Kari Levolan vuonna 1984 julkaistussa kokoelmassa Syntymämerkit on runo, joka alkaa sanoin "Opettelen taas kirjoitusta". Olisikohan tämä kenties etsitty runo?
Ylen TV1-kanavan Puoli seitsemän -ohjelman jaksoja puffataan ennakolta vauhdikkailla pikku mainospätkillä. Viitatussa klipissä näyttelijä Marja Packalén keskeyttää toistuvasti itseään koskevan esittelyn englanninkielisellä fraasilla, joka pehmennettynä suomentuu muotoon "suu kiinni!".
Packalén-jaksoa löydy enää Yle Areenasta eikä sarjaa ole ainakaan vielä Elävässä arkistossa. Toisaalta mainospätkiin ei itse jaksoissa usein edes palata. Mutta onneksi Puoli seitsemän -ohjelmalla on oma palaute- ja kysymyslomake, jolla tätäkin asiaa voi tiedustella suoraan ohjelman tekijöiltä.
Linkki kysymyslomakkeeseen
Hei
Kirjastohakemistosta https://hakemisto.kirjastot.fi/ voit hakea tiettyä palvelua tietyssä paikkakunnassa. Vaasan kirjaston sivulta https://vaasankirjasto.finna.fi/OrganisationInfo/ löydät ne palvelut, jotka ovat tarjolla Vaasan pääkirjastossa.
Tällä hetkellä näyttää siltä, ettei Vaasan pääkirjastossa ole digitointimahdollisuutta.
Australian matkaoppaita on pääkaupunkiseudun kirjastoissa varsin paljon. Luettelon niistä saat Helmet-aineistohaun (http://www.helmet.fi/) kautta napsauttamalla auki sanahaun ja kirjoittamalla tyhjään ruutuun Australia matkaoppaat. Tuloksena saat 124 teoksen tiedot. Kirjat ovat uutuusjärjestyksessä: uusin on vuonna 2005 julkaistu Jenny Peggin toimittama Australia, vuonna 2004 julkaistujakin on 11. Suurin osa on englanninkielisiä. Suomenkielisiä oppaita ovat Ken Bernsteinin Australia (2003) ja Lehtipuun, Rajalan ja Väyrysen Australia (2000). Myös matkaopasvideoita on muutamia. Luettelon pelkästään niistä saat lisäämällä äskeiseen hakuun aineistoksi videokasetit.
Kadonneen DVD-levyn voi korvata maksamalla korvaushinnan mihin tahansa HelMet-kirjastoon. Korvaushinta on kunkin levyn kohdalla yksilöllinen, joten se täytyy erikseen tarkistaa kirjaston tietokannasta. Toisin kuin kadonneen kirjan tapauksessa, kirjaston DVD-levyä ei voi korvata kaupasta ostetulla samanlaisella DVD-levyllä.
En valitetettavasti pysty minäkään puulajia tunnistamaan, mutta kyseessä lienee ihmisen muotoilema lehtipuu. Kuvassa näkyvät "myhkyrät" eivät ole todennäköisesti luonnollisia, vaan ovat syntyneet ihmisen systemaattisen leikkaamisen tuloksena, tavoitteena oletettavasti mahdollisimman tuuhealehvistöinen puu. Kuvan perusteella puu kasvaa puistossa, mikä lisää todenäköisyyttä sille, että kyseessä on ihmisen muotoilema puu. Kun näkyvillä ei ole ollenkaan puun lehtiä, sen lajin määrittely pelkän rungon perusteella vaatisi hyvää tuntijaa. Itse en usko, että tässä on kysymys mistään harvinaisesta puulajista, vaan ulkonäkö johtaa ajatukset väärään suuntaan.
Azoreilla on kyllä laaja omaperäinen, osittain jopa ainutlaatuinen kasvillisuus.…
Aiheesta löytyi paljonkin erilaisia artikkeleita, joista voi saada jotakin viitteitä. Artikkeleissa on hieman eri käsitys siitä, mitkä maat ovat kärjessä ja mitkä hännillä:
https://www.indy100.com/article/a-map-of-the-countries-that-speak-the-best-english-7421281
https://www.babbel.com/en/magazine/best-non-native-english-speaking-countries/
https://finlandtoday.fi/finland-places-among-the-top-four-english-speaking-countries-in-the-world/
https://www.mosalingua.com/en/english-speakers-in-the-world/
https://ceoworld.biz/2019/11/05/revealed-the-worlds-best-non-native-english-speaking-countries-2019/
https://www.economist.com/graphic-detail/2019/12/04/where-are-the-worlds-best-english-speakers
Ohjelman lopputeksteissä mainitaan tunnusmusiikin tekijäksi Mikko Pykäri. Muusikon ja tuottajan töiden lisäksi hänet tunnetaan yhdessä Kasper Strömmanin kanssa tekemästään podcastista. https://fi.wikipedia.org/wiki/Mikko_Pyk%C3%A4ri
Esine on gondolin muotoinen suola-astia. Verkosta löytyy vastaavia myynnissä, ks. esim. tämä ilmoitus, jossa kerrotaan, että kulho on Muranon lasia. Astian mukana kuuluisi olla airon muotoinen lusikka.
