Maakuntakirjastoista ainakin Mikkelin seudun Savotta-kirjastoissa tuo CD-ROM olisi saatavissa peräti kuutena kappaleena, tosin vuoden 1994 versiona. Kyseistä CD-ROMia näyttää olevan kolme kappaletta myös Pirkanmaan seudun Piki-kirjastoissa. Näistä kirjastoista voi teosta kaukolainata Helsingin kaupunginkirjaston kautta.
HelMet- verkkokirjaston (http://www.helmet.fi) tarkennetulla haulla (valittavissa heti etusivulta) hakutermi "monikieliset sanakirjat" tuottaa 14 osumaa, kun aineistolajiksi on valittu CD-ROM. Näitä kannattanee selailla.
Keille on oikea muoto. Kuka-pronominin monikon nominatiivi korvataan ken-pronominin vastaavilla muodoilla esim. keiden, keille ym. Lähteet: Kielitoimiston sanakirja 2006 ja Wikipedia http://fi.wiktionary.org/wiki/kuka
Sotavuosina voimassa olleissa vuosien 1935 ja 1943 lääkärintarkastusohjesäännöissä 40b oli "toisen silmän menetys vamman seurauksena, vakavat vammat toisessa tai molemmissa silmissä (Anopthalmus traumaticus etc.)."
Emme saa Väestörekisterikeskuksesta mitään tietoja automaattisesti. Jos posti on palauttanut asiakkaalle osoitetun kirjeen, uutta osoitetta tiedustellaan Väestörekisterikeskuksesta. Kannattaa siis itse ilmoittaa osoitteenmuutoksesta, jonka voi tehdä paikan päällä, puhelimitse, kirjeitse tai sähköpostitse tai internetin välityksellä Turun kaupunginkirjaston kotisivulta osoitteesta http://www.turku.fi/kirjasto/linkit/yhteiset/osoitteenmuutos.html
Uusimpia päiväkirjaromaneeja on esim. Jari Tervon Revontulentie ja Esikoinen. Menneestä maailmasta päiväkirjamerkintoja kertovat mm. Joen Haahtelan kirja Tähtikirkas,lumivalkea 1800-luvun lopulta ja 1930-luvulta, Kristina Carlsonin kirja kasvitieteilijästä William N päiväkirja sekä Tulenkantajista Satu Koskimiehen kirja Hurmion tyttäret.Kyllikki Villa kertoo elämästään kirjassa Elämän korkea keskipäivä, Hannu Salama vuodestaan kirjassa Vuosi elämästäni.Eeva Kilven päiväkirjaromaaneja ovat Naisen päiväkirja ja Kuolinsiivous.Nuorempien lukijoiden suosikkeja ovat Bridget Jonesin päiväkirjat.
Internetistä löytyy mm. Iso-Britannian hotellirekisteri, jossa on luokiteltuna eri tasoisia hotelleja ja retkeilymajoja. Osoite on http://www.uk-hotels-register.com/
Lisäksi monikulttuurisen kirjaston Maailma-infosta kannattaa vilkaista - sieltä löytyvät maat aakkosjärjestyksessä. Osoite on http://www.lib.hel.fi/mcl/maailma.htm Esim. Excite Travelin Iso-Briannia-sivut osoitteessa http://www.excite.com/travel/countries/united_kingdom/ sisältävät monenlaista matkailutietoa myös Lontoosta.
Makupalat-linkkikirjastosta löytyy vapaa-ajan alta matkailulinkkejä. Osoite on http://www.htk.fi/kirjasto/cool2.htm
Pääkaupunkiseudun Plussa-aineistotietokannasta voi etsiä matkaoppaita Lontoosta valitsemalla luokaksi 417.11. Luokasta 461.03 löytyy…
Kirsi Kunnaksen runossa Siilin kuutamo siili rakastaa kuuta ja kyynelehtii kaislikossa. Runo löytyy mm. Kunnaksen kirjasta Tiitiäisen satupuu. Siilin kuutamo on kuitenki runo eikä satu, eikä suudelman jälkiä mainita. Joten valitettavasti emme löytäneet etsimääsi satua.
Mikään ei esimerkiksi Wikipedian tietojen mukaan viittaa siihen, että Etiopiassa syötäisiin lihaa sen kummemmin raakana kuin esimerkiksi Suomessa. Ennemminkin lihaa syödään vähemmän (sianlihaa ei ollenkaan esim. maan kristillisessä perinteessä) ja kasviksia syödään enemmän kuin Suomessa.
Kotimaisten kielten keskuksen verkkosivustolla, www.kotus.fi, on Kielitoimiston sanakirja, www.kielitoimistonsanakirja.fi, jonka mukaan teknologia on "vars. pitkälle kehittynyt tekniikka ja sen sovellukset, us. nähtynä laajoina kokonaisuuksina." Esimerkkeinä mainitaan elintarvike-, metsäteknologia, huipputeknologia.
Tällaisia kirjoja on julkaistu varsin runsaasti. Voisin suositella esimerkiksi palkitun Tšekkiläisen kirjailijan Milan Kunderan teoksia "Naurun ja unohduksen kirja" sekä "Olemisen sietämätön keveys"; molemmat näistä kirjoista käsittelevät elämää Itä-Euroopassa Neuvostoliiton vallan alaisuudessa, ja molemmat kirjat ammentavat vahvasti Kunderan omista kokemuksista muun muassa vuoden 1968 tapahtumista.
