Näin vanhan ulkomaisen rahan tarkan arvon selvittämiseksi on parasta kääntyä alan asiantuntijan puoleen.
Internetistä löytyy aihetta käsitteleviä sivustoja Hämeenlinnan kaupunginkirjaston ylläpitämästä ’Makupalat’ –linkkikirjastosta osoitteessa: http://www.makupalat.fi/histori4.htm#raha . Suomen Numismaatikkoliiton osoite on http://www.numismaatikko.fi/ ja Suomen Numismaattisen yhdistyksen sivut löytyvät osoitteesta http://www.snynumis.fi .
Kirjaston aineistohaulla rahoista/kolikoista ja niiden arvosta löytyy kirjallisuutta käyttämällä tiedonhaussa asiasanoja rahat, metallirahat, numismatiikka. Jyväskylän kaupunginkirjastossa numismaattiset kirjat löytyvät hyllyluokasta 90.52.
Olisikohan kyseessä Marisha Rasi-koskisen Pudonneet? Kirjan takakansi kuvailee sitä näin:"Kolme nuorta etsii elämänsä suuntaa ja unelmiaan romaanissa, jossa kaikki ei ole sitä miltä aluksi näyttää. Sattuma sitoo nuoret merkillisillä langoillaan yhteen.Kadun nimi on Turnaround ja se näyttää aivan tavalliselta englantilaiselta pikkukadulta. Viimeisessä talossa tapahtunut onnettomuus on kuitenkin sysännyt liikkeelle asioita, joita ei voi pysäyttää. Teini-ikäinen Ian asuu yksin ja tekee konemusiikkia. Suomeen adoptoitu Elias perii kadulta talon biologiselta isältään ja unelmoi täydellisen roolipelin kehittämisestä. Kun samalle kadulle ilmaantuu salaperäinen hupparipäinen K, nuorten kohtalot kietoutuvat toisiinsa yllättävällä tavalla." Linkki…
Turussa toimineen lukkari-urkurikoulun toimintakertomusta ei valitettavasti löytynyt käyttämistäni tietokannoista (Fennica= Suomen Kansallisbibliografia, Volter=Turun yliopiston aineistotietokanta). Tietoa aiheesta kannattaa etsiä Kaarlo Jalkasen kirjasta "Lukkarin- ja urkurinvirka Suomessa 1870-1918". Aiheeseen liittyvää aineistoa voisi löytyä enemmän Helsingin yliopiston kirkkohistorian laitokselta ja Åbo Akademin kirjastosta.
Katsoin Melindasta http://finna.fi . Hakutuloksena oli muutamia opinnäytteitä. Esimerkiksi Orava-Eriksson Marjut: Kellarikoulusta talvimaisemiin : kotiluokan sisustaminen. Helsingin yliopisto, opinnäyte, 2002 . Pari kirjaa:
Inredningsplanering : en planeringsmodell för inredning i skolan och förskolor, Stockholm 2010 ja
Learn for life : new architecture for new learning, ed. by Sven Ehmann, Berlin 2012.
Muita opinnäytteitä:
Vuorikoski, T: Tila- ja akustiikkasuunnitelma Kouvolan Yhteiskoulun aulatilaan, 2012. http://theseus17-kk.lib.helsinki.fi/handle/10024/42695
Fyysinen oppimisympäristö ja sen kehittäminen, Kiviharju Minna et. al, 2011. http://theseus17-kk.lib.helsinki.fi/bitstream/handle/10024/34623/Antila…
Yahoo -hakuohjelmalla…
Olen tätä asiaa ihmetellen kysynyt itsekin (en ole Facebookissa, mutta olisin halunnut kommentoida) ja saanut HelMet-sivujen toimitukselta vastaukseksi, ettei sivuston tekninen ympäristö tarjoa mahdollisuutta ns. normaaliin kommentointiin. Jos haluat hyvin tuoreen vastauksen, suosittelen kääntymään suoraan päätoimittaja Iina Soinisen puoleen (puh. 040 358 2780, toimitus@helmet-kirjasto.fi).
Heikki Poroila
Tikkurilan kirjasto
Kyseessä on Aristoteleen Retoriikan II kirjan 14. luvun alku, joka kuuluu suomennettuna näin:
"On selvää, että elämänsä kukoistuskautta elävät ovat luonteeltaan edellä kuvattujen välissä. Heiltä puuttuu kumpienkin liioittelu.
