Hei,
virke sisältyy Henry Wadsworth Longfellow’n kirjaan Evangeline. A Tale of Acadie vuodelta 1847. Se löytyy kirjoittamalla virke Google-hakukoneeseen.
Fennica Suomen kansallisbibliografia –tietokannan mukaan Evangelinea ei ole suomennettu.
Tekstiä haettiin myös runotietokannan avulla
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/
Virkettä ei löytynyt näistä kirjoista, joissa on Longfellow’n suomennoksia:
Holden, Edith: Luontopäiväkirja 1905. 1989
Lausunto-ohjelmaa kaunoluvun opetusta ja esitystä varten. Koonnut Onni Savola. 1920
Maailmankirjallisuuden kultainen kirja /3/. Englantilaisen kirjallisuuden kultainen kirja. Toimittanut Eino Railo. 1933
Veri ja kulta. Yrjö Jylhän suomentamaa maailmanlyriikkaa. 1954
Tämäkään kirja ei…
Helsingin kaupunginkirjaston lastenosastot ylläpitävät Plussanen-hakusivua, josta löytyy tietoa ennen kaikkea lasten ja nuorten aineistosta. (Plusselin ruotsiksi, Plussie englanniksi).
Osoitteesta http://www.libplussa.fi/plussanen/minajamuut.html löydät aineistoa mm. aiheista "ihminen" ja "mistä lapset tulee", jotka näyttävät molemmat liittyvän tutkielmasi aiheeseen.
Osoitteesta http://www.libplussa.fi/plussanen/swe-ihminen.html löydät vastaavaa aineistoa ruotsiksi. Hakutuloksesta näet paitsi teoksen tiedot myös sen saatavuuden pääkaupunkiseudulla.
Ylen TV1-kanavan Puoli seitsemän -ohjelman jaksoja puffataan ennakolta vauhdikkailla pikku mainospätkillä. Viitatussa klipissä näyttelijä Marja Packalén keskeyttää toistuvasti itseään koskevan esittelyn englanninkielisellä fraasilla, joka pehmennettynä suomentuu muotoon "suu kiinni!".
Packalén-jaksoa löydy enää Yle Areenasta eikä sarjaa ole ainakaan vielä Elävässä arkistossa. Toisaalta mainospätkiin ei itse jaksoissa usein edes palata. Mutta onneksi Puoli seitsemän -ohjelmalla on oma palaute- ja kysymyslomake, jolla tätäkin asiaa voi tiedustella suoraan ohjelman tekijöiltä.
Linkki kysymyslomakkeeseen
Hei
Kirjastohakemistosta https://hakemisto.kirjastot.fi/ voit hakea tiettyä palvelua tietyssä paikkakunnassa. Vaasan kirjaston sivulta https://vaasankirjasto.finna.fi/OrganisationInfo/ löydät ne palvelut, jotka ovat tarjolla Vaasan pääkirjastossa.
Tällä hetkellä näyttää siltä, ettei Vaasan pääkirjastossa ole digitointimahdollisuutta.
Tietoa toimistotekniikan kehityksestä lähtisin etsimään seuraavista kirjoista:
•Vuorenmaa, Tuomo-Juhani: Valojäljentäminen Suomessa : Sinikopioista tietoyhteiskuntaan
•Poimintoja puhelin- ja lennätintoiminnan historiasta
•Halsas, Lauri: Stockmannin tietojenkäsittelyn vaiheet 150 vuoden aikana.
•Stolt, Eeva: Jyväskylän konttorikone oy 1929-1999
•Hynninen, Tom : Oy Konttorityö 1938-1998
•Jotuni, Pertti: Konttorityötä puolen vuosisadan ajan : Oy Konttorityö 1938-1988
Näistä kaksi ensimmäistä löytyy Mikkelin kaupunginkirjastosta, muut voit tilata kaukolainana esimerkiksi Kuopion varastokirjastosta.
Lisäksi asiasanahaulla Aleksi-tietokannasta löysin kaksi mielenkiintoisen kuuloista artikkelia:
•Tietokoneen lyhyt historia
Julkaisussa:…
Hei,
Valitettavasti teosta The Magical Pantheons ei löydy Hämeenlinnasta, eikä sitä näytä olevan saatavilla muualtakaan Suomen kirjastoista.
Olaus Magnuksen teosta ei ole myöskään Hämeenlinnan kirjastossa ('Suomalaiset pohjoisten kansojen historiassa' samalta tekijältä löytyy) Historia om de nordiska folken -teosta löytyy Suomesta, joten siitä voi tehdä kaukolainatilauksen. Oheisessa linkissä on Hämeenlinnan kirjaston kaukopalvelun ohje:
https://vanamo.verkkokirjasto.fi/web/arena/kaukolainat
Lähin kirjasto on Vallilan kirjasto. Melko lähellä ovat myös Kirjasto 10, Töölön kirjasto ja Pasilan kirjasto. Kirjastoauto palvelee remontin ajan Kallion kirjastolla kerran viikossa.