Sotilasprofessori Marko Palokangas kirjoittaa, että talvisodan aikana lomia myönnettiin hyvin tiukoin perustein ja lukumääräisesti varsin vähän. Lomaperusteina olivat käytännössä omat häät, oman lapsen ristiäiset, lähisukulaisen hautajaiset, työloma tai erityisistä ansioista myönnetty kuntoisuusloma. Varsinaisia säännöllisiä lomia tuskin saattoi sanoa olevan ennen jatkosotan asemasotavaihetta, jolloin lomakäytäntöjä korjattiin vastaamaan muuttuneita olosuhteita. Kevättalvesta 1942 alkaen jokainen rintamamies sai vuorollaan noin kahden viikon mittaisen vuoroloman kolmen tai neljän kuukauden välein. Lähde:Palokangas, M. (2018). Perinnetietoutta - tiesitkö tätä?: Sotien aikaiset lomakäytännöt. Kylkirauta, 2, 56.
Suosittelen, että tutustut pääkaupunkiseudun kirjastojen HelMet-verkkokirjastoon ( https://www.helmet.fi/ ). Valitse etusivulta kohta "Tarkenna hakua". Kirjoita hakukenttään haluamasi ilmaukset, esim "Zarah Leander" (ilman lainausmerkkejä), valitse aineistovalikosta haluamasi tallennemuto, esim. CD-levy ja napsauta lopuksi painiketta "Hae".
Samalla tavoin voit hakea rillumareita. Käytä hakuterminä sanaa "rillumareimusiikki" tai "rillumarei**". Sekä Zarah Leanderia että rillumareita löytyy pääkaupunkiseudun kirjastoista varsin runsaasti. Sen sijaan Liisa Tuomen levytyksiä ei HelMetistä löydy, mutta eipä niitä näytä löytyvän Ylen Fono-tietokannastakaan. Mahtoikohan Tuomi koskaan tehdä levytyksiä, vaikka olikin säteilevä esiintyjä…
Hei,
Ohjaaja Markku Pölösen mukaan elokuvassa hyödynnettiin ainakin kolmea ns. rekilaulua / isojen poikien laulua. Yksi näistä oli Koppelovitun valssi (josta ainakin tuo jälkimmäinen riimipari) ja muita hän ei enää muistanut.
Koppelovitun valssi löytyy vaikkapa Mesikämmenet-yhtyeen levyltä Kauneimmat rekilaulut (CD-levy ; Ainoa productions, 2014).
Muita voi etsiä vaikkapa seuraavista:
Isojen poikien laulukirja : Rehvakkaita ja remsseitä rekilauluja Suomen kansan suusta / koonnut Otso I. Hipiäinen (Gummerus, 1971)
Isojen poikien laulukirja / toim. Peppi Helin (Gummerus, 1994)
Eikä tätä laulua laulaa saa : suomalaiset eroottiset kansanlaulut / Jimmy Träskelin (Kansanmusiikki-instituutti, 2018)
Helsingissä sähkörumpujen soittaminen on mahdollista Töölön kirjastossa ja tilan siihen voi varata Varaamon kautta: https://tilavaraus.hel.fi/reservation-unit/280 Espoossa sähkörumpujen soittoa voi harjoitella Entressen, Sellon ja Tapiolan kirjastossa sekä Ison Omenan palvelutorilla: https://varaamo.espoo.fi/search?search=s%C3%A4hk%C3%B6rummut Vantaalla sähkörummut taas löytyvät Tikkurilan kirjastosta: https://www.vantaa.fi/fi/vapaa-aika-ja-hyvinvointi/kulttuuri-taide-kirjastot-ja-museot/kirjaston-palvelut#tab-kirjastojen-varattavat-tilat-ja-laitteet Näiden palvelujen kautta voi varata myös muita tiloja Helmet-kirjastoista.Alle 15-vuotias voi käyttää näitä vain tiloja aikuisen kanssa. Espoossa ja Vantaalla musiikkitilojen ja…
Jos molemmat käyttämäsi kirjastot kuuluvat Keski-kirjastoihin, syytä huoleen ei ole: lainat voi palauttaa mihin tahansa Keski-kirjastoon. Löydät kirjastojen yhteystiedot verkkokirjastosta osoitteesta keski.finna.fi.Jos taas jompikumpi kirjasto ei kuulu Keski-kirjastoihin eikä kirjojen kansia tai sisäsivujen mahdollisia leimojakaan katsomalla käy ilmi, minkä kirjaston kirjoja ne ovat, saat selvitettyä asian ottamalla yhteyttä käyttämiisi kirjastoihin.
On ilmestynyt kirja, jonka nimi on Varkauden rakennuskulttuuria : Varkauden kaupungin inventoitu rakennuskanta vuonna 1996. Siinä esitellään sivulta 61 alkaen Käärmeniemen - Lehtoniemen alueelta 23 rakennusta. Mukana on Isotalo; sen numero on 189 sivulla 76. - Niteitä on kokoelmassamme lainauspuolella ja käsikirjastossa ja varastossa.
