Edilexistä löytyi 2 oikeustapausta aiheesta oikeus hoitoon, toinen Uudenmaan lääninoikeudesta ja toinen Helsingin hallinto-oikeudesta.Uudenmaan LO
Antopäivä: 18.02.1997
Diaarinumero: D:125/4710/97
Taltio: T:157/6
Luokitus: S:1.07.05.03.04
Alaikäinen, avioliitossa oleva A oli määrätty psykiatriseen
sairaalahoitoon tahdostaan riippumatta. Hänen vanhempiaan
ei ollut ennen hoitoonmääräämispäätöksen tekemistä
kuultu. Kun se seikka, että alaikäinen A oli solminut
avioliiton, ei poistanut mielenterveyslaissa säädettyä
vanhempien kuulemisvelvoitetta, lääninoikeus jätti hoitoonmääräämispäätöksen
vahvistamatta.
MielenterveysL_8_§_2_mom
MielenterveysL_11_§_1_mom
ja
Helsingin HAO
Antopäivä: 14.12.2001
Diaarinumero: D:05705/01/4710…
Useissa internet-lähteissä on tosiaan viitattu skotlantilaisten ja kanadalaisten tutkijoiden tekemään tutkimukseen, jonka mukaan optimaalisin istuma-asento olisi 135 asteen kulmassa. Suora tai eteenpäin nojaava istuma-asento taas rasittavat selkää liikaa.
Työterveyslaitoksen julkaiseman Ergonomia-teoksen mukaan lantiokulman, eli vartalon ja reisien välisen kulman, olisi hyvä olla suoraa kulmaa suurempi, noin 130 astetta, jolloin lanneranka asettuu luonnolliseen notkoasentoon. Sen voi toteuttaa joko hyvin muotoillulla, taaksepäin kallistuvalla lepoistuimella tai esimerkiksi satulatuolilla, jolloin vartalo on suorassa, mutta reidet kallistuvat alaviistoon. Erityisen tärkeää istuimessa on lannerangan tuki. Hyvässä työtuolissa on myös…
Luettelemasi kirjat todellakin ovat viimeisimmät suomennetut Maria Wern -dekkarit, eikä niiden välissä ole muita. Uusin Det du vet inte, ei ole vielä ilmestynyt suomeksi.
Yksi työntekijöistämme ehdotti että kyseessä voisi olla C. S. Lewisin Velho ja leijona -kirja, joka aloittaa Lewisin kirjoittaman Narnia -sarjan. Kyseisessä teoksessa neljä lasta kulkee vaatekaapin kautta Narniaan, jossa he Aslan -leijonan kanssa taistelevat Valkeaa Velhoa (myöhemmissä suomennoksissa Valkoista Noitaa) vastaan. Valkea Velho voi taikasauvallaan muuttaa ihmiset ja eläimet kiveksi. Jos joku velhoista enemmän tietävä osaa kertoa vielä muita vaihtoehtoja, niin voi kommentoida alle.
Sotamuseolta tiedettiin kertoa, että kyseessä näyttäisi olevan Linnoituspatteristo 6:n (alkuvuodesta 1944 Kevyt patteristo 17) asevelimerkki. Merkistä on lyhyt kuvaus teoksessa Jatkosodan asevelimerkit (Docendo 2021), s. 307. Patteristo ehti osallistua Lapin sotaan. Patterin päällikkönä toimi kuvataiteilija Mikko Asunta. Teoksessa kerrotaan, että merkistä itsestään ei ole löytynyt tietoja. Verkossa olevasta Reijo Soinisen Sotilasmerkkejä Suomen sodista 1939 - 1945 -luettelosta merkki löytyy paikoilta 592 ja 852. Luettelon merkit ovat erilaisia kuin kuvassa, sillä toisessa ei ole alasakarassa vuosilukua ja toisessa on vuosiluku 1944.Patteristosta on laadittu 1990-luvulla historiikki, ja sotapäiväkirja löytyy digitoituna Kansallisarkiston…
Kyseisten kylännimien alkuperä on jäänyt epäselväksi. Iso-Äiniö on tunnettu myös nimellä Äinää ja Vähä-Äiniö nimellä Äinönen. Lähde: Suomalainen paikannimikirja SuomalainenPaikannimikirja_e-kirja_kuvaton.pdf (kotus.fi)
Mahdollisen lisätiedon saamiseksi suosittelen Kotimaisten kielten keskuksen nimistöasiantuntijoiden tarjoamaa nimineuvontaa osoitteessa: Kieli- ja nimineuvonta - Kotimaisten kielten keskus (kotus.fi)
Taideyliopistojen Töölön kampuskirjastolla Musiikkitalossa näyttäisi olevan pianopartituuri Syllogi apo 18 tragoudia = 18 selected songs : for voice and piano (or Orchestra) : volume II: 10-18 (2012), joka sisältää siis Mikis Theodorakisin lauluja eri runoilijoiden teksteihin. Nuottijulkaisussa on myö etsimäsi laulun To tréno févgi stis októ.Syllogi apo 18 tragoudia = 18 selected songs : for voice and piano (or Orchestra) : volume II: 10-18 | Taideyliopisto | Finna.fiVoit tilata nuotin kaukolainaan oman lähikirjastosi kautta.
