Kirjastoilla on eritasoisia varastointivelvotteita. Vaikka jotain lehteä olisikin jossain kirjastossa sidottuina vuosikertoina ei niitä siellä välttämättä säilytetä loputtomiin. Mutta sitten on erikseen kirjastot joiden tehtävänä ja velvotteena on myös varastointi.
Esimerkiksi Helsingin kaupunginkirjaston varastossa Rakennustaito löytyy vuodesta 1906 alkaen. Samoin Kuopion varastokirjastossa on jo kyseisen lehden vuosikerrat. Sen sijaan Helkan (Helsingin Yliopiston aineistotietokanta) mukaan näyttää siltä että Helsingin Yliopiston kirjastossa osa Rakennustaito-lehden vuosikerroista puuttuu. Kehotan ottamaan yhteyttä kirjaston tietopalveluun HYK-tietopalvelu@helsinki.fi, saatte tarkempia tietoja miten edetä asiassa.
Helmet-kirjastoissa on Erich von Dänikenin kirjan alkukielinen, saksalainen painos Erinnerungen an die Zukunft, sekä myös suomen- ja ruotsinkieliset käännökset Vieraita avaruudesta: menneisyyden ratkaisemattomia arvoituksia ja Olösta gåtor ur mänsklighetens förflutna.
Englanninkielistä käännöstä ei Helmet-kirjastoissa ole. Se löytyy muutamasta kirjastosta muualta Suomesta. Voit pyytää kirjan kaukolainaan oman lähikirjastosi kautta tai Helmet-sivustojen kaukopalvelulomakkeella:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu
Tähän kysymykseen on aiemmin vastattu Kysy kirjastonhoitajalta -palstalla 11.7.18.
Ohessa kopio vastauksesta: Siskon lapselle olet täti, siskon lapsenlapselle isotäti ja siskon lapsenlapsenlapselle isoisotäti.
Löysin saman vastauksen myös netistä googlaamalla, joten olet isotäti.
Hannu Sinisalon ja Olavi Antilan toimittamassa kansanperinteen kuvateoksessa Suomalainen perinnekuvasto (1980) on useita kuvia erilaisista hevoskyydeistä, mutta tällaista kuvan mukaista nelipyöräistä hevoskulkuneuvoa sieltä ei löydy.
Vielä 1800-luvulla hevosajoneuvoliikennettä rajoitti etenkin kesäaikana maanteiden huono kunto. Vaikka kaupunkeja yhdistävät tiet olivatkin ajokelpoisia, paikalliset tiet olivat enimmäkseen jalkamiesten ja ratsujen käyttämiä polkuteitä. Pyörällisten hevosajoneuvojen määrä olikin vielä 1800-luvun alkupuoliskolla varsin vähäinen ja hyötyliikenne keskitettiin talvikeleille tai vesireiteille. Kauppamatkat kaupunkeihin voitiin tehdä kärryillä, sillä asutus- ja kauppakeskuksiin johtavat tiet yritettiin pitää…
Etsit varmaankin Friedrich Holländerin Wenn ich mir was wünschen dürfte kappaletta. Se löytyy YouTubesta mm. Marlene Dietrichin esittämänä jo vuodelta 1930 (pianossa itse säveltäjä-sanoittaja), https://www.youtube.com/watch?v=kGxPqPdDXmU
Ludwig Simon sarjassa Lupausten linnake (Haus der Träume), https://www.youtube.com/watch?v=nyetYNzUA5o
Kuvauspaikkana on anglikaaninen kirkko Church of St Peter and St Paul. Se sijaitsee Blockleyssa Lounais-Englannissa.
https://en.wikipedia.org/wiki/Church_of_St_Peter_and_St_Paul,_Blockley
Pudas on "takaisin pääjokeen yhtyvä joen haara". Näin sanan määrittelee Kielitoimiston sanakirja, 2. osa L-R (2006). Lisää tietoa löytyy mm. Wikipediasta:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Pudas
Valviran sivulta löytyy tietoa sekä asiakirjojen salassapidosta http://www.valvira.fi/terveydenhuolto/hyva-ammatinharjoittaminen/salass… että salassapito- ja vaitiolovelvollisuudesta terveydenhuollossa http://www.valvira.fi/terveydenhuolto/hyva-ammatinharjoittaminen/salass…
Yle uutisten mukaan http://yle.fi/uutiset/3-5099715 Etelä-Suomen aluehallintovirasto antoi maaliskuussa 2012 huomautuksen potilaan tietojen salassapitovelvollisuuden rikkomisesta. Huomautuksen saivat entinen mielisairaanhoitaja Ilkka Raitasuo ja entinen ylilääkäri Ilkka Taipale. Raitasuon (ja Terhi Siltalan) kirjoittama kirja Kellokosken Prinsessa perustui tietoihin, jotka Raitasuo oli saanut Taipaleelta.
