Härskarens fåglar on nro 3 ja Den falska världen on nro 6 sarjasta Linda och Valentins äventyr, painettu v. 1976 ja 1977. Tekijä on Pierre Christin ja sarjakuvaalbumit ovat käännetty ranskankielisistä alkuteoksista. Molemmat ovat 1. painoksia. Lisätietoja kirjoista löytyy osoitteesta http://libris.kb.se/ joka on Ruotsin kansallisbibliografia. Sieltä voidaan hakea Ruotsissa ilmestyneitä teoksia.
ISBN on "International Standard Book Number" eli kirjan kansainvälinen standardinumero. ISBN-tunnus osoittaa tietyn kustantajan julkaiseman teoksen painoksen ja sidosasun. ISBN-tunnus on tämän painoksen tai sidosasun ainutkertainen tunniste.
Pakinoitsija Ollilta (oikealta nimeltään Väinö Nuorteva) on julkaistu yli 20 pakinakokoelmaa. Luettelo hänen tuotannostaan löytyy Kirjasampo.fi-sivustolta:
http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_12317597986853
Kaikki kokoelmat löytyvät Helmet-kirjastojen kirjavarastosta Pasilan kirjastosta. Näistä kokoelmista ei löytynyt pakinaa, jonka nimessä olisi mainittu maisteri Korpela tai jääkausi. Jos haluat, voit tulla selaamaan kokoelmia tarkemmin itse:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto/Juttu…
Ollin pakinoita julkaistiin myös monissa lehdissä. Nuorteva oli mm. Uuden Suomen pakinoija vuodesta 1922 vuoteen 1964. Uusi Suomi -lehti löytyy Pasilan kirjastosta mikrofilmeinä vuosilta 1.1.1919-29.11.1991. Sen…
Ikävä kyllä alaikäisen lasten kortit, jotka oli linkitetty näkymään huoltajalla, eivät erilaisen tekniikan vuoksi siirtyneet uuteen verkkokirjastoon automaattisesti. Ne voi kuitenkin lisätä huoltajan kortille itse: (Omissa tiedoissa) Kirjastokortit > Liitä kirjastokortti/rinnakkaiskortti. Tähän voi lisätä minkä tahansa kortin, jonka tunnuksen ja PIN-koodin tietää. Tarvittaessa vaikka molemmat huoltajat voivat lisätä lasten kortit itselleen näkyviin. Kuvallinen ohje: https://keski.finna.fi/Content/help_opac#cards
Unohtuneen PIN-koodin saat omasta kirjastostasi. Lainoja voi uusia myös puhelimitse.
Tietokirjallisuudessa autokauppa näyttää olevan varsin huonosti katettu aihealue. Automyyjille tarkoitettuja käytännön oppaita ei vastaani tullut lainkaan; julkaistu kirjallisuus painottuu vahvasti ostajan näkökulmaan. Autokaupan juridisia ja kuluttajansuojakysymyksiäkin tarkastellaan etupäässä kuluttajalähtöisesti. Myyjäpuoli pääsee näkyvimmin esille muistelmissa ja erilaisissa historiikeissa, joista niistäkin saattaa toki löytää käyttökelpoisia tiedonmurusia - mikäli vain jaksaa sellaisten toivossa kirjoja selailla.
Oheinen kirjalista on poiminta kirjastojen autokauppakirjallisuustarjonnasta. Se ei yritä olla tyhjentävä luettelo, vaan enemmänkin suuntaa-antava viitelista siitä, mitä on tarjolla. (Huom! Kaikkia tässä…
Oikeaa tietoa en valitettavasti vielä löytänyt, mutta jaoin kysymyksesi kirjastokollegoille, jos jollakulla olisi tarkempaa tietoa tästä. Joku palstan lukijoistakin saattaa tietää vastauksen.
Ylen Elävästä arkistosta löytyy alla oleva kattava lista Elvi Sinervon tuotannosta. Kaikkia teoksia, lukuun ottamatta teosta nimeltä Rukkanen, voi varata Helmet-kirjastoista (Helmet.fi).