Runo on Aaro Hellaakosken Huojuva keula. Se alkaa: "Missä on kompassineula, joka ei värise?" Runo löytyy kokoelmasta Huojuvat keulat : runoja (1946). Teos on luettavissa kokonaisuudessaan Kansalliskirjaston digitoiduissa kokoelmissa. Hellaakoski: Huojuvat keulat: https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/1925702?page=1Suora linkki runoon (Huojuvat keulat, s. 114): https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/1925702?term=HUOJUVAT%20…
Leo Bassista löytyy lähinnä artikkelitietoa:
- Saariluoma, Jaakko on kirjoittanut artikkelin Teatterin uudelleen arviointi : Leo Bassille tärkeintä on suora kontakti. JULKAISUSSA: Teatteri. - 55 (2000) : 8, 37-38
-Arkimies, Kirsikka taas artikkelin Anarkistikoomikko paljastaa salaisimmatkin vietit
JULKAISUSSA: Teatteri 54 (1999) : 5, s. 33
-Kanto, Anneli: Verenhimoiset viettimme : Leo Bassi villitsi yleisönsä pysäyttämään liikenteen
JULKAISUSSA: Teatteri 54 (1999) ; 5 ; 20-21
-Haapanen, Irmeli: Leo Bassi vaalii klovnin anarkistisuutta JULKAISUSSA Turun sanomat 1999-08-12
Teatteri-lehteä säilytetään seuraavissa kirjastoissa:
Itäkeskuksen kirjasto: Kuluva + 5 edellistä vuotta…
Mm. Kozlowskin kirjoittama Developing adapting teams on artikkeli tai luku Ilgenin ja Pulakosin toimittamassa kirjassa The changing nature of performance. Kirja on hankittu Helsingin kauppakorkeakoulun kirjastoon. Kysy kotikuntasi kirjastosta mahdollisuutta kaukolainaukseen.
Löysin ainakin kaksi aika laajasti näitä asioita käsittelevää kirjaa. Kirjat löytyvät ainakin Helsingin ja Espoon kaupunginkirjastoista, joista niitä voi tilata myös kaukolainoiksi:
"Muoti: suunnittelijoiden vuosisata 1900-1999", toimittanut Charlotte Seeling, 2001
Tolkien, Tracy : "Vintage: the art of dressing up", 2000.
Tämä englanninkielinen kirja käsittelee nimenomaan aikakautta 1940-2000 ja siinä kerrotaan pukeutumisen lisäksi myös tämän aikakauden kampauksista ja meikeistä.
Voit tilata näitä kirjoja kaukolainoiksi Seinäjoen kirjaston kautta.
Jatko-osan nimi on Dirdy dancing: Havana nights (2004). Elokuvan on ohjannut Guy Ferland ja pääosiaa esiintyvät mm. Diego Luna,Katey miller, Sela Ward, John Slattery http://en.wikipedia.org/wiki/Dirty_Dancing:_Havana_Nights
Elokuvasta on saatavana soundtrack nimella Dirdy Dancing Havana Nights.
