Tässä pieni listaus kysymykseesi liittyen. Hyvin monet perusdekkarit noudattavat tuota mainitsemaasi kaavaa ja esimerkiksi perinteiset Agatha Christien dekkarit toistavat erityinen paikka (kartano, juna, laiva, hotelli jne.), salaisuus, sinnikäs etsivä murhaaja metsästämässä -kaavaa. Listauksessa on useampi ei-dekkari.
Tunnethan kirjaston Lukuvalmentaja -palvelun? Oheisesta linkistä pääset katsomaan, miten kirjaston lukuvalmennus toimii ja vaikkapa lähettämään tarkemman toivomuksen lukuvalmentajallemme.
Kirjaston lukuvalmentaja https://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Vinkit/Kirjaston_Lukuvalmentaja
Lucinda Riley : Enkelipuu linkki Helmet (viihde) http://armas.btj.fi/request.php?id=f55f7189859e3777&pid=…
Suomen kuvataiteilijamatrikkelista ei löydy tietoa Jorma Hietalasta. Netistä löytyvien kuvien perusteella omistamanne teoksen signeeraus näyttää kyllä kovasti Jorman Hietalan signeeraukselta. Mikäli haluatte varmistua teoksen tekijästä, teidän kannattaa kääntyä asiantuntevan taideliikkeen puoleen.
https://www.kirjastot.fi/kysy/mista-laytaisin-lisatietoa-henkilosta-jon…
https://finna.fi/Record/varkaudenmuseot.pju-47495?imgid=1
Digihautaus.fi -verkkopalvelussa on vapaamuotoisesti kuvattu, mitä asioita digitestamenttiin on hyvä kirjata, mutta valmista mallipohjaa ei palvelussa ole: https://www.digihautaus.fi/digitestamentti/
Lisäksi löytyi malliasiakirja digitaaliseksi tahdoksi, josta voi olla myös apua: https://www.hok-elannonlakipalvelu.fi/fileadmin/user_upload/lakinostot/Digitaalinen_tahtoni_lomake_2022.pdf
Combretum-suku on saanut suomenkielisen nimen kombretumit. Kasvien suomenkielisten nimien ontologiasta (Kassu) löytyy nimet neljälle sukuun kuuluvalle lajille, joista puita on kolme: rautakombretum (Combretum imberbe), silkkikombretum (Combretum molle) ja tulikombretum (Combretum paniculatum). Neljäs on puumainen köynnöskasvi koukkuköynnös (Combretum indicum). Suomen lajitietokeskuksen Laji.fi-tietokannasta löytyy vielä kolme kombretumia lisää: hikkakombretum (Combretum bracteosum), korvakombretum (Combretum hereroense) ja piikkikombretum (Combretum aculeatum). Kaiken kaikkiaan Combretum-lajeja on maailmassa kolmisensataa (Combretum — The Plant List).
Ei ole luvallista. Kirjastoilla on hyvin rajoitetusti oikeuksia tehdä tekijänoikeuden suojaamista teoksista kopioita omaan kokoelmaan. Kansalliskirjastolla on oikeus tehdä näin, kun sen kokoelmista puuttuvaa teosta ei voi ostaa. Tieteelliset ja maakuntakirjastot voivat turvasyistä tehdä kopioita tuhoutumisalttiista teoksista, mutta vain jos sellaisen kappaletta ei voi ostaa.
Teoksen vapaa lukemisoikeus verkon kautta ei sisällä muiden oikeuksien luovutusta, kuten oikeutta tehdä kopioita. Tekijänoikeuslain 12§ antaa oikeuden tehdä muutaman kopion yksityiseen käyttöön, mutta kirjaston kokoelmaan tehtävä kopio ei ole koskaan yksityistä käyttöä.
Heikki Poroila 27.2.2014
Varsinaisia seikkailu- tai tehtäväratakirjoja emme onnistuneet löytämään, mutta näissä kahdessa kirjassa edetään kuitenkin sankareiden kanssa seikkailusta toiseen. Piilopaikka puussa (suomennos: Anne Luukkanen) -kuvakirjassa Petteri Kaniini ystävineen ratkaisee kolme salaista oravatehtävää. Jukka Lemmetyn Leo Z ja pillerinpyörittäjä -kuvakirjassa seikkaillaan Löytöretkimuseossa.
Tarkoitat ilmeisesti Nathan Evansin tunnetuksi tekemää uusiseelantilaista kansanlaulua ”The Wellerman”, josta käytetään myös nimiä ”Wellerman” tai ”Soon may the Wellerman come”. Laulu sisältyy esimerkiksi nuottiin ”Chart hits of 2021” (Hal Leonard, [2021]; HL00386448; nimeke takakannessa: ”Easy piano arrangements of 20 smash hits”). Nuotissa on helppo pianosovitus, sanat ja sointumerkit. Myös verkosta löytyy useita nuotinnoksia tästä laulusta, osa niistä voi olla maksullisia. Tässä yksi esimerkki:
https://musescore.com/user/6695411/scores/6613120
Museoviraston korjauskorteista löytyi tietoa öljymaaleista, joita on käytetty puupintojen maalauksessa. Kortin mukaan lyijyä on käytetty lyijyvalkoisessa, joten saattaa olla mahdollista, että lyijyä on. Kortissa kerrotaan tarkemmin öljyväreistä sekä siitä, milloin mikäkin väri on ollut suosittua. Asiasta kannattaa kysyä tarkemmin Kysy museolta -palvelusta, jossa on museoalan asiantuntijoita vastaamassa kysymyksiin tai Museoviraston kirjastosta, kirjasto@museovirasto.fi.
