Samppanja on saanut nimensä Koillis-Ranskassa sijaitsevasta Champagnen maakunnasta, ja ainoastaan tällä alueella valmistettua kuohuviiniä saa kutsua samppanjaksi. Sitä tuottavia yrityksiä kutsutaan samppanjataloiksi. Niitä on monenlaisia suurista maailmankuuluista merkeistä pieniin paikallisempiin toimijoihin. Samppanjan erityisyys syntyy sekä Champagnen maaperän ja ilmaston vaikutuksista rypäleisiin että sen valmistusmenetelmästä. Viininviljelijöitä on alueella noin 15 000. Suurin osa heistä myy satonsa isoille samppanjataloille, mutta osa tuottaa omaa samppanjaansa.
Samppanja historiasta löytyy tietoa esim. Alkon sivuilta (https://www.alko.fi/juoma-ruoka/juomatietous/viinit/viinialueet/ranska-…) ja Suomen Champagne-seura ry:n sivuilta (…
Tämä joulunuotti löytyy F-kustannuksen nuottikirjoista: Suuri joululaulukirja, Kauneimmat joululaulut, Valkea joulu ja Suuri toivelaulukirja 18. Tähän kysymykseen vastaamisessa olisi voinut auttaa myös lähin kirjasto, josta kannattaa tiedustella näitä nuotteja.
Epäily on aivan oikea: etsitty runo on Vilho Rantasen Tietäjät idästä. Se on peräisin vuonna 1952 julkaistusta kokoelmasta Viisi pappia taivaan portilla ja löytyy myös Rantasen valittujen runojen kokoelmasta Runot. Tämän lisäksi se sisältyy esimerkiksi sellaisiin antologioihin kuin Tämän runon haluaisin kuulla, Lapsuuden joulu. 1 ja Lapsuuden joulu : rakkaimmat joulurunot.Runo alkaa seuraavasti: "Idästä, vieraalta maalta, tähteä seuraten / tuli taas, niinkuin kerran, tietäjät kysellen: / 'Missä, missähän täällä on syntynyt Kuningas, / Leijona Juudan heimon, Herra ja valtias?'" Kahdestatoista säkeistöstä viimeinen kuuluu näin: "Idästä tietäjät saapui, koitosta auringon. / Itään he läksivät, kun yö synkkänä yllä on. / Takaisin kaukaiseen…
Erich von Dänikenin teos Erinnerungen an die Zukunft on englanniksi käännettynä saanut nimeksi Chariots of the Gods. Taisto Niemisen suomennos on puolestaan nimeltään Vieraita avaruudesta - menneisyyden ratkaisemattomia arvoituksia. Tiedonlähteenä tämän tidon haussa on ollut Fennica cd-rom (Suomen kansallisbibliografia) ja Kongressin kirjaston aineistotietokanta http://lcweb.loc.gov/catalog/ .
Uudenkaupungin kirjasto on perustettu v. 1861.
http://uusikaupunki.fi/template_1.asp?id=470&startdepth=292
Uudenkaupungin kirjastotalokin vanha rakennus, alunperin kouluksi valmistunut puurakennus vuodelta 1854, jota laajennettiin nykyiseen kokoonsa v. 1901.
http://uusikaupunki.fi/template_1.asp?theme=&startdepth=292&id=469
Jag föreslår att du tar kontakt med Vanda Miljöcentral. På internet finns det kontaktuppgifter på svenska på Vanda stads serviceregister i adressen http://www.vantaa.fi/palveluhakemisto/hak_ruotsi_0305.html
MILJÖCENTRALEN
Bäckbygr. 4 A
fax 8392 4280
Hälso- och miljöinspektörerna jour 8.30-11.30
8392 3110
Livsmedels- och miljölaboratoriet
8392 3122
Luftvård
8392 3032, 8392 4247
Miljöskyddsärenden
8392 3031
Miljöhygien Vattenfrågor
8392 3126
På finska kan man hitta mera information om Vantaan Ympäristökeskus i adressen http://www.vantaa.fi/yke/index.htm
Tällaista runoa ei valitettavasti Rumi-suomennoksia ja -tekstejä tutkaillessani vastaani tullut; on hyvin mahdollista, ettei sitä ole lainkaan käännetty suomeksi.