Runo Söörnäisistä : novelleja. Gummerus, 1937.
Palavankylän seppä : romaani. Gummerus, 1939.
Pilvet : runoja. Tammi, 1944.
Onnenmaan kuninkaantytär ja ihmislapset. (nimellä Prinkki, Aulikki). Tammi, 1944.
Desantti : 1-näytöksinen näytelmä. Kansankulttuuri, 1945.
Pikku Aljosha : Maksim Gorkin lapsuudenmuistelmien mukaan . Kansankulttuuri,…
Valitettavasti emme pysty tällä palstalla tunnistamaan antiikkiesineitä. Se vaatii asiantuntijaa.
Asiantuntijuutta voisi löytyä esim. Turun taidemuseosta +358 40 6323 378
info@turuntaidemuseo.fi tai jostain huutokauppakamarista. Huutokaupat tarjoavat usein ilmaista arviointipalvelua netissä.
Digi- ja väestötietovirasto lähettää ilmoituksen äänioikeudesta viimeistään 24 päivää ennen vaalipäivää. Ilmoitus tulee suomi.fi-viesteihin, jos sinulla on palvelu käytössä. Muussa tapauksessa se lähetetään postitse väestötietojärjestelmään merkittyyn osoitteeseen.
Jos et ole saanut ilmoitusta kirjeenä, eikä sitä löydy suomi.fi-palvelun viesteistä, voit kysyä ilmoitusta ja sen sisältöä Digi- ja väestötietovirastosta: 0800 9 4770 (arkisin klo 8−20 ja viikonloppuisin klo 9−18, vaalipäivänä klo 8−20). Omaa äänestyspaikkaasi voit kysyä myös oikeusministeriön vaalipalvelusta.
Lähde ja lisätietoa: https://dvv.fi/aanioikeus
J.K. Rowlingista ja Harry Potter-kirjoista löytyy tietoa suomeksi kirjoista:
86.5 Smith, Sean : J.K. Rowling : Harry Potterin luoja.
Helsinki : Memfis books, 2003.
86.11 Blake, Andrew : Harry Potterin ilmestys.
Tampere : Vastapaino, 2004.
86.1103 Beahm, George:
Harry Potter-kumppani.
Helsinki : Readme.fi, 2006.
86.12 Fantasian monet maailmat.
Helsinki : Btj Kirjastopalvelu, 2004
Kysyimme asiaa v.2009 Espoon kaupunginmuseosta ja sieltä vastattiin tänään (2015): Tutkimus etenee hitaasti. Törmäsimme mainintaan hopeakannusta I. Kronqvistin vuonna 1934 julkaisemassa tutkielmassa ”Esbo kyrka - historia och målningar”, jossa se mainitaan kirkon inventaarien joukossa. Vuonna 1934 kannu oli siis kirkon hallussa. Lahjoittaja ei ole ”kotiseutuneuvos” Born, vaan Gunnarsin omistaja, salaneuvos Axel Ludvig Born, jonka veli, Backbyn omistaja Otto Born, joka noin 30 vuoden ajan hoiti keskeisiä kunnallisia luottamustehtäviä, toki myös mainitaan tässä tekstissä.
Esimerkiksi näissä romaaneissa käsitellään ekologisuutta, luontosuhdetta, ympäristönsuojelua ja ilmastoasioita
Ina Westman: Henkien saari (Kosmos 2018)
Emmi Itäranta: Teemestarin kirja (Otava 2012)
Anni Kytömäki: Kultarinta (Gummerus 2015)
Jonathan Franzen: Vapaus (Siltala 2011)
Johanna Sinisalo: Enkelten verta (Teos 2011)
Gabriel Tallent: Minun ikioma kultani (Gummerus 2019)
Tiina Laitila Kälvemark: Seitsemäs kevät (WSOY 2017)
Helena Waris: Linnunsitoja (Otava 2017)
Hanna Ryti: Rakkaudettomuus (SIltala 2019)
Voit tehdä myös itse hakuja verkkokirjastosta mm. asiasanoilla ekologisuus, luonnonsuojelu, ympäristönsuojelu, ilmastonmuutokset ja vegetarismi. Haun voi rajata koskemaan kaunokirjallisuutta.
