Kirjastoalan avoimia työpaikkoja voi tutkia esim. tästä nettiosoitteesta:
http://www.kirjastot.fi/fi-fi/ammattikalenteri/avoimet_tyopaikat/
Teos "Akavalaiset työmarkkinat 2009" kertoo kohdassa INFORMAATIKKO, TIETOASIANTUNTIJA, KIRJASTONHOITAJA työllisyystilanteesta, että kirjastoissa työtilanne on kohtalainen. Sama netissä:
http://www.digipaper.fi/akava/29884/index.php?pgnumb=37
Kun on kirjastossa töissä, huomaa usein, että vakituista työpaikkaa joutuu odottamaaan sijaisuuksien jälkeen muutaman vuoden. Enemmän työpaikkavaihtoehtoja on niissä kaupungeissa, joissa kirjastoja on useita, esim. kaupunginkirjasto eri osastoineen ja lähikirjastoineen, ammattikorkeakoulun kirjasto ja yliopiston kirjasto.
Aiempia kysymyksiä/vastauksia voit katsoa…
Kirjaimen c äännearvo ei ole sama eri kielissä ja kieliryhmissä.Itä-Euroopan länsislaavilaisissa kielissä ja esimerkiksi unkarissa c ääntyy ts:nä riippumatta siitä, mikä vokaali sitä seuraa. Näin siis esimerkiksi Slovakian pääministerin nimi ääntyy [fitso]. https://slovake.eu/learning/grammar/pronunciation/abchttps://fi.wikipedia.org/wiki/C
Et maininnut haetko ravintolasanakirjoja vai ruoanvalmistuksen sanastoa - tässä on viitteitä molempiin. Pääkaupunkiseudun kirjastoista on saatavilla mm. seuraavia kirjoja: Harvilahti-Rautonen, Anja: Ruokaa viidellä kielellä--kansainvälinen ruokailusanasto; Lehmusoksa, Ritva: Ruokasanakirja; Saikkonen, Pirkko: Termes culinaires--ravintolasanasto ranska-suomi, suomi-ranska; Anderson, Kenneth N.: The international dictionary of food & nutrition; Lampola, Riitta: Gastronomic terms--Ravintolasanasto englanti-suomi.
Näiden saatavuuden voit tarkistaa aineistotietokannastamme Plussasta (http://www.libplussa.fi). Muita viitteitä voit hakea Plussan aineistohaun kautta kirjoittamalla asiasanahakuun esim. sanakirjat (ruoka tai…
Zhou (valtio, dynastia) on nykyinen suomalainen kirjoitusasu (pinyin-transkriptio). Samoin käytetään nimeä Dan (Tan on vanhempi Wade-Giles-transkriptio). Zhoun herttua Dan (Zhougong Dan) vaikuttaa ilmauksena korrektilta. Lähde : Huotari, Tauno-Olavi : Kiinan kulttuuri. Otava, 1999.
Mainittu Victor Hugon Kurjien sitaatti esiintyy alkuteoksen ensimmäisen osan seitsemännen kirjan (L'affaire Champmathieu) kolmannen luvun (Une tempête sous un crâne) alussa, toisessa kappaleessa. Ko. kohtaa ei valitettavasti löytynyt käsillä olevista kahdesta kirjan suomennoksesta jotka olivat kyllä lyhennettyjä, myöskään suomalaisista sitaattikokoelmista ei löytynyt kohdan käännöstä.
Yhdistyslain mukaan jokaisella yhdistyksen jäsenellä on tällaisessa tapauksessa oikeus vaatia kokouksen pitämistä. Vaatimus on esitettävä kirjallisesti yhdistyksen hallitukselle.
Yhdistyslain 5. luvussa sanotaan näin:
"Jollei kokousta ole kutsuttu koolle tai vaatimusta ole voitu esittää hallitukselle, aluehallintoviraston tulee kokouksen pitämistä vaatineen jäsenen hakemuksesta oikeuttaa hakija kutsumaan kokous koolle yhdistyksen kustannuksella tai velvoittaa hallitus siihen sakon uhalla."
Koko Yhdistyslaki löytyy Finlexistä, Valtion säädöstietopankista:
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1989/19890503
Kuvanveistäjä Gutzon Borglum valitsi nämä neljä presidenttiä massiiviseen teokseensa sillä perusteella, että he edustivat hänen näkemyksensä mukaan Yhdysvaltain siihenastisen historian tärkeimpiä tapahtumia.
Washington oli "maan isä" ja amerikkalaisen demokratian perustuksen luoja. Hänet Borglum otti mukaan kuvastamaan Yhdysvaltain syntyä.