Kysymyksen englanninkielinen Rumi-käännös on Coleman Barksin työtä. Rumin suosio englanninkielisessä maailmassa perustuu paljolti juuri Barksin käännöksiin. Barks ei osaa persiaa, minkä vuoksi hänen Rumi-lyriikassaan on - hänen omien sanojensakin mukaan - kyse enemmänkin Rumin runojen uusista versioista kuin akateemisista tulkinnoista. Barks-kriitikot ovatkin syyllistäneet tätä liiallisesta pelkistämisestä; 1200-luvun persialaisen lyriikan ja islamin asemesta Barksin Rumi henkii new age -liikkeelle ominaisia tuntoja. (Kat Thornton, Rumi for the new-age soul : Coleman…
Matkustajaluetteloita voi kysyä arkistoista. Kirjastolla ei ole kyseisen kaltaisia dokumentteja sellaisenaan hallussa.
Tampereen historiaa käsittelevällä Koskesta voimaa -sivustolla on melko tarkka kuvaus Kurun uppoamisesta ja miehistön sekä matkustajien demografiasta. Myös lähteet on merkitty tarkasti, joten niitä on helppo lähteä jäljittämään: https://www15.uta.fi//koskivoimaa/liikkuminen/1918-40/kuru4.html
Mahdollisesti myös Tampereen museokeskus Vapriikilla on hallussaan Kuruun liittyviä dokumentteja.
Lisäys 30.6.2020:
Orvo Kärkösen teoksessa Näsijärven murhenäytelmä (1929) on lopussa lista onnettomuuden uhreista kunnittain.
Näyttää siltä, ettei kappaleesta ole julkaistu virallista nuotinnosta.
Netistä löytyy jonkintasoisia sointukaavioita kappaleeseen:
https://chordu.com/chords-tabs-eloon-j%C3%A4%C3%A4n-marita-taavitsainen…
Kuvasta on hieman vaikea erottaa lajia, koska kokoa ei näe. Otus saattaisi olla jonkinlainen viljakärsäkäs.
Anticimeksin sivustolta löytyy kuva ja torjuntaohjeet. https://www.anticimex.fi/jyvakarsakas
Kannattaa kuitenkin kysäistä vielä joltain asiantuntijalta esim. Biotus.fi tai Ötökkätieto.fi
Kirjailijanimimerkki V.H.V eli Väinö Valvanne on kirjoittanut kirjan nimeltä " Mikä on elämän tarkoitus?". Siinä käsitellään elämään, kuolemaan ja kehitykseen liittyviä kysymyksiä. Kirja on teosofinen. Monihaun mukaan sitä löytyy mm. useammasta maakuntakirjastosta (http://monihaku.kirjastot.fi ).
Sanoin "Pentinkulman eepos ensimmäistä kertaa yksissä kansissa" takakannessaan itseään mainostanut Täällä Pohjantähden alla -laitos ilmestyi vuonna 1985.
Suomessa lauantaista tuli vapaapäivä suurimmalta osin 1960-luvun lopulla, kun siirryttiin viisipäiväiseen työviikkoon. Tuohon aikaan eduskunnan toimintaa ohjasi valtiopäiväjärjestys ja eduskunnan työjärjestys vuodelta 1928. Niissä kansanedustajan tehtävä määriteltiin yhteiskunnalliseksi luottamustehtäväksi ja eduskunta lakiasäätäväksi instituutioksi, ei tavalliseksi työpaikaksi. Edustajan tehtävässä ei koskaan ole noudatettu työehtosopimuksissa tai työaikalaissa määriteltyä työaikaa, koska kansanedustaja ei ole työntekijä vaan poliittisen luottamustoimen haltija. Lisäksi valtiopäiväjärjestyksessä oli tuolloin pykälä, jonka mukaan eduskunta on vuodessa koolla korkeintaan 120 vuorokautta. Vuosisadan alusta aina 1960-luvulle saakka…
Margit Sandemo on kirjoittanut n. 151 kirjaa, jotka kuuluvat erilaisiin sarjoihin. Lisäksi hän on kirjoittanut 14 yksittäistä kirjaa. Häneltä on siis julkaistu yhteensä n. 165 nimekettä.