Täältä voit yrittää ladata elokuvan tai musiikin:
http://www.dirtydancinghavananights.com/
Tässä traileri
http://www.apple.com/trailers/artisan/dirtydancinghavananights/
Ja täältä voit katsoa pätkiä elokuvasta
http://www.youtube.com/watch?v=ZuKNgmCafFQ
Kyllä tällaista ihan ilmeisesti tapahtuu. Merimatkojen kuvauksissa kerrotaan uupuneista maalinnuista, jotka harhailevat merellä ja laskeutuvat laivan kannelle lepäämään. Internetistäkin löytyy tällaisia kertomuksia – ainakin englanniksi. Esimerkiksi sivulla http://www.noozhawk.com/article/120211_captains_log_tiny_bird_lost_at_s…
kapteeni kertoo pienestä linnusta, joka oli eksynyt monen kilometrin päähän maasta ja pelastui vain sen ansiosta että laiva osui paikalle.
Monet muuttolinnut, jotka lähtevät ylittämään merta, uupuvat kesken matkan ja menehtyvät, kuten biologi Riku Lumiaro toteaa seuraavalla sivulla:
http://mmm.multiedition.fi/syke/luonnon_kirjo/2011/1-2011/5-talvi.php
Mutta tämä on tietysti eri asia – muuttolinnut kun eivät…
Tarvitset oman kortin, mikäli lainaat Lahden kaupunginkirjastosta. Lisäksi voit lainata tällä samalla kortilla myös muista Päijät-Hämeen yleisistä kirjastoista.
Hakiessasi korttia ota mukaan kuvallinen henkilöllisyystodistus, esim. ajokortti tai passi.
Lisätietoja kirjastokortista sivulla:
http://lastukirjastot.fi/kirjastokortti
Valaistusta kysymykseesi saat esimerkiksi kirjasta Lasten turvattomuus Suomessa ja Virossa, Kuopion yliopisto 1995. Kirjan saatavuustiedot löytyvät Helsingin kaupunginkirjaston Plussa-tietokannasta.
Helsingin Sanomat on julkaissut aiheesta lukuisia artikkeleita. Niihin voit tutustua pääkirjaston uutisalueella. Viron lapsista ja perheistä on kirjoitettu ainakin suraavissa Helsingin Sanomien numeroissa: 8.2.97 Virolaislapsia opetetaan omalla äidinkielellä, 22.3.98 Virossa lasta ei paimenna kännykkä vaan laki, 5.9.98 Lapsipornon uskotaan lisääntyneen hälyttäväsi Itämeren maissa, 29.6.99 Rahapula uhkaa Viron kansan terveyttä, 10.12.99 Työelämä vaikeuttaa virolaisnaisten äitiyttä, 17.1.2000 Viron katulapset kuvasivat elämäänsä. Lisäksi Aleksi-…
Sukunimeä Poikkimaa ei löydy sukunimikirjoista, mutta muiden samankaltaisten nimien perusteella uskaltaisin arvata, että kyseessä on talon nimestä tullut sukunimi. Poikkimaa, -mäki ja -metsä ovat usein nimityksiä, jotka kuvaavat esimerkiksi mäkeä, jonka yli menee polku/kulku-ura tai suoalueen katkaisevaa metsäsaareketta.
Maantieteellisessä nimistössä Poikkimaa esiintyy koko Suomessa; Länsi-Lapista Kaakkois-Suomeen saakka.
#-merkkiä, josta käytetään myös sanaa hashtag, käytetään aihetunnisteena. Jos julkaisussa olevaa aihetunnistetta #leikki painaa, voi nähdä muita Facebookin julkaisuja, joita kaverilistalla olevat henkilöt tai henkilöt joiden tili näkyy kaikille ovat kirjoittaneet. Aihetunnisteiden alkuperäinen tarkoitus oli auttaa löytämään itseä kiinnostavia julkaisuja. Nykyään ne ovat kehittyneet osaksi sosiaalisen median kielenkäyttöä, ja niitä saatetaan käyttää lauseenomaisesti (#tämä#on#esimerkkilause).
Lisää aiheesta voi lukea esimerkiksi Kielikellon artikkelista vuodelta 2018: https://www.kielikello.fi/-/kun-risuaidasta-tuli-hashtag
Aihetunnisteet otettiin käyttöön Facebookissa vuonna 2013: https://yle.fi/uutiset/3-6686562