Mediauutisten http://www.mediuutiset.fi/uutisarkisto/ilkka-…
Sodan vielä jatkuessa arviot sodan rahallisista ja inhimmillisistä kustannuksista ovat väistämättä kyseenalaisia. Tarkat faktat saadaan tietää mahdollisesti vasta sodan päätyttyä.
Paljonko hyökkäyssota on maksanut Venäjälle? Tässä artikkelissa [1] on laskettu, että sodan yhdeksän ensimmäistä kuukautta maksoivat Venäjälle noin 82 miljardia dollaria. Tästä on johdettu oletus, että vuoden loppuun mennessä hintalappu oli noin 90 miljardia dollaria eli viisi prosenttia Venäjän bruttokansantuotteesta. [2] Tämä ei itsessään ehkä riitä kattamaan sodan todellisia kustannuksia, sillä joidenkin laskelmien mukaan kustannuksiin pitäisi lisätä esimerkiksi tuhoutuneiden panssarivaunujen, laivojen ja ilma-alusten korvaamisen kustannukset.…
Autossa kuunneltaviksi sopivia CD-levyjä meillä on englannin kielestä esim. Anttalainen, Marja: Sanat haltuun. Tämän kielikurssin tarkoitus on kasvattaa sanavarastoa. Muut englannin kielen kurssit, joissa on CD-levyjä, sisältävät oppikirjan, joihin CD-levyt perustuvat.
Autossa kuunneltaviksi soveltuvat myös CD-äänikirjat, joita meillä on sekä englanniksi että ruotsiksi. Ruotsin kielellä ei oikeastaan muuta autoon sopivaa CD-levyä ole meillä - on vain lukion kielikurssi Dags, jonka CD-levyt perustuvat ko. oppikirjaan.
Etsitty kirja voisi olla Jenny Kangasvuon Sudenveri. Kangasvuo on Oulussa asuva kulttuuriantropologi ja Sudenveri on hänen esikoisromaaninsa. Biseksuaalisuus on keskeinen aihepiiri Kangasvuolle myös hänen tieteellisessä tuotannossaan. Hänen lisensiaatintutkimuksessaan vertaillaan suomalaisen lehdistön käsityksiä biseksuaalisuudesta siihen, miten biseksuaalit itse kuvaavat biseksuaalisuutta, ja hänen tekeillä oleva väitöstutkimuksensa jäljittää biseksuaalisuuden paikkaa suomalaisessa seksuaalikulttuurissa.
Kysymyksen säkeet ovat peräisin Elvi Sinervon runosta Jäähyväiset nuoruudelle. Se julkaistiin alun perin Sinervon vuonna 1950 ilmestyneessä kokoelmassa Oi lintu mustasiipi.
Kyseessä on jätemylly. Sen aukko on tiskialtaassa. Myllyn tarkoitus on jauhaa ruuantähteet niin pieneksi, että ne voidaan huuhtoa viemäristä alas. Jätemylly on Yhdysvalloissa tavallinen, muualla maailmassa harvinainen. Onko siinä sitten järkeä? On oikeasti vaikeaa laskea sen käytön kaikkia seurauksia jätehuollon, kasvihuonekaasujen muodostumisen tai muun ympäristönsuojelun kannalta. Tarkemmin:
https://fi.wikipedia.org/wiki/J%C3%A4temylly
Siipiveikko, siipeilijä, siivellä eläjä...
Sanonta "siivellä" tarkoittaa Suomalaisen fraasisanakirjan mukaan "toisen ihmisen tai ryhmän vanavedessä, tästä hyötyen". Kirja tarjoaa myös yhden mahdollisen teorian sanonnan synnylle. Vanhan uskomuksen mukaan jotkut pienet muuttolinnut tekevät muuttomatkansa isompien lintujen selässä ja "siivellä".
