Yhteistä keskitettyä jakelupistettä Helsingin ja ympäristökuntien kirjastoilla ei ole. Käytännöt vaihtelevat jonkin verran kaupungeittain, mutta hyvien tapojen vastaista materiaalia ei tietenkään jaeta. Helsingin kaupunginkirjaston osalta jaettavaksi toivotut esitteet tulisi lähettää Taloussuunnittelu- ja logistiikkaosaston lähettämöön. Katusoite on Rautatieläisenkatu 8, Helsinki 52. Materiaalin toimittajan tulee ottaa yhteys lähettämöön ennen jaettavan aineiston lähettämistä, puh. 09-31085204.
Materiaalin jakelu- ja kuljetusmaksu peritään Helsingissä kirjaston ulkopuolisen materiaalin jakelusta. Internetsivulta www.lib.hel.fi pääsee esim. Hakemiston kohdasta Maksut sivulle, jonka alalaidassa on linkki Kaikki Helsingin kaupunginkirjaston…
Kyllä, ilmoitus tulee sinulle joko sähköpostilla tai tavallisella postilla. Kirjeet tulevat kakkosluokan postina, joten ne ovat hitaampia. Oman postivalintasi voit käydä tarkistamassa ja muuttamassa HelMetissä omien tietojen kohdassa Muuta tietojasi.
Valitettavasti joulua edeltävä päivitys on aiheuttanut ongelmia joillekin asiakkaille. Kannattaa yrittää ainakin seuraavia:
1. Yritä kirjautua Helmetiin eri selainta käyttäen.
2. Kirjaudu ulos Helmetistä, tyhjennä selaimen välimuisti ja kirjaudu uudelleen.
3. Yritä kirjautua käyttäen osoitetta https://luettelo.helmet.fi/
Jos näistä ei mikään auta, kannattaa vaihtaa pin-koodi. Pin-koodin voi käydä vaihtamassa missä tahansa Helmet-kirjastossa. Ota henkilöllisyystodistus mukaasi.
Pahoittelemme päivityksistä aiheutuneita hankaluuksia.
Toimittajamme mukaan kirjan pitäisi ilmestyä 28.3.17. Kirja on jo tilattu Vaski-kirjastoihin ja tällä hetkellä siihen kohdistuu 189 varausta. Kirjaa on tilattu koko Vaskiin 65 nidettä ja Mynämäkeen 2 nidettä, joista ainakin toinen on ilmeisesti Jokeri eli sitä ei voi varata. Vielä kirja ei siis ole saapunut kirjastoon, mutta varauksen siihen voi jättää. Milloin kirjan sitten saa, on mahdotonta vastata. Mynämäellä voi hyvällä onnella saada Jokerin tai sitten voi liittyä varausjonoon.
PallasPro-aineistohaun mukaan uutuusteos on parhaillaan hankinnassa siellä Torniossa. Varauksia voi tehdä kun kirja on tullut kustantajalta kirjastoihin. Tarkista tilanne kuitenkin omasta kirjastostasi.
Yleisesti voin vastata, että aihepiiristä löytyy Auran kirjaston kokoelmasta teokset: Maailman ympäri, osa 2 ja Maailma nyt, osa 10. Lisäksi löytyy VHS-kasetti Arktinen ja antarktinen sekä DVD-levy Planeettamme maa, jossa David Attenborough esittelee napa-alueita. Kannattaa muistaa myös lehdet: Tieteen kuvalehti ja National geographic, joiden eri numeroista löytyy antarktisista alueista artikkeleita vähän eri näkökulmista.
Kotimaisten kielten keskuksen kielineuvonta voi olla avuksi asiassa.Kielineuvontaan voi olla yhteydessä puhelimitse tai kysymyslomakkeella.Tässä yhteystiedot: https://kotus.fi/kotus/kieli-ja-nimineuvonta/kielineuvonta/
Vastausta ei ollut ihan helppo löytää, koska pääosa lähteistä mainitsee vain Turun kansakoulujen opettajat yleisesti, mutta ei sitä, missä koulussa he toimivat opettajina. Käytin lähteenä mm. teosta Turun kaupungin kansakoulut 1903-1913 sekä sanomalehtien kuolin- ja syntymäpäiväilmoituksia. Tiedot kannattaa tarkistaa, todennäköisesti niissä on virheitä.Kerttulin koulussa toimivat ainakin seuraavat miesopettajat:Väinö Wilhelm Vanhanen (1875 Turku)Lauri Adolf Kaisla (1888 Turku)Juho Oskar Oksanen (1868 Taivassalo)August/Aukust/Aukusti Fabian Heimo (1889)Akseli/Karl Axel Kesä (1888 Turku)Rupert Isotalo (1864 Laitila)Leander Leo Suomela (1873 Kalajoki)Juho Oskari Kytölä (1875 Orivesi)Karl Selim Suomela (1889 Turku)Elis Rantanen (1897 Turku)…
Sisu -linja-autoja oli 57 kpl vuonna 1935 (Hiittu, 2015, 19). Ensimmäiset Sisu -linja-autot valmistuivat 1931-1932. Aluksi linja-autojen korit olivat Oy Suomen Autoteollisuus Ab:n valmistama. Oy Suomen Autoteollisuus Ab perustettiin 1931.
Oy Suomen Sisu Ab:sta kertovia kirjoja on useita, tässä muutama:
Mäkipirtti, Markku: Sisu. Ajoneuvot Suomessa 4.
