Kristiina Harjulan kirja-arvostelu "Naisten salaiset maailmat - osa sukupolvien selviytymistarinaa", on ilmestynyt Anna-lehdessä 1999, numero 33, s. 38 - 40. Ainakin seuraavat viitteet löytyivät internetistä:
Verkkouutisten arkisto: "Perinnekin voi vapauttaa nykynaisen"
(http://www.verkkouutiset.fi/arkisto/),
Agricola-palvelun kirja-arvostelut: Tuija Tuomaala: "Kokemukset joilla ei ole sanoja" (http://www.utu.fi/agricola/nyt/arvos/tekstit/185.html/).
Suosittelen, että otat yhteyttä erityisasiantuntijoihin, kuten Suomen Lajitietokeskukseen, joka löytyy verkosta osoitteesta: laji.fi
Sivuston yläpalkissa on Foorumi, jossa voi mm. pyytää apua lajien määritykseen. Sivulta löytyvät toimintaohjeet.
Suomen Lajitietokeskus kerää ja yhdistää suomalaisen lajitiedon yhtenäiseksi ja avoimeksi kokonaisuudeksi tutkimuksen ja opetuksen, hallinnon sekä suuren yleisön käyttöön.
Hyötyä ja iloa voi olla myös Ötökkätieto-sivustosta osoitteessa: otokkatieto.fi
Sivuston tekijät FM Leena Luoto ja FM Heikki Luoto toivovat että Ötökkätieto-sivuston avulla puutarhan ja pihapiirin monimuotoinen luonto tulisi tutuksi ja ötököiden tunnistaminen olisi helpompaa.
Elokuvan teosta löytyy viljalti kirjallisuutta niin suomeksi kuin muillakin kielillä.
Ehdotuksia Satakirjastojen kokoelmista esimerkiksi :
Lumet, Sidney: Elokuvan tekemisestä (2004)
Pirilä, Kari & Kivi, Erkki: Elävä kuva - elävä ääni. Ensimmäinen osa, Otos (2017)
Pirilä, Kari & Kivi, Erkki: Elävä kuva - elävä ääni. Toinen osa, Leikkaus (2008)
Pirilä, Kari & Kivi, Erkki: Elävä kuva - elävä ääni. Kolmas osa, Teos (2010)
Pölönen, Markku: Elokuvailmaisun ja videokuvauksen perusteita (1990)
Lisää erikoistuneempaa kirjallisuutta aiheesta on mahdollista etsiä ja tilata kaukolainaan esimerkiksi Kansallisen audiovisuaalisen instituutin tai Aalto-yliopiston kokoelmista.
Ette kerro tarkemmin, millaista leirityötä opinnäytteenne käsittelee. Onhan olemassa ainakin järjestöjen, urheiluseurojen ja seurakuntien leirejä, leirejä lapsille, nuorille ja aikuisille. Aineistotietokanta Plussasta haettaessa kannattanee käyttää ainakin asiasanaa nuorisotyö. Näiden teosten joukosta löytynee tietoa myös leirityöstä. Uusimmasta päästä kannattanee katsoa esim. teoksia Kati Niemelän Hyvä rippikoulu (2002), Pertti Kauppisen Nuoriso 2000 - nuorisotyön käsikirja (1999) ja Kartalla - rippikoulutyön käsikirja (1998). Nuorisotyön historiaa löytyy käyttämällä asiasanoja nuorisotyö ja historia ja tietoa seurakuntien nuorisotyöstä sanoilla kirkon nuorisotyö. Järjestöjen leirityöstä saa tietoa ehkä parhaiten järjestöjen kotisivuilta…
Taloyhtiöiden lakiasioissa kannattaa ottaa yhteyttä Suomen kiinteistöliittoon, joka on kiinteistönomistajien edunvalvoja. Yhteystiedot löytyvät täältä:
http://www.kiinteistoliitto.fi/
Tätä Puutarha-lehden numeroa (Puutarha 1956:3) ei löydy oman kirjastomme kokoelmista. Voitte kuitenkin saada kaukolainana kauttamme paperikopion kyseisestä artikkelista.