Helsingin kaupunginkirjaston keskitetty varasto sijaitsee pääkirjastossa Pasilassa, käyntiosoite Kellosilta 9. Siellä olevia kirjoja pääsääntöisesti lähetetään muihin kirjastoihin, mutta lehdet ovat tästä poikkeus. Niitä ei lähetetä muihin kirjastoihin edes lukukappaleiksi, koska on tarkoitus, että lehdet ovat aina saatavilla yhdessä paikassa kopiointia tai lukemista varten. Ne ovat myös olennainen osa tietopalvelua.
Mainitsemaanne Eeva-lehteä löytyy varastosta vuosikerrat 1936-1951, 1965-1980, 1995-1998. Uusimmat numerot löytyvät pääkirjastossa uutisalueelta. Muiden lehtien saatavuuden voitte tarkistaa sivulta http://www.lib.hel.fi/pasila/varasto/vale01.htm
Kirjaa löytyy useista eri kirjastoista Suomesta, voit tarkistaa ne Finna-verkkopalvelusta. Tässä linkki tuloslistaan: "kaksi kotia monta tarinaa karjalaiset sisä-savossa" | Hakutulokset | Finna.fiMikäli haluat teoksen kaukolainaksi Hämeenlinnaan, voit tehdä kaukolainapyynnön Vanamo-verkkokirjaston kautta. Löydät kaukolainalomakkeen Ota yhteyttä-valikosta.
Metsäneläimistä kaupungissa kertovat mm.
Miler: Myyrä kaupungissa (kuvakirja)
Huovi: Suurkontio Tahmapää (lukemaan opettelevien Keltanokka-sarjaa, siinä mm.orava, hirvi ja karhu taajamassa)
Toivola: Kesäpuiston kettu (helppolukuista Kirjava Kukko- sarjaa)
Lindenbaum: Henna ja Hurjat hirvet (hirviryhmä kerrostalossa, kuvakirja)
Laulajainen: Loikkeliinin matka lumen maahan (saturomaani, jossa kenguru päätyy Suomeen ja Helsinkiin ja saa oppaakseen helsinkiläisen Råtan)
Summers: Milla ja Molla (alanimeke: tarina maalaishiirestä ja kaupunkilaishiirestä, kuvakirja. Maalaishiiren ja kaupunkilaishiiren tarinasta on monenlaisia muitakin kuva- ja satukirjaversioita, löytyvät Helmetistä kun hakusanaksi laittaa Maalaishiiri ja kaupunkilaishiiri)
En…
Valitettavasti Murrekuvat-videota ei ole enää HelMet-kirjastoissa. Aiemmin on ollut, mutta ne on jouduttu poistamaan - siitä muistona vielä tuo tieto HelMetissä. Videota näyttää olevan lainattavana ainoastaan Tampereen yliopiston kirjastossa.
Pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastoista löytyvään materiaaliin pääset
käsiksi Plussa-haun kautta, joka löytyy osoitteesta http://www.libplussa.fi Asiasanalla äänenmuodostus löytyy 15 viitettä, mm. seuraavat:
Rossing, Thomas D. The science of sound (1990), Parviainen, Kati Puhe-elimistön rakenne ja sen toiminnan perusteet (1973), Campbell, Murray The musician's guide to acoustics (1998) ja Brown, Oren L. Discover your voice how to develop healthy voice habits (1996).
Lisää aiheesta voit etsiä myös Sibelius-akatemian kirjastosta www.siba.fi, puh.09 - 405441
Kysymykseesi on vastattu aikaisemminkin. Kysy kirjastonhoitajalta-palvelun arkistosta kannatta tarkistaa näitä nimikysymyksiä. Arkisto löytyy osoitteesta http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx
Kirjoita hakuruutuun sanat etunimet niko (nora). Esimerkiksi Niko-haulla saat seuraavan vastauksen: lähtönimenä on Nikolaus tai Nikodemus (niko=voitto, laos=kansa). Nikolaosta on pidetty merenkulkijoiden suojelupyhimyksenä. Tunnetaan myös hyväntekijänä. Useissa maissa hän tuo lahjoja lapsille jouluna. Lähde:Lempiäinen Pentti Suuri etunimikirja
Seuraavista kirjoista löytyy tietoa tuon ajan sisustuksesta ja käytetyistä materiaaleista ja väreistä:
HUOKUNA, Tiina
Vallankumous kotona! : arkielämän visuaalinen murros 1960-luvun lopussa ja 1970-luvun alussa. Yliopistopaino, 2006
SARANTOLA-WEISS, Minna
Sohvaryhmän läpimurto : kulutuskulttuurin tulo suomalaisiin olohuoneisiin 1960- ja 1970-lukujen vaihteessa. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2003
OLETA pyöreä tuoli : Eero Aarnion 60-luku = Assume a round chair : Eero Aarnio and the 60's. Helsingin taidehalli : Taideteollinen korkeakoulu, 2003
SARANTOLA-WEISS, Minna
Reilusti ruskeaa : 1970-luvun arkea. WSOY, 2008
POP - rauha - rakkaus : 1960- ja 70-lukujen elämää ja ilmiöitä.
Lahden taidemuseo, 2008
Kirjojen saatavuuden voit…
Opetus- ja kulttuuriministeriön kokoamien vuositilastojen mukaan Suomessa oli vuonna 2009 155 kirjastoautoa ( ja yksi vene). Vuoden 2010 tilastotietoja ei vielä ole käytettävissä. Ne on luvattu julkistaa 1.4.2011.
Kirjastoalan yleiseltä sivulta www.kirjastot.fi, voi käydä tarkistamassa uusimmat tilastotiedot. Hakemistosta löytyy sekä tilastot että erikseen kirjastoautot
Hei
Oulunkylän kirjastossa voi tulostaa väritulosteita. Tulosteiden hinta on kirjastoissa 0.40€ sivulta.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut
