsuosituksia, mutta Joensuussa niille ovat tervetulleita kaikenikäiset - eikä tarvitse olla hiljaa paikallaan, vaan tunnilla voidaan esimerkiksi laulaa yhdessä. Tulkaa vain kokeilemaan, josko satutunnit olisivat teidän juttunne!
Melinda-haulla sain selville, että 1918 käytössä ollut raamattu on "Pyhä Raamattu : Vanha Testamentti vuonna 1861 asetetun raamatunkäännöskomitean suomennoksen perustuksella kielellisesti muodosteltuna : Uusi Testamentti suomennoksena, jonka Suomen seitsemäs yleinen vuonna 1913 pidetty Kirkolliskokous on päättänyt ottaa toistaiseksi vanhan käännöksen ohella väliaikaiseen käytäntöön."
https://melinda.kansalliskirjasto.fi/F/JKXAKYBNIKLLTSU9NNDVBRP9QV5U86MU63DYTF457HX35KLS9E-05353?func=full-set-set&set_number=051956&set_entry=000001&format=999
Raamattua voi pyytää lukusalikäyttöön Kansalliskirjastosta {Sijainti KANSALLISKOKOELMA (tilattavissa lukusalikäyttöön) (Niteitä: 1, saatavissa: 1) -1972…
Tällaista laulua en onnistunut löytämään. Jos joku lukija tunnistaa laulun, tiedon voi kirjoittaa kommenttina tähän vastaukseen.
Saamani lisätiedon perusteella täydennän vähän vastausta. Laulu siis alkaakin "Jo painuu päivä metsän taa". Näilläkään alkusanoilla en löytänyt mitään, mutta laulua esittäneen kuoron johtajalta sain tietää, että hänelläkään ei ole laulusta painettua nuottia, vaan vain valokopio käsin kirjoitetusta nuotista. Sen hän on saanut Nuorten kuoroliiton kuoropäivillä Moskovassa 1980-luvulla laulun säveltäjältä Georgi Struvelta (nimi nuotissa Georgij Struve), joka on ilmeisesti venäläinen. Kopiossa ei ole mainintaa suomenkielisen sanoituksen tekijästä eikä kustantajasta.
Näyttää siis siltä, että laulusta…
Lahden kaupunginkirjaston kokoelmassa olevista Lahden historiikeista ei löytynyt oikeastaan ollenkaan tietoa alueen vanhoista vähemmistöistä. Ainoa kirjallinen lähde, jossa asiaa sivuttiin, oli 100 askelta Lahdessa: lahtelaista elämänmenoa itsenäisessä Suomessa (2017). Siinä on Kati Mikkolan kirjoittama artikkeli Moniarvoinen Lahti: muistoja ja tulkintoja 1900-luvun alkupuoliskon kulttuurisesta, yhteiskunnallisesta ja uskonnollisesta kirjosta (s. 185–221). Artikkelissa on käytetty lähteenä teosta Meillä Lahdessa: muistoja omasta elämästä (1997), jossa lahtelaiset muistelevat elämäänsä Lahdessa. Kertomuksissa esiintyy myös ihmisten muistoja Lahdessa asuneista vähemmistöihin kuuluneista ihmisistä.
Paula Mustalahti on laatinut pro gradu -…
Tarkoitatko ehkä Uniklubi-yhtyeen esittämää kappaletta "Jos tähän jään", jossa lauletaan:"...mietin tässäkö elämä on hauras ja mittaamaton..."? Kappaleen on säveltänyt ja sanoittanut Jussi Selo.
Runoa on yritetty kovasti löytää siinä onnistumatta. On hyvin erikoista, että runoa ei löydy Lars Huldénin ruotsinkielisestä kirjasta, mutta se löytyy suomenkielisestä. Suomenkielisessä versiossa on useampia runoja, joita ei ole ruotsinkielisessä versiossa, vaikka Huldén kirjoitti ruotsiksi. Tämä kysymäsi runo on Huldénin teoksessa "Erään marjamatkan seikkaperäinen kuvaus" lopussa olevassa kokoelmassa. Huldénia oli pyydetty kirjoittamaan kesärunoja vuonna 2005 ja niitä olikin syntynyt noin 100 kpl. Ne on liitetty marjamatka-kirjan loppuun ja nimetty Suvirunoiksi (Sommardikter). Niitä ei siis ole julkaistu muussa kokoelmassa aikaisemmin.Kävin läpi Huldénin runokirjoja, mutta valitettavasti en löytänyt kysyjän runoa ruotsiksi. Kysyimme asiaa…
Dahlin Matildaa englanniksi on monissa kirjastoissa. Ongelma on se että erilaiset painokset ovat erikseen, järjestelmämme ei suostu käsittelemään niitä yhdessä. Yhden laitoksen kohdalla tilanne on se, että ainoa kappale on poistettu. Silloin sen perustiedot ovat edelleen näkyvissä, mutta koska siihen ei liity lainattavaa kirjaa, sitä ei tietenkään kannata varata. Siksi se on estetty. Todennäköisesti tapauksenne oli juuri tällainen. Varausta tehdessä on ensin hyvä tarkistaa, että lainattavia kappaleita on ainakin yksi. Matildan kohdalla tilanne näyttää siltä, että sitä on yksittäisiä kappaleita ja sellaisia laitoksia joita on useita kappaleita. Jos haluaa kirjan pikaisesti, kannattaa valita sellainen jonka kirjalla on tila "HYLLYSSÄ",…
John Greenleaf Whittierin ja Charles Wesleyn virsien suomennoksista ei löytynyt mainintaa käytettävissä olevista tietokannoista eikä muista lähteistä. Whittierin Dear Lord and Father of Mankind on ote laajemmasta runosta The Brewing of Soma. Ainoa suomennos tekijältä näyttäisi olevan teoksesta Maailman kirjallisuuden kultainen kirja III: englantilaisen kirjallisuuden kultainen kirja (1933) löytyvä runo Virteni (My Psalm). http://www2.kirjastot.fi/fi-FI/kysy/arkistohaku/kysymys/?ID=c83c1f47-29…
Netistä löytyi tieto, että viimekeväisellä Sibelius-Akatemian Englantilaisen kirkkomusiikin viikolla sai ensiesityksensä kaksi Pekka Kivekkään suomentamaa virttä viikon oppiaineistosta Helsinki Hymnal, joista toinen on John Gossin säveltämä ja alun…
Erilaisia ilmaisia inventaarioapuvälineitä löytyy mm. Download Astron sivuilta. Mikko Laakson opinnäytetyössä on esitelty erikoistyökalujen inventointimalli.
Täysin sellaisenaan toimivaa lomaketta ei varmaankaan ole olemassa, sillä eri ihmisten ja yritysten työkalukokoelmat ovat erilaisia ja eri kokoisia. Ruutupaperi ja/tai Excel auttavat kyllä jäsentämään pieniäkin kokoelmia, mutta em. linkkien takaa löytynee sopivia malleja.
Tarkoitat varmaan tätä hahmojen välistä keskustelua: https://www.imdb.com/title/tt0734820/characters/nm0648920
Kirjastolla käytettävissä olevien resurssien kautta ei ole selvitettävissä, onko sarjan esittämä laintulkinta ollut vuonna 1990 totuudenmukainen.
Yhdysvaltain lainvalvontaviranomaiset tekevät yhteistyötä eri tavoin:
https://www.fbi.gov/about/faqs/what-is-the-fbi-doing-to-improve-its-int…
Yleisesti ottaen viihdeteollisuuden kuvausta FBI:n toimintatavoista ei kannata pitää automaattisesti totuudenmukaisena:
https://www.fbi.gov/about/faqs/how-accurately-is-the-fbi-portrayed-in-b…
Niilonen on samaa kantaa kuin Niilola, joka on johdettu talonnimestä. Se on lähinnä pohjoissavolainen nimi, jota on esiintynyt jo 1600-luvulta alkaen. Muita kirjoitusasuja ovat olleet Niiloin ja Nijloinen.
Lähde: Pirjo Mikkonen & Sirkka Paikkala: Sukunimet (2000)
Olisikohan kyseessä Ari Koskinen ja Riitta Koskinen. Ari Koskinen on teknisen työn lehtori. He ovat yhdessä julkaisseet kirjan Nikkaroi vanhaan malliin (2007, WSOY). Riitta Koskinen on yhdessä Katja Hagelstamin kanssa kirjoittanut kirjan Säätyläiskoti Suomessa : sisustuksia, historiaa ja tapakulttuuria 1700-luvulta (2003, WSOY), jossa esitellään muiden muassa Aschanin talo.Finna.fi / Helmet:Säätyläiskoti SuomessaNikkaroi vanhaan malliin
Vanhin löytämäni julkaisu, johon sisältyy Pia Perkiön sanoitus tähän Carola Häggkvistin säveltämään joululauluun ”Himlen i min famn”, on ilmeisesti Suomen lähetysseuran julkaisema ”Kauneimmat joululaulut” -vihkonen vuodelta 2001. Perkiön sanoitus sisältyy myös Rainmaker Musicin ja Suomen lähetysseuran vuonna 2001 julkaistun cd-levyn ”Taivas sylissäni” tekstilipukkeeseen. Cd-levyllä kappaleen esittää Maria Laakso. Sanoitus sisältyy myös nuottiin ”Joulun laulut” (F-Kustannus, 2006).Lauluun on olemassa kaksi eri suomenkielistä sanoitusta. Pia Perkiön sanoitus alkaa: ”Keneltä sai tähden tuo katse pienokaisen”. Maija Kalaojan sanoitus alkaa: ”Kuinka taivaan tähdet silmissäsi loistaa”. Lähteitä:Finna-hakupalvelu:https://finna.…
Sebastian Gripenberg (1795-1869) oli senaattori, Mustialan maanviljelyskoulun johtaja, kartanonomistaja ja vapaaherra. Gripenberg syntyi Voipaalan kartanossa Sääksmäellä sotilassukuun ja lähtikin aluksi sotilasuralle, mutta teki merkittävän osan elämäntyöstään maanviljelyn parissa. Hän edisti sukukartanollaan Voipaalassa uusia viljelymenetelmiä, viljeli vuodesta 1833 sokerijuurikasta ja perusti sokeritehtaan. Vuonna 1837 hänet nimitettiin Mustialan maanviljelyskoulun johtajaksi.
Lisää tietoa Sebastian Gripenbergistä löydät Suomen kansallisbiografian osasta 3 (2004), jossa on Raimo Savolaisen kirjoittama artikkeli hänestä. Artikkelin lopussa mainitaan lisäksi seuraavat lähteet:
Artikkelit:
J. R. Danielsson-Kalmari: Arseni Zakarevski ja…
Apurahat ja opintotuki on SYL:n julkaisema kirja, joka esittelee kaikille peruskoulun jälkeen opintoja harjoittaville sekä tieteen- ja taiteentekijöille haettavissa olevat apurahat. Kirja julkaistaan 3 vuoden välein, uusin painos lienee juuri valmistunut. Vastaava teksti on myös julkaisijan kotisivulla http://www.syl.helsinki.fi/