Voit palauttaa. Jostakin Helmet-kirjastosta, eli Helsingin, Espoon, Vantaan tai Kauniaisten kirjastosta, lainatut kirjat voi palauttaa mihin tahansa näistä kirjastoista.
Kuvaukseen sopiva kirja on Philippe Guicheteau'n Sunnuntaikirjeitä Suomesta (Courrier de Finlande, Tammi, 1999), jossa teksti on rinnakkain suomeksi ja ranskaksi. Sen on suomentanut Jouni Kuurne. Kirjassa Suomeen muuttanut ranskalainen kuvailee elämäänsä Suomessa pienissä tarinoissa, jotka hän muokkasi ranskalaiselle ystävälleen lähettämistään kirjeistä.
Kyse on varmaankin Arvi Kivimaan ajatuksesta, joka löytyy teoksesta Elämänviisauden kirja / koonnut Hannu Tarmio, sivu 724 (kirjassa ajatus numero 4524).
"Kuinka moni meistä on tullut ajatelleeksi, ettei hyvä terveydentila ole pelkkää onnea? Hyvin terve ihminen voi muuttua omahyväiseksi, ahdasnäköiseksi, itsekeskeiseksi. Hänessä helposti kuolee ymmärtämys kovaosaisempia kohtaan.
Ruotsalainen filosofi ja kirjallisuudentutkija John Landquist korostaa Fröding-tutkielmassaan, että ihmiskunnan suuret ajatukset ovat lähtöisin hyljätyistä ja heikoista. "Henkinen kulttuuri on ennen kaikkea onnettomien työtä." "
Lähde: Elämänviisauden kirja / koonnut Hannu Tarmio, WSOY 1986, s. 724
Laissa Yleisestä asumistuesta sen 4. pykälässä määritellään samaan ja eri ruokakuntaan kuuluminen. Laki on luettavissa alta:
https://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2014/20140938
Aiheesta on tehty pro fradu -työ: Ruokakunta ja elatusvelvollisuus Sosiaalilainsäädännön ja parisuhteita säätelevän lainsäädännön yhdenmukaisuudesta / Sanna Sveholm (Turun yliopisto, oikeustieteellinen tiedekunta, 2018). Opinnäytteessä mm. selvitellään ruokakunnan määritelmää ja samaan ruokuntaan kuulumista. Opinnäyte on myös verkossa luettavissa:
https://www.utupub.fi/bitstream/handle/10024/145924/Sveholm_Sanna_progr…
Satu, jota kuvailet on slaavilainen kansansatu Baba Jaga. Siinä Baba Jaga -noita asuu mökissä, jossa on kananjalat. Itse kirjan löytäminen on kuitenkin hankalampaa, koska kansista tai kirjan koosta ei ole tietoa. Osittain mustavalkoinen kuvitus on ainakin kolmessa alla olevassa satukirjassa, joista löytyy kuva Baba Jagan mökistä. Satulinna: Sata eurooppalaista satua (1990): https://finna.fi/Record/outi.121383?sid=4744862095Maailman taruaarteet: Ihmeseppiä ja tsaarinpoikia (1986): https://finna.fi/Record/outi.95269?sid=4744862653Suomen lasten satuaarteet (1992): https://finna.fi/Record/outi.862545?sid=4744858378
Merihaan suunnittelusta vastasi Kulutuskuntien Keskusliiton (KK) Asunto-osaston arkkitehtityöryhmä, johon kuuluivat Sulo Savolainen, Peter Bieber ja Arvi Ilonen. Pääsuunnittelijana pidetään usein Peter Bieberiä, mutta myös Unto Toikkanen vaikutti alueen loppuvaiheen suunnitteluun 1978 alkaen.https://www.hel.fi/static/liitteet/kaupunkiymparisto/julkaisut/julkaisut/julkaisu-30-20.pdf
Ei ole. Jääkiekkokirjan 2025–2026 SM-liigan ennätysten luettelosta löytyvä suurin yhden ottelun yhteenlaskettu maalimäärä on 25 (K-Reipas–Lukko 9–16, 27.2.1977).