He eivät ole liian luottavaisia, sillä sellainen olisi äkkinäisyyttä, eivätkä liian pelokkaita, vaan heillä on kumpaakin hyvässä suhteessa.
He eivät luota kaikkiin olematta kuitenkaan epäuskoisia, vaan pikemminkin muodostavat totuudenmukaisen käsityksen." (suo. Paavo Hohti)
Kyseessä on todennäköisesti Ray Lorigan romaani Tokio ei välitä meistä enää. Lisätietoa suomalaisen kustantajan sivuilla: https://like.fi/kirjat/tokio-ei-valita-meista-enaa/.
Varmasti keskeisin osoite lisätiedon etsimisessä on Helsingin kaupunginmuseo. Se on tällä hetkellä valitettavasti kiinni, mutta sinne kannattaa ottaa yhteyttä taas avautumisen jälkeen. Sillä välin verkosta on löydettävissä muita arkistolähteitä, esimerkiksi Helsingin kaupungin toimintakertomuksia tuolta aikakaudelta (pdf-tiedostoina) ja tietoa seurakuntien diakoniatoiminnasta. Vailla vakinaista asuntoa olevien yksinäisten asukkaiden majoittaminen oli pitkälti näiden instanssien sekä muiden lähetysjärjestöjen vastuulla. Tietoa kannattaa etsiä juuri noiden mainitsemiesi osoitteiden avulla.
https://www.hel.fi/static/tieke/digitoidut_asiakirjat/painetut_asiakirj…
Toimistotyön tutkinto voisi olla esimerkiksi sihteerin, assistentin tai merkonomin tutkinto. Sihteerin ja assistentin töistä ja koulutustavoista löydät lisätietoa koulutus.fi -portaalista, vaikkapa https://www.koulutus.fi/haku/sihteerikoulutus
Merkonomin tutkinnon voi suorittaa etänä tai verkko-opiskeluna monessa oppilaitoksessa. Lisätietoja löydät etäopiskelu.fi -portaalista, esim. https://www.etaopiskelu.fi/koulutushaku/koulutus?isDistance=1&q=merkono…
Myös oppilaitosten kotisivuilta voi suoraan hakea tietoja erilaisista koulutusmuodoista.
Terhokodin verkkosivuilla kerrotaan heidän historiastaan näin:
"Suomessa Lääkintöhallitus julkaisi vuonna 1982 ensimmäiset terminaalihoidon ohjeet. Terminaalihoito käsitteenä vaihtui kuitenkin jo alkuvaiheessa saattohoitoon, Hospice toimintamallia osuvammin kuvaten. Lääkintöhallituksen, syöpäjärjestöjen ja oppilaitosten edustajat tekivät opintomatkan Lontooseen vuonna 1982. Osallistujat tekivät matkalta muistion, jossa he suosittelivat terminaalihoitokokeilun aloittamista Suomessa erillisen säätiön ylläpitämänä. Tampereella perustettiin Pirkanmaan hoitokotisäätiö vuoden 1984 lopussa ja Helsingissä perustettiin TERHO-säätiö syksyllä 1985. TERHO-säätiön säännöt vahvistettiin 10.10.1985. Pirkanmaan hoitokoti aloitti…
Fennicasta Suomen kansallisbibliografiasta (http://finna.fi ) voit katsoa sanahaulla informaatioteknologia, mitä aiheesta on julkaistu. Asiasanalla katsottaessa esim. tietotekniikka tai tietotekniikka-ala. Fennicaa voi käyttää myös kotikoneelta.
Oulun yliopiston kirjastossa ( http://finna.fi ) ovat seuraavat teokset:
- Här kommer vi! : local action for women = En rapportbok om kvinnor / red. Clara Puranen, Åbo Akademi, 1999
- Från siffror till surfning : könsperspektiv på informationsteknik / Lena Kallin Westin, Lena Palmquist, 2001 . Marja Vehviläinen on tehnyt asiaan liittyvän tutkimuksen http://www.mtv3.fi/uutiset/arkisto/9703/970322/9703220112.html .
Oulun kaupunginkirjastossa ( http://oukasrv6.ouka.fi:8001/?formid=form2&sesid=…
Etunimien merkityksistä ja niiden alkuperistä löytyy tietoa monista nimikirjoista. Tällaisia ovat esimerkiksi Pertti Lempiäisen Suuri etunimikirja ja Kustaa Vilkunan Suuri nimipäiväkalenteri. Näissä kerrotaan, että nimi Anita on Annan ja Juanitan espanjalaisia ja italialaisia kutsumamuotoja.