"Siipeily" kieltämättä kuuluu muuttolintujen elämään ja sanonnan alkuperä voi hyvinkin olla lintumaailmassa. Valtaosa päivällä muuttavista linnuista muuttaa parvissa energiaa säästääkseen. Lentävän linnun alaspäin suuntautuvat siiveniskut aiheuttavat siiven sivuilla ylöspäin suuntautuvan ilmavirtauksen, jonka ansiosta vierustoverin lento on kevyempää. Mitä isompi siipi on, sitä…
Kehottaisin aivan ensiksi kuolettamaan vanhan kortin, jollet ole sitä jo tehnyt, soittamalla kirjastoon. Helmet-kortin kuoletus ilmoitetaan numeroon 09 3108 5309. Kortin kuolettamalla varmistat, ettei kukaan kortin löytävä voi käyttää sitä väärin. Kun olet kuolettanut kortin, et ole enää vastuussa, jos joku lainaa kortilla aineistoa kirjastosta.
Uuden HelMet-kirjastokortin saat mistä tahansa Espoon, Helsingin, Vantaan tai Kauniaisten kaupunginkirjaston palvelupisteestä, kunhan esität siellä kuvallisen henkilöllisyystodistuksen. Uusi aikuisten kirjastokortti maksaa kolme euroa. Espoon kaupunginkirjaston yhteystiedot löytyvät osoitteesta http://www.espoo.fi/default.asp?path=1;28;11866;17273;17362.
Materiaalia näyttäisi olevan niukasti. Tutkin erinäisiä Helsingin historiasta kirjoitettuja teoksia, mutta Sofianlehdon vastaanottokoti mainittiin niissä vain ohimennen. Sofianlehdosta on kirjoitettu yliopistollisia tutkielmia 1950- ja 1960-luvuilla:
T. Annala, Lasten toiminnantarpeen tyydyttämisestä Sofianlehdon vastaanottokodissa ajalla 25.11. - 10.12.1954 (Helsinki 1954)
https://www.finna.fi/Record/tuni.994104884205973
K. Jokinen, Sofianlehdon vastaanottokodin koululaisosastot (Tampere 1969)
https://www.finna.fi/Record/tuni.992883404205973
M.-L. Wasenius, Sofianlehdon vastaanottokotiin vuonna 1965 sijoitettujen au-lasten ja heidän äitiensä olosuhteet (Tampere 1968)
https://www.finna.fi/Record/tuni.…
a) Dollari oli (keskuspankeille ja hallituksille) kultaan vaihdettava valuutta ns. Bretton Woods-sopimusten perusteella aina elokuuhun 1971 saakka, jolloin USA lopetti dollarien lunastamisen kullalla. Kullan hinta on sen jälleen noussut rajusti. vuonna 1971 se oli 35 dollaria unssilta, viime viikkoina hinta on ollut 1200 dollarin tietämillä. Vuoden 1971 jälkeen maailman rahajärjestelmä on ollut irrallaan kullasta. Kulta on kuitenkin tavara, jota on hyvin helppo myydä, ja joka keskimäärin säilyttää arvonsa, ja siksi monet maat pitävät nykyäänkin hallussaan isoja kultavarantoja kriisiaikojen varalta. Mitään vakavaa keskustelua maailman rahajärjestelmän palauttamisesta kullan varaan ei ole 1970-luvun jälkeen käyty, ehkä siksi. Yksi syy tähän…
Kyllä kirjastoon voi lahjoittaa CD-levyjä pieniä määriä. Valitettavasti hyllytilamme on rajallista, joten emme voi ottaa vastaan kaikkia meille tarjottuja levyjä.
Helsingin vanhin osoitekalenteri on vuodelta 1847. Sitä ennen mitään painettua lähdettä ei ollut kansalaisille tarjolla. Kaupungit toki olivat pieniä (Helsinkikin), joten kysymälläkin pääsi pitkälle, kun väki tunsi toisensa. Suurta tarvetta hakemistoille ei noissa oloissa ollut. Paras tieto siitä, minkälaisia luetteloita tuon ajan viranomaisilla mahdollisesti oli kansalaisten asumispaikoista, lienee Helsingin kaupunginarkistossa. Heillä on kopiot poliisin vanhasta osoitekortistosta, josta löytyy 1800-luvun osoitteita. Mutta todennäköisesti poliisin osoitekortistokaan ei ylety vuotta 1847 edeltävälle ajalle.
1800-luvun alun Helsingin henkikirjoissa tai kirkonkirjoissa ei osoitteita mainita. Osoitteina käytettiin vanhempina…