Tämä Singerin ompelukone on valmistettu vuonna 1912 Skotlannissa Clydebankissa.
Lähde Singerin sarjanumeroluettelo: http://ismacs.net/singer_sewing_machine_company/serial-numbers/singer-f…
Mielenkiintoista kyllä, tutkimani lähteet ovat yhtä lailla eri mieltä Lastusen koirien rodusta kuin kysyjä ja hänen tuttavansa.
Kristiina Harjulan Unelma Pispalasta -kirja kertoo muistitietona Irja Lastusesta seuraavaa: "'Sillä oli saapashousut, valtavasti koruja, musta tukka nutturalla kuin espanjalaisella flamenco-tanssijalla, kirkkaanpunaista huulipunaa ja neljä suurta susikoiraa.'"
Rauno Viinikan tositapahtumiin perustuva romaani Irja Lastusen perintö asettuu tekstissään vinttikoirien kannalle: "– Mutta oli se näky! Arvi puheli, – kun Irja käveli parin vinttikoiran kanssa Epilän mutkaan päin." Viinikan romaaniin kansikuvan tehnyt Satu Cozens on kuitenkin pannut kirjan kanteen Lastusen kahden schäferin kanssa.…
Valitettavasti Ympäristökeskus Kammissa esillä olleesta ikiliikkujasta ei löytynyt lisätietoa tietokannoista eikä internet-artikkeleista. Ehkäpä joku lukijoista tietäisi, mistä ikiliikkuja oli peräisin ja missä se mahdollisesti nykyään on?
Kovin heikosti löytyy kuvaamasi kaltaista lastenkirjallisuutta suomeksi. Tässä muutamia teoksia, jotka jollakin tavalla käsittelevät pitkäaikaissairauksia:
Stiina Kiiveri: Pienen kulkijan sairauskirja - käsittelee pitkäaikaissairauksia ja oireyhtymiä
Tuula Korolainen: Aapo ja rytmihäiriö - käsittelee rytmihäiriötä
Marjut Vannas: Aurinkosisko - käsittelee Downin oireyhtymää
Anneli kanto: Paavo Virtanen ja tauti - keliakiaa, diabetesta ja allergioita sekä flunssaa
Tuula Pere: Helmi-kirjat - käsittelee vaikeasti vammaisen lapsen perheen elämää
L.K. Valmu: Osaston tähti - käsittelee lapsen elämää sairauden kanssa ja ystävyyttä
Heini Saraste ja Kalle Könkkölä: Voihan vammainen - lasten kuvasanakirja…
Seuraavia voisi kokeilla: Tomi Kontio: Koira nimeltä Kissa ja joulun ihme, Andrus Kivirähk: Koiranne alkaa kohta kukkia tai Andrus Kivirähk: Kun Musti muni mummon.
Turun kaupunginkirjaston aineistotietokannasta löytyy yhdistämällä asiasanat "masennus" ja "lapset" seuraavat teokset:
"Depressio ja sen hoito", "Depressio: tunnistaminen ja hoito" sekä Tonia K. Shamoo: "Helping your child to cope with depression and suicidal thoughts". Lisäksi tästä aiheesta löytyy lukuisia lehtiartikkeleita, joita voi etsiä käsikirjaston mediateekistä.
Turust-yhdistyksen Sanomia Piispankadulta –lehden artikkelin (http://www.turu.st/piispankatu/arken.htm) mukaan Rautatehtaan korttelin rakennuskanta on suojeltu vuodelta 1992 peräisin olevalla rakennussuojelulailla. Finlexistä (http://www.finlex.fi ) löytyy rakennussuojelulaki vuodelta 1985, joka on yleisluontoinen eikä koske yksittäisiä suojelukohteita erikseen. Rautatehtaan korttelin suojelupäätös lienee tehty Turussa mainitun lain perusteella. Suojelupäätöksen saanee selville Turun kaupungin ympäristö- ja kaavoitusvirastosta (http://www.turku.fi/ympakaavi/toimistot/index.php3 ).