Tässä pari suomenkielistä sukelluskirjaa:
Moisala, Jouko: Diver's : oppikirja sukelluskurssin peruskoulutustasolle. 8. uud. p. Ursuk, 1993. 229 s.
Vikman, Timo: Sukellus. 6. p. Winsub, 2004. 359 s.
Lentopalloliiton sivuston mukaan miesten lentopallomaajoukkueen valmentaja on Tuomas Sammelvuo. 25.3. Sammelvuo on valinnut kakkosvalmentajaksi italialaisen Nicola Gioliton. http://www.lentopalloliitto.fi/huippu-urheilu/maajoukkueet/miehet/
Turun pääkirjaston musiikkiosastolla on todellakin soittohuone. Sen voi varata tunniksi kerrallaan (tunti päivässä) ja seuraavan soittovuoron saa varata kun edellinen on käytetty.
Huoneessa on digipiano ja akustinen piano, nuottiteline ja iso peili soittoasentoa varten.
Helpoiten soittovuoron saa soittamalla musiikkiosaston palvelutiskiin 02 2620 658 tai tulemalla itse paikan päälle.
Varaaminen tapahtuu kirjastokortin numerolla ja on maksutonta.
Kannattaa ottaa yhteyttä Varsinais-Suomen maakuntamuseon valokuvakokoelmaan, vaikka se onkin keskittynyt Turun alueeseen.
https://www.turku.fi/kulttuuri-ja-liikunta/museo/kokoelmat/valokuvakokoelma
Siirtolaisinstituutti on koonnut ja julkaissut aineistoa suomalaisesta siirtolaisuudesta, siirtokunnista ja utopiayhteisöistä.
http://www.migrationinstitute.fi/
Lisäksi kannattaa etsiä käsiinsä WSOY:n vuonna 1925 julkaisema Frithiof Henrik B. Laguksen teos: Amurinmaan retki : suomalainen kommunismin koe, jossa Schoultz on yksi tekijöistä. Jos kuvat ovat "oikeita", voi niistä tiedustella WSOY:ltä.
https://vaski.finna.fi/Search/Results?lookfor=Amurinmaan+retki+&type=AllFields
Googlata voi sanoilla Carl…
Iisalmen Runnin terveyslähde oli taiteilijoiden suosiossa 1920- ja 30-luvuilla. Leevi Madetojan ja L.Onervan tiedetään vierailleen siellä, ja Madetoja innoittui säveltämään Runnin viisun.
Madetoja-säätiön verkkosivun teosluettelosta löytyy tieto yksiäänisestä kuorosävellyksestä Runni (1937), mutta sen kohdalla on tieto [missing].
Laulun nuotit ja sanat on kuitenkin julkaistu kirjassa Runnin terveyslähde : "Suomen Lourdes" (toim. W.K.Latvala, 1938). Tämä tärkeä sisältötieto löytyi vain Iisalmen kirjaston tietokannasta. Teos näyttäisi olevan saatavissa lainaksi Kuopion varastokirjastosta, joten kannattaa käydä oman kunnan kirjastossa tekemässä kaukolainapyyntö.
https://finna.fi/Record/vaari.1277536
https://madetoja.org/fi/teokset/…
Levyjä, joilla Tuula Heikkilä on laulanut on vapaakappaleina Kansalliskirjastossa ja Jyväskylän yliopiston kirjastossa sekä kahden kirjaston kotiseutukokoelmissa. Kotiin lainattavia levyjä ei valitettavasti ole. Alla linkki Finna-hakupalvelun tietoihin levyistä:
https://www.finna.fi/Search/Results?sort=relevance&bool0%5B%5D=AND&lookfor0%5B%5D=%22heikkil%C3%A4+Tuula%2C+esitt%C3%A4j%C3%A4%22&type0%5B%5D=Author&join=AND&filter%5B%5D=%7Eformat_ext_str_mv%3A%220%2FSound%2F%22&limit=20
Child Catcher -hahmosta on kysytty kirjastonhoitajalta aiemminkin. Kyseistä hahmoa ei mainitsemastasi kirjan käännöksestä löydy, koska se esiintyy ainoastaan elokuvassa. Sen on luonut elokuvaan Roald Dahl. Hahmon nimen suomennos löytyy siis elokuvan tekstityksestä. Elokuvasta löytyy suomeksi tekstitetty Blu Ray -versio myös OUTI-kirjastojen kokoelmista.
Lähde:
Child Catcher - Wikipedia