Tavaroiden ja palveluiden määrittelyjä täytyy hakea yleisistä liiketaloustieteen kirjoista. Ehkä seuraavasta voisi olla apua, vaikka se käsitteleekin terveys- ja sosiaalipalveluita:
Palvelujen kuvaaminen ja tuotteistaminen. 13 s. Helsingin kaupunki, 2002.
Patentti- ja rekisterihallituksen tavaramerkkiluokitus: http://www.prh.fi/fi/tavaramerkit/tavaramerkkiluokat.html
Office for Harmonization in the Internal Marketin tavaroiden ja palveluiden kansainvälinen luokitus: http://oami.eu.int/en/mark/marque/euronice/headfi.htm Tavaroiden ja palveluiden määritelmää ei kummassakaan ole.
Tarkoitatko kolvia eli sähkökäyttöistä juotinta?
Pistorasiaan laitetun kolvin sisällä oleva sähkövastus kuumenee ja lämpö johtuu siitä kolvin terään. Kun juotetaan liitettäviä osia toisiinsa, kuuma terä sulattaa juotteen, joka sitten jähmettyessään liittää johdot tai muut yhteen liitettävät osat toisiinsa.
Perustietoa juottamisesta esim. täältä:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Juottaminen
Suutari-Kallesta kertova runo on alunperin italialainen lastenruno. Suomeksi se on ilmestynyt Suutarinlaulu-nimisenä ainakin Martti Haavion, Aale Tynnin ja A. Hinkkasen laatimassa Kultaisessa aapisessa, jonka ensimmäinen painos julkaistiin vuonna 1956.
Valitettavasti etsimäänne äänitettä Vastamäki, Jorma: Ralleja vastamäeltä ei löydy lainattavaksi mistään Suomen kirjastoista.
Äänitteillä Poliitikot porskuttaa (1995) ja Ralleja vastamäeltä on viisi samaa kappaletta. Poliitikot porskuttaa kuuluu Lastu-kirjastojen kokoelmiin. Voitte tilata sen sieltä kaukolainaan oman lähikirjastonne kautta. Jos teillä on voimassa oleva kirjastokortti, voitte tehdä itse kaukopalvelupyynnön alla olevalla lomakkeella. Kaukopalveluhinnasto löytyy samasta linkistä.
Äänitteeltä Café Veijon Baari : suomalaista alkuvoimaa : undergroundiskelmiä 1980-2000-luvuilta on kuultavissa Jorma Vastamäen kappale Juodaan viinaa vaan. Tämä äänite on lainattavissa HelMet-kirjastojen kokoelmista.
https://finna.fi
http://monihaku.…
Seuraavasta teoksesta on varmasti hyötyä:
Häyry, Heta: Hyvä, kaunis, tosi - arvojen filosofiaa , 1997
Saatavuustiedot voit tarkistaa aineistotietokanta Plussasta
www.libplussa.fi
Voit myös tehdä omia hakuja Plussasta käyttämällä hakusanana jotakin
filosofiaan liittyvää termiä esim. 'etiikka'.
Netistä löydät hyviä linkkejä vaikkapa linkkikirjasto
Makupaloista osoitteessa http://www.htk.fi/kirjasto/filosofi.htm
Runoa menneestä tulevaan en löytänyt, mutta mielestäni hauskan runon tulevaisuudesta, jossa mennyt jätetään taakse, löytyy Jyrki Heikkisen kokoelmasta U pui uje mui, 2002. Runossa täytetään 40 vuotta, mutta sen voi vaihtaa omaan ikäään.