Jefferson oli Yhdysvaltain itsenäisyysjulistuksen pääasiallisin kirjoittaja. Tämän lisäksi hän järjesti Louisianan oston Ranskalta, mikä kaksinkertaisti Yhdysvaltain maapinta-alan. Borglumille Jefferson edustaa Yhdysvaltain kasvua.
Roosevelt johti maata menestyksekkäästi 1800- ja 1900-lukujen taitteen nopean taloudellisen kehityksen aikana; hän heikensi ratkaisevasti trustien…
"Sillan teen" -kappaleen ovat säveltäneet Maarit ja Sami Hurmerinta ja sen on sanoittanut Mikko Kuustonen. Se sisältyy nuottiin Maarit: "Maarit Hurmerinta : sanoin & sävelin" (F-Kustannus, 2018). Nuotissa on laulun sanat, melodia ja sointumerkit.
Juice Leskisen säveltämä ja sanoittama "Syys" sisältyy nuottiin Leskinen, Juice: "Maamme lauluja", osaan 2 (Bluesway/Love Kustannus). Nuotissa on laulun sanat, melodia ja bassostemma.
"Appelsiinipuita aavikkoon" -kappaleen on säveltänyt Eero Tiikasalo ja sanoittanut Aarni Varjonen. Se sisältyy nuottiin Saaristo, Anneli: "Kypsän naisen blues" (Love Kustannus, 1995). Nuotissa on laulun sanat, kosketinsoitinsovitus ja sointumerkit.
"Kolme pientä sanaa" -kappaleen ovat säveltäneet Knipi (…
Kaiteenpii (ei kalteenpii) liittyy kutomiseen. Suomen murteiden sanakirjan mukaan kaiteenpii on kaiteen eli pirran pystysäle. Niiden välistä kulkevat loimilangat.
Pirta on kehikko, jossa on tasavälein ohuita säleitä eli piitä. Loimilangat pujotellaan säleiden väliin. Pirta pitää kangaspuiden loimilangat halutulla etäisyydellä toisistaan eli pirran avulla loimeen saadaan haluttu tiheys.
kaiteenpii - Koko artikkeli - Suomen murteiden sanakirja (kotus.fi)
Tiistain Aamulehdessä Pirkanmaan Marttojen puutarhaneuvoja Heidi Ovaska kertoo yleisesti tuijan leikkaamisesta, että tuija sietää hyvin leikkaamista ja leikkaaminen aidaksi kannattaa aloittaa heti istutusta seuraavana vuonna. Aitaa leikataan joka toinen vuosi sivuilta, uutta kasvua jätetään joka leikkauskerralla pari senttiä, yhdellä kerralla leikataan enintään kahden vuoden kasvua. Oksia ei leikata vanhaan vuosikasvuun saakka. Tuija-aidan latvusta typistetään vasta kun aita on kasvanut haluttuun korkeuteen. (Aamulehti, tiistai 19.4.2011)
Luin jostakin, että timanttituija kestää leikkausta vielä paremmin kuin muut tuijat, siinä yhteydessä oli kuva spiraalimuotoon leikatusta
tuijasta. Valitettavasti en saa päähäni lähdettä.
Täällä…
Kauppinen, Tero J.: Visiosta tuloksiin - johtaminen organisaation kilpailuvalttina. Otava, 1994
Santalainen, Timo: Resurssijohtaminen - visioista muutokseen ja tulokseen. WG, 1990
Salenius, Bo-Magnus ym. Voimana visio. Helsinki Swedish School of economics and business administration. 1998 Sama ilmestynyt myös nimellä Visionskraft.
Visioiva valmentaja verkostoissa / toim. Mikko Ruohonen Turku : Turun kauppakorkeakoulu, 1997 320 s.
Runo löytyy Pasilan pääkirjastosta ruotsiksi nimellä 'Vattenfallet' ja teoksesta :
FRÅN DUBBELÖRNEN TILL HAMMAREN OCH SKÄRAN: Rusk dikt från 200 år
JULKTIEDOT 1989
STAND NRO 91-7922-009-6
HEL LUOKKA 2.2
Runo on nimeltään "Maitoparran Petsamonmatka" (tai "Maitoparran Petsamon matka") ja se tunnetaan myös lauluna. Laulu alkaa: "Nyt ajan autolla mummolaan mummoni makeita maistamaan." Sanat on kirjoittanut Martti Korpilahti ja sävelmä on "vanha lastensävelmä" eli ilmeisesti kansansävelmä.
