Kyseessä voisi olla Timo Parvelan kirja Sanoo isä (Tammi, 2001). Sille on ilmestynyt myös jatko-osa Mitäs siihen sanot, isä? vuonna 2002.
Lisätietoa Kirjasammossa: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Auae6cf19d-d6d1-4581-9cc5-6…
Käytä pääkaupunkiseudun kirjastojen aineistotietokanta Plussan tarkennettua hakua (klikkaa kohdasta tarkennettu haku) http://www.libplussa.fi Valitse sitten haku asiasanalla. Voit kirjoittaa laatikkoon hakulauseeksi: neuvottelutaito tai viestintä. Valitse kohdasta 'tarkenna' tarvittaessa asiasanahaku (vieritä laatikon reunassa olevaa nuolta), ja kirjoita hakusanaksi englannin kieli. Klikkaa seuraavaksi kohdasta tee haku.
Näin saat kymmenen viitettä, joista ainakin teokset Kokous- ja neuvottelukielen käsikirja suomi-englanti (1988) ja Brims, Jim: English for negotiating (1984) näyttäisivät sopivan kysymykseesi. Muiden viitteiden soveltuvuudesta tarkoituksiisi voit päätellä jotain katsomalla täysistä tiedoista niille annettuja asiasanoja.…
Kappale on Timo Mäenpään säveltämä ja siitä löytyy nuotti nimellä Ystäväni, muistathan Musiikkiarkiston ja Kansalliskirjaston kokoelmista. He eivät postita tätä aineistoa kaukolainaksi, joten ainoa vaihtoehto on käydä itse paikan päällä Helsingissä. Yksityishenkilöllä on lupa ottaa nuotista kopio omaan käyttöön. Kappale löytyy myös Lopen kirjaston kotiseutukokoelman Loppi: nuotteja, musiikki -nuottikokoelmasta: Loppi : nuotteja, musiikki | Ratamo-kirjastot | Ratamo-kirjastot. Kotiseutukokoelmasta ei anneta kotilainoja.Tässä em. kirjastojen ja Musiikkiarkiston verkkosivut lisätiedustelujen varalta:MusiikkiarkistoEtusivu | KansalliskirjastoKirjasto - Lopen kunta
Kiitos tärkeästä Suomen tilastollisen vuosikirjan ja Suomen virallisen tilaston (SVT) tiedonlähteitä koskevasta palautteesta.
Olet oikeassa siinä, että Tilastokeskuksen Käsikirjoja -sarjassa (nro 3, neljäs laitos) vuonna 1982 ilmestynyt tilasto-opas on viimeinen laatuaan.
Tällä hetkellä Tilastokeskus julkaisee verkkosivuillaan yli 200 eri tilastoa. Jokaisella tilastolla on oma kotisivu, joka sisältää varsinaisen tilasto- ja taulukko-osuuden lisäksi kunkin tilaston kuvauksen sekä keskeiset metatiedot kuten käsitteet ja määritelmät, laatuselosteen ja luokitukset. Tämä kokonaisuus on tällä hetkellä paras julkaistu opas siihen, mitä tilastoja Suomessa julkaistaan.
Tilaston kotisivulla on kohta Kuvaus, joka sisältää tiedon ao. tilaston…
Kyseinen kirja löytyy seuraavista pääkaupunkiseudun kirjastoista:
Kansalliskirjastosta, josta sitä ei saa kotilainaksi - voi käydä lukemassa.
Museovirastosta, Sturenkatu 2a, 1 kpl, jota ei saa kotilainaksi - toinen kpl, jonka voi lainata. Kokoelma on B A Sarjat Lahti Lahden museo- ja taidelautakunta Piirteitä 17.
Sellaista aineistoa, joka löytyy pääkaupunkiseudun erikoiskirjastoista, ei kaukolainata Vantaalle, vaan asiakkaan on itse käytävä ko. kirjastossa.
Asiaa on pohdittu ainakin evoluution kannalta. Skottilainen geologi ja kirjalija Dougal Dixon visioi 1980-luvulla, miltä ihminen saattaisi näyttää 50 miljoonan vuoden kuluttua. Katso kuvat:
http://www.geekologie.com/2012/02/fugly-what-humans-will-look-like-in-5…
http://www.findance.com/uutiset/17512/taltako-ihminen-nayttaa-50-miljoo…
Dixon on kirjoittanut useita kirjoja mm. dinosauruksista ja evoluutiosta. Kirjassaan "Ihmisen jälkeen : tulevaisuuden eläinkunta" (Kirjayhtymä 1983) hän pohtii tieteelliseltä pohjalta millaisen suunnan evoluutio voisi saada sitten kun nykyiset valtalajit, myös ihminen, ovat tuhoutuneet ja aikaisemmin vähäpätoiset lajit ovat saanneet kehittyä esteettä. Kirjaa on saatavana pääkaupunkiseudun kirjastoista. Katso…
10.10. on Oulan nimipäivä ortodoksisen kirkon nimipäiväkalenterin mukaan, kertoo Yliopiston nimipäiväalmanakka 2013 (http://almanakka.helsinki.fi/nimipaivat/).
Yksittäisellä lainaajalla on oikeus omalla päätöksellään pitää ns. lainaushistoriaansa tallessa, mutta tämä tieto on vain asiakkaan itsensä käytössä.