Puolaksi Sandemon kirjoja on käännetty todella paljon. Puolan kansalliskirjastosta löytyy 430 Margit Sandemon kirjaa puolaksi, ohessa linkki nimekkeisiin:
http://alpha.bn.org.pl/search~S5?/asandemo+margit/asandemo+margit/1,1,4…
Tietenkin tässä nimekemäärässä ovat myös nimekkeiden eri painokset, joita on keskimäärin 3/nimeke, joukossa on kyllä myös yksittäisiä nimekkeitä. Nimekkeitä on siis käännetty puolaksi karkeasti arvioiden 160, luultavasti Sandemon koko tuotanto on käännetty puolan kielelle.
Arviosi osui oikeaan.
Kotkanpää -leima on Auran kultaseppien käyttämä.
http://www.leimat.fi/fi/nimileimat/kuvioleimat
Kotkanpää tuote näyttäisi tarkoittavan suomikäyttöön valmistettua tuotetta. Silloin kun muu tuotanto on suuntautunut ulkomailla.
"Kellotaulussa on joko T-kirjain tai TISSOT. Muutamissa kelloissa on lisäksi Auran kultaseppien kotkanpää-logo. Perimätiedon mukaan valmistaja on saanut muutaman kellon omaan “Suomi-käyttöön”, jolloin mainittu Auran logo esiintyy kellotaulussa."
http://www.kellomies.fi/?p=5853
Toivoit teoksia ainoastaan suomenkielellä, jolla tietoa löytyy lähinnä vain musiikkitietosanakirjoista. Monien kirjastojen käsikirjastokokoelmista löytyvät mm. sellaiset teokset kuin Otavan musiikkitieto A-Ö (1997) ja Otavan iso musiikkitietosanakirja (1978).
Aiheesta löytyy myös lehtiartikkeli:
Musikaali - sata vuotta musiikkiteatteria amerikkalaisella reseptillä (Aksentti 1995, nro 5, sivu 4-8) Kannattaa kysyä lähikirjastosta.
Kirjastoissa on paljon hevosen hoitoa ja koulutusta käsitteleviä kirjoja. Niitä löytyy sekä lasten- että aikuistenosastoilta. Esimerkiksi Soini Talaskiven Suomalaisessa hevoskirjassa kerrotaan mitä pitää ottaa huomioon, jos/kun aikoo hankkia hevosen. Siinä käsitellään laajasti hevosen ylläpitoon, hoitoon ja koulutukseen liittyviä asioita.
Laukan opettamista entiselle ravurille neuvotaan esimerkiksi kirjassa Hevosen käytös ja käyttäytyminen (toimittanut Virpi Nieminen). Sieltä löytyy luku Ravurista ratsuksi.
Tarkoittanet kielten opiskeluun tehtyjä CD-ROM -levyjä, kieliromppuja.
Turun kaupunginkirjaston aineistotietokannasta
http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=find2&sesid=113983311
voi etsiä eri kielten opiskeluun kieliromppuja esim. kirjoittamalla alekkain asiasanat ranskan kieli ja kieliromput tai englannin kieli ja kieliromput.
Haun tuloksena löytyy esim.: Opi ranskaa: oleellisia sanoja ja sanontoja aloittelijoille-niminen CD-ROM.
Klikkaamalla alleviivatun teoksen nimeä saa selville kirjaston maksaman hinnan.
Esim. Eurotalkin julkaisemat Talk now! sarjan yksittäiset romput maksavat n. 40-50 e.
Tällaisia romppuja saa ainakin Suomessa kirjakaupoista.