Runo sisältyy esimerkiksi Aarni Penttilän "Aapiskukkoon" (Gummerus, useita painoksia, 1. painos 1938) ja kirjaan "Pieni aarreaitta. 3, Runoaitta" (WSOY, 1993, s. 215). Laulu sisältyy esimerkiksi nuottiin Korpilahti, Martti: "Varpunen : koulujen ja kotien lauluja" (Gummerus, 1926, s. 24-25) ja "Lasten omaan laulukirjaan", osaan 3 (toimittanut Aarne Porko, Fazer, 1963, s. 42-43). Näissä on nuotinnos kosketinsoittimelle ja molemmissa melkein samanlainen, mutta…
Olisikohan kyseessä Salapoliisitehtäviä -sarja? Siinä on 4 osaa ja sen on kirjoittanut Wolfgang Ecke, alla osien nimet järjestyksessä 1-4:
Punaisten apinoitten linna, Otava 1978.
Mustapukuinen mies, Otava 1978
Kasvot ikkunassa, Otava 1979.
Musikaalinen kiristäjä, Otava 1979
Varmasti on tarkoitettu sanan nykyään harvinaisempaa merkitystä rajapyykki. "Pyykki vars. maanm. rajan pääte- t. taitepisteen paikkaa osoittava kivinen, kallioon merkitty t. paaluista tehty rajamerkki. Rajapyykki." Kotimaisten kielten keskuksen sanakirja
Lause siis tarkoittaisi suunnilleen Raja on vedetty ja pysyy paikoillaan.
Sotilasnimet olivat melkoisen vapaamuotoisia. Kun ruotujakolaitosta alettiin järjestää Suomessa 1680-luvulla, oli ohjeena merkitä luetteloihin ristimänimi, isän nimi ja liikanimi, josta sittemmin kehkeytyi sotilasnimi. Siitä, millaisia sotamiesten lisänimien olisi pitänyt olla, ei annettu ohjeita. Ainoa rajoitus oli 1752 annettu kielto antaa aatelittomille sotamiehille aatelissukujen nimiä. Nimeäminen on käytännössä jäänyt komppanioitten tai rykmenttien päällikköjen vastuulle. Mallia katsottiin usein aikaisemmasta katselmusrullasta, joten nimistä tuli samankaltaisia. Myös vanhempien kansanomaisten lisänimien perinne eli sotilasnimissä. Lähteistä ei käynyt suoraan ilmi miten sotilasnimi ilmoitettiin seurakunnan kirjanpitoon.
Lähteitä:…
TJS opintokeskuksen sivuilta (joka on TJS Opintokeskus on Akavan ja STTK:n yhteinen koulutus- ja kehittämisorganisaatio) löytyy luettelo yhdistyksen hallituksen vastuista. "Hallituksen vastuut voidaan jakaa neljään tai viiteen luokkaa.
Parlamentaarinen vastuu: hallitus vastaa jäsenilleen siitä, että yhdistyksen toiminta vastaa yhdistyksen toiminta-ajatusta.
Siviilioikeudellinen vastuu: hallitus on velvollinen korvaamaan aiheuttamansa vahingot.
Rikosoikeudellinen vastuu: yhdistyksen on noudatettava lakia.
Moraalinen vastuu: yhdistyksen hallituksen on edistettävä yhteisiä tavoitteita eikä kunkin hallituksen jäsenen henkilökohtaista hyötyä.
Hallituksen jäsenten sosiaalinen vastuu: hallituksen ja yhdistyksen toimintakyvystä…
Venäläisillä/neuvostoliittolaisilla on teos, joka vastaa monella tavoin ”Tuntematonta sotilasta”. Se on Aleksandr Tvardovskin kertova runoelma ”Vasili Tjorkin – kirja sotilaasta”. Runoelmassa yhdistyvät sodan realistinen kuvaus ja huumori. Päähenkilö, Vasili Tjorkin, on tavallinen rivisotilas, joka edustaa aitovenäläistä kansanluonnetta.
”Handbook of Russian literature”, ed. Victor Terras, kuvaa ”Vasili Tjorkinia” seuraavasti: ”Toisen maailmansodan aikana Tvardoski julkaisi … laajan suosion saaneen kertovan runoelmansa ’Vasili Tjorkin’ (1942-5). Runoelma antoi venäläisille kansanomaisen sankarin, jota he saattoivat rakastaa, ja jonka kanssa he saattoivat helposti samaistaa itsensä”. Neuvostokriitikko Juri Andrejev kirjoittaa: ”…