Kirjastolla ei ole oikeutta säilyttää lainaajaan liittyvää koottua tilastotietoa eli ns. lainausprofiilia. Kun laina on palautettu, tieto sen viimeisestä lainaajasta säilyy seuraavaan lainaustapahtumaan saakka, sen jälkeen se pyyhkiytyy lopullisesti pois. Tätä tietoa viimeisestä lainaajasta ei voi yhdistää asiakkaan muihin palautuksiin, sen tehtävänä on vain tilapäinen tiedon säilytys mahdollisten sotkujen varalta.
Heikki Poroila
Sanoin "Olen oikea vesseli, veikkojen veikko, enkä äitini lellikki saamaton, heikko" alkaa Väinö Mäkelän Rasavillin juttu, joka löytyy ainakin Mäkelän itsensä toimittamasta kirjasta Minäkin lausun : lasten ja nuorten lausuntaohjelmistoa (WSOY, 1949).
Hakusanoilla kirjat ja korjaus tai kirjansidonta löydät viitteitä kirjastojen tietokannoista, esimerkiksi Finna-hakupalvelusta (https://finna.fi).
Verkossa on runsaasti kirjojen korjausohjeita, esimerkiksi:
https://www.wikihow.com/Repair-a-Paperback-Book
Löysin ensimmäisen maininnan runosta Perhonjokilaako -lehdestä 16.10.2014. Linkki ostettavaan lehteen.En päässyt katsomaan, onko lehdessä mainittu tekijää.Muissa netistä löytyvissä runoissa ei mainittu tekijää. Runo saattaakin olla jonkin onnittelukortin teksti.Olisi tärkeää mainita aina tekijä lainaamansa tekstin yhteydessä. Mielellään myös teos, jossa teksti on ollut. Linkki lainausten ottaminen tekstistä.
Ainakin Pasilan pääkirjasto on hankkinut kaikki kuusi Suomirokkia CD:tä, saatavuustietoja voit tarkistaa aineistotietokannastamme osoitteesta http://www.libplussa.fi
Oskar Lutsin teos Nukitsamees on olemassa englanninkielisenä käännöksenä nimellä Bumby. 1987. Löytyy ainakin Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjastosta http://www.finlit.fi/kirjasto/
Suomenkielistä käännöstä en ole löytänyt.
Kotimaisia kirjoja on ilmestynyt cd-levyinä. Asiaa kannattaa kysyä lähikirjastosta. Lahden kirjastoihin on esimerkiksi hankittu ainakin seuraavat levyt (muitakin löytyy):
Haahtela, Joel: Elena
Hietamies, Laila: Koivu ja tähti
Hotakainen, Kari: Juoksuhaudantie
Huovinen, Veikko: Konsta Pylkkänen etsii kortteeria
Innanen, Martti:Horolan Elinan ihmeelliset seikkailut!
Joensuu, Matti Yrjänä: Harjunpää ja rakkauden nälkä
Kauranen, Anja: Anja Kauranen
Kivi, Aleksis, 1834-1872: Seitsemän veljestä
Huovinen, Veikko: Konsta Pylkkänen etsii kortteeria
Linna, Väinö: Tuntematon sotilas
Mäki, Reijo: Black Jack
Mäki, Reijo: Huhtikuun tytöt
Nopola, Sinikka: Ei tehrä tästä ny numeroo
Nykänen, Harri Raid ja poika
Paasilinna, Arto:Liikemies Liljeroosin…
Yleisradiosta on kirjoitettu paljon tutkimuksia ja kirjoja. Kannattaa siis aloittaa tutkimukset näistä. Pääkaupunkiseudun kirjastojen aineistotietokannasta löytyi paljon mielenkiintoista aiheeseen liittyvää materiaalia. Voit tehdä itse hakuja tietokantaan osoitteessa: http://www.helmet.fi/
Tässä poimintoja aihettä käsittelevästä tuoreesta kirjallisuudesta:
Viljakainen, Jarmo: "Reporadio : Yleisradion vaaran vuodet 1965-1972" (Opus Liberum, 2008)
Pernaa, Ville: "Ensimmäinen ja neljäs valtiomahti" (Edita, 2007)
Paukku, Eero: "Yleisradio, julkinen palvelu ja sananvapaus" (Edita, 2004)
Viljakainen, Jarmo: "Radiomonopolista kanavatulvaan : poimintoja Suomen radio- ja televisiotoiminnan vaiheista" (Edita, 2004)
Näitä kannattaa kysellä lähimmästä…
Bioneer on väännetty sanasta 'pioneer' (edelläkävijä, tienraivaaja). Bioneer on siis biologian alan edelläkävijä. MacMillanin sanakirjan mukaan se tarkoittaa henkilöä tai ryhmää joka kehittää uusia ratkaisuja ympäristöongelmiin, erityisesti silloin kun nämä ongelmat ovat kytköksissä sosiaalisiin ja taloudellisiin tekijöihin.
Sanan on luonut Kenny Ausubel vuonna 1990.
Bioneers.org: http://www.bioneers.org/
MacMillan dictionary: http://www.macmillandictionary.com/buzzword/entries/bioneer.html
Kansallisbibliografia Fennican mukaan tamperelaisesta kuorma-autokauppiaasta, Pekka Mäkisestä, ei ole kirjoitettu kirjaa http://fihttps://finna.fi
Wikipediassa hänestä on luettavissa artikkeli http://fi.wikipedia.org/wiki/Pekka_M%C3%A4kinen