Varaukset voi noutaa Vallilan kirjastosta remontin alettua.
Lisää tietoa remontista Helmet-sivustolta:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Uutispalat/Kallion_kirj…
Varaukset kohdistuvat koko Vaski-alueelle ja varattu kirja ns.tärppää sieltä missä se on ensimmäisenä vapaana. Varauksesi siis lähetetään Turun pääkirjastoon muualta, jos kirjaa ei pääkirjastossa sillä hetkellä ole.
En valitetettavasti pysty minäkään puulajia tunnistamaan, mutta kyseessä lienee ihmisen muotoilema lehtipuu. Kuvassa näkyvät "myhkyrät" eivät ole todennäköisesti luonnollisia, vaan ovat syntyneet ihmisen systemaattisen leikkaamisen tuloksena, tavoitteena oletettavasti mahdollisimman tuuhealehvistöinen puu. Kuvan perusteella puu kasvaa puistossa, mikä lisää todenäköisyyttä sille, että kyseessä on ihmisen muotoilema puu. Kun näkyvillä ei ole ollenkaan puun lehtiä, sen lajin määrittely pelkän rungon perusteella vaatisi hyvää tuntijaa. Itse en usko, että tässä on kysymys mistään harvinaisesta puulajista, vaan ulkonäkö johtaa ajatukset väärään suuntaan.
Azoreilla on kyllä laaja omaperäinen, osittain jopa ainutlaatuinen kasvillisuus.…
Aiheesta löytyi paljonkin erilaisia artikkeleita, joista voi saada jotakin viitteitä. Artikkeleissa on hieman eri käsitys siitä, mitkä maat ovat kärjessä ja mitkä hännillä:
https://www.indy100.com/article/a-map-of-the-countries-that-speak-the-best-english-7421281
https://www.babbel.com/en/magazine/best-non-native-english-speaking-countries/
https://finlandtoday.fi/finland-places-among-the-top-four-english-speaking-countries-in-the-world/
https://www.mosalingua.com/en/english-speakers-in-the-world/
https://ceoworld.biz/2019/11/05/revealed-the-worlds-best-non-native-english-speaking-countries-2019/
https://www.economist.com/graphic-detail/2019/12/04/where-are-the-worlds-best-english-speakers
Sulamispiste, kiehumispiste ja jähmettymispiste riippuvat siitä, mistä aineesta on kyse. Esimerkiksi veden kiehumispiste on celsiusasteikon alkuperäisen määritelmän mukaan tasan 100 celsiusastetta eli 373,15 kelviniä normaali-ilmanpaineessa. Vesi jäätyy eli jähmettyy 0 celsiuksen lämpötilassa.
Tähän kysymykseen on vastattu aiemminkin tällä palstalla. Täältä löytyy hyviä linkkejä tiedonhakuun;
https://www.kirjastot.fi/kysy/aineita-luokitellaan-kiinteihin-nesteisii…
Ajantasaisessa Yhdistyslaissa, sen 5.luvussa käsitellään yhdistyksen päätöksentekoa.
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1989/19890503#L5P20
Kokouskäytännöt-sivustolla käsitelty myös yhdistyksen sääntömääräisiä kokouksia
https://www.kokouskaytannot.fi/kokoukset-yhdistystoiminnassa/kokoustyyp…
Taulujen tunnistamisessa voivat auttaa taiteen asiantuntijat. Bukowskin ja Hagelstamin antiikkiliikkeistä kannattaa kysyä. Kuvataiteilijamatrikkelia sekä Art Signature Dictionary'a voi myös selailla.
https://www.hagelstam.fi/
https://www.bukowskis.com/
http://www.artsignaturedictionary.com/
https://www.kuvataiteilijamatrikkeli.fi/
Kuvataiteilijamatrikkelin Robertit ja Art Signature Dictionary'n Robertit.
Esine on gondolin muotoinen suola-astia. Verkosta löytyy vastaavia myynnissä, ks. esim. tämä ilmoitus, jossa kerrotaan, että kulho on Muranon lasia. Astian mukana kuuluisi olla airon muotoinen lusikka.
Brikettien valmistamisesta löytyy tietoa Internetistä esim. seuraavilta sivuilta:
http://www.motiva.fi/kirjasto/Uusiutuvat%20energial%E4hteet%20Suomessa/…
http://www.inf.vtt.fi/pdf/tiedotteet/2000/T2045.pdf
www.pelletforum.com
Esim. seuraavassa työtehoseuran metsätiedotteessa on tietoa briketistä
Eilavaara, Erkki: Nykytilanne puupellettien tuotannossa ja käytössä.1999.Työtehoseuran metsätiedote; 13/1999 (611)
Mikrofilmin lukulaite on Oulun kaupunginkirjaston lukusalissa (3. krs.) Lukusali on avoinna ma-pe 9-20, la 10-17, su 12-16, juhlapyhien aattopäivinä 9-17. Mikrofilmin lukulaitteen voi varata käyttöönsä etukäteen (p. 08-558 47321).