Hiittu, Matti ja Mikko: Onnikoita ja busseja
Rajasalo, Jorma, Lehtonen, Timo ja Laitinen, Hannu: Pula-ajan bussit 1945-1956
Nygren, Helge: Sisu Suomen ja maailman maanteillä
Blomberg, Olli: Suomalaista sisua vuodesta 1931: monialaosaajasta kuorma-autotehtaaksi
Blomberg, Olli: Yhteissisusta Vanajan ja Sisun kautta Patriaan: 60 vuotta asiakaslähtöistä ajoneuvotuotantoa…
Varaaminen ei onnistu, koska kirjaston järjestelmässä ei ole vielä yhtään teoksen nidettä, vaikka kirjan tiedot näkyvätkin jo järjestelmässä. Katsoin HelMet-kirjastojen hankintajärjestelmästä, että kirjaa on saapunut Helsinkiin ja Vantaalle aivan vähän aikaa sitten. Kirjan niteet pitää kuitenkin vielä käsitellä kirjaston hankinnassa lainauskuntoon ja viedä sitten järjestelmään.
Vielä jonkin aikaa pitäisi siis odottaa ennen kuin kirjasta voi tehdä varauksia. Kannattaa seurata HelMetin kautta, milloin kirjan ensimmäinen nide ilmestyy sinne, koska silloin varauksen pystyy tekemään.
Kirjastossa sähköisenä käytössä Kotuksen MOT Asutusnimihakemisto kertoo, että Liperi-nimellä tunnetaan sekä kylä Liperissä että toinen kylä Outokummussa.
Murtosalo-nimistä paikkaa puolestaan ei löytynyt edellä mainitusta eikä muistakaan tutkimistani lähteistä. Sukunimenäkin on se on harvinainen, eikä Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teos ”Sukunimet” (Otava, 2000) kerro sen alkuperästä, mutta sinänsä Murto-alkuisia sukunimeä on olemassa. Murteissa sillä ei ole tekemistä rikoksena tunnetun murron kanssa, vaan sen merkitys on ’kaskettu ja murrettu tai kuokittu maa’, ’rämeikkö’ tai muuta vastaavaa. Luultavasti nimi ei ole ollut kylän, kunnan tai kaupungin virallisena nimenä, koska siitä ei ole lähteissä merkintöjä.
Myöskään Joki-nimistä…
Tampereen kaupunginkirjastossa on luokassa 90.52 runsaasti erilaista kirjallisuutta vanhoista rahoista, niiden keräilystä ja keräilyarvosta. Kirjallisuutta on lainausosastolla, käsikirjastossa sekä varastossa. Käsikirjastossa on käytettävissä hyviä tietosanakirjoja, joista saa myös hyvää tietoa plooturahoista. Otavan Ison Tietosanakirjan mukaan plooturahaa (myös neliöraha, klippinki, levyraha, ruots, plåtmynt) on lyöty Ruotsissa vuosina 1644-1776. Kokonaistuotanto oli noin 42 000 taaleria (44 000 tonnia).
Verkossa osoitteessa http://www.koillissanomat.fi/arkisto/uutiset0300/plootut/plootut.html löytyy myös uutinen plooturahasta ja sellaisen löytymisestä. Museovirastosta osataan varmasti kertoa tarkemmin plooturahojen arvosta ja siitä…
Keravan kaupunginkirjastoon näyttää ilmestyvän Talouselämä-lehti. Lainattavissa on sekä tämän vuoden, että vuoden 2024 numerot.Täältä voi katsoa lisätietoja.
Hei Konsta Jylhän Joululaulun nuotit löytyvät ainakin Kauneimmat joululaulut -nimisestä kokoelmalaulukirjasta vuodelta 2012, joka kuuluu yleiseen kirjastoluokkaan 78.312.Samaten esimerkiksi Suomalainen Joulu -nimisissä kokoelmalaulukirjoissa (YKL 78.322), vuodelta 2020 Konsta Jylhän Joululaulun nuotti löytyy Kaisa Alasaarelan sovituksena.Kyseistä kokoelma-lalulukirjaa on julkaistu sekä korkealle äänelle, että keskiäänelle. Lisäksi esimerkiksi ´Hyvää Joulua!: suosituimmat joululaulut´- kokoelmakirja vuodelta 2011 (YKL 78.3112) sisältää kyseisen laulun. Tieto löytyi kirjastojärjestelmän kautta hakusanoilla "Konsta Jylhän joululaulu".
PIN-koodin saa käymällä missä tahansa Päijät-Hämeen yleisessä kirjastossa. Ota mukaan kuvallinen henkilöllisyystodistus.
Turvallisuussyistä sitä ei anneta puhelimitse tai sähköpostitse. PIN-koodia tarvitset, kun kirjaudut Lastu-verkkokirjastoon, käytät Heinolan, Hollolan tai Lahden asiakastyöasemia, tai käytät lainausautomaatteja.
Tuollaista suomalaisperäistä etunimeä ei oikein taida olla. Suomesta Väestörekisteri etunimihaussa löytyy kyllä nimi Sarpa, joita on esiintynyt alle 30 vuosien 1920-1979, http://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/default.asp?L=1. Etunimihakua voi käyttää täällä http://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/default.asp?L=1 ja suomalaisia nimipäiviä voi hakea täällä https://almanakka.helsinki.fi/fi/nimipaivat/nimipaivahaku.html. Tavallisia etunimiä, jotka vähän suomalaistamalla voisivat äänteellisesti kuulostaa tuollaisilta voisivat ehkä olla Arja tai Sari.
Äidin enon lapsi on äidin serkku, joten on luontevaa sanoa 'äidin serkun lapsi'.
https://www.kirjastot.fi/kysy/mina-olen-miettinyt-mita-nimitysta?language_content_entity=fi,