Hei!Löysin seuraavan tekstinpätkän Leea Virtasen kirjoitelmasta "Raudun kansanperinne", joka löytyy rautu.fi-sivustolta alaotsikon "Kansanperinne" takaa:Kaskunkertoja voi huvittaa kuulijoitaan alkamalla mahtipontisesti saarnata:Tästä minun saarnani alkaa, että kun kanalla oli kaksi jalkaa, juuri jalost Kirsalost tul suur kirjava härkä, alko ruopii ja kuopii ...Pilasaarnojen arkinen sisältö on ristiriidassa sen juhlallisen saarnanuotinkanssa, jolla ne esitetään.Voi siis olla, että kuulemanne katkelma on ollut jonkinlainen versio tällaisesta kaskusta tai pilasaarnasta. On hyvin mahdollista, että tuon sananparren alku on saanut monia erilaisia jatkeita, jotka ovat eläneet suullisessa muodossa sukupolvien yli, eikä niistä välttämättä ole…
Valitettavasti ei löydy.
Internetistä sitä vastoin löytyy hyvinkin tietoa Cervinasta (hae esin. http://www.google.com - cervinia) mm. http://194.145.50.221/sunski/italia/cervinia/
http://www.internet-esq.com/ski/italy/cervinia.htm
http://www.ski-europe.com/resorts/cervinia.html
http://www.cervinia.it/old/index_uk.html
Helmet-haun lyhyeen tietoon on merkitty Hoitotieteen perusteet / Sirkka Lauri, WSOY, 1999, mutta kun tietue klikataan auki painosmerkinnästä selviää, että se sisältää myös vuoden 2001 painoksen. http://www.helmet.fi/record=b1363591*fin
Kirjasta on otettu uusi painos vielä vuonna 2007, mutta siihenkään ei ole tullut muutoksia. Kirjan ISBN numero on siinä myös sama: 9510242047
Kriisinhallintajoukkojen koulutuksesta vastaa Porin Prikaatissa toimiva Kriisinhallinkeskus. Viime kädessä koulutuksen sisällöstä näin vastannee Porin Prikaatin komentaja.
Kouluttajina toimivat myös toimialueilta saapuvat rauhanturvaajat, jotka tuovat koulutukseen mukanaan viimeisimmät toimintatavat ja niihin vaikuttavat tekijät.
Lisätietoa koulutuksesta löytyy sivuilta http://www.mil.fi/maavoimat/tiedotteet/5363.dsp
http://www.rauhanturvaajaksi.fi/
Laki sotilaallisesta kriisinhallinnasta 6 § säätää, että puolustusvoimat huolehtii sotilaallisen kriisinhallinnan edellyttämien valmiuksien luomiseksi tarvittavasta koulutuksesta ja harjoituksista.
Kyseessä on luultavasti Esa Pakarisen kappale "Lapsuuvem muistoja" (sanat Kalle Väänäsen), joka löytyy ainakin levyiltä "Savolaesta sanarrieskoo" ja hiljattain ilmestyneeltä laajalta "Meiltähän tämä käy!" kokoelmalta. Valitettavasti kyseistä kappaletta ei löydy Jyväskylän kaupunginkirjasto kokoelmista, joten emme voineet omin korvin tarkistaa asiaa.
En löytänyt taiteilijaa Kuvataiteilijamatrikkelista enkä kansainvälisestä Ars mundi. Yhdysvaltalaisesta AskArtista löytyy Hunt-nimisiä artisteja, siellä voi käydä tutkimassa, voisiko joku heistä olla sama Hunt.
Suurimmat huutokauppakamarit auttavat töiden arvioinnissa:
Bukowskis
Hagelstam & Co
Helander
En valitettavasti ole onnistunut löytämään täysin tätä kuvausta vastaavaa aapista. Ehdotan kuitenkin muutamaa jotka ovat edes sinne päin. Molemmat ovat Martti Haavion kirjoittamia tarinoita ja hänen tuotannossaan Pässi Päkäpää seikkaili muuallakin.
WSOYn Iloinen lukukirja (painoksia 1938-57) sisältää kertomuksen Pukki Partasuu ja Pässi Päkäpää, jossa eläimet lähtevät "sinisille sinisille vuorille ja vihreään vihreään metsään".
Iloinen eläinkirja (ensimmäinen painos 1946) sisältää tarinan Prinsessa ja pässi, jossa Pässi Päkäpää lähtee prinsessan kanssa "vihreälle niitylle ja valkealla vainiolle kukkia poimimaan".
Kansalliskirjastolla on digitoitu kokoelma aapisia, joita pääsee selaamaan verkossa: https://digi.kansalliskirjasto.fi/…
Välitimme kysymyksesi eteenpäin, valtakunnalliselle kirjastoammattilaisten sähköpostilistalle. Ehkäpä joku kollega jossakin päin Suomea muistaisi etsimäsi teoksen! Vai muistaisiko joku palvelumme seuraajista?
Kyseessä on varmaan Oiva Paloheimon runo Pan kuuntelee virttä. Runo löytyy julkaisusta Oiva Paloheimo: Runot (WSOY, 1955), uudemmat painokset Runot (WSOY, 1981 sekä 2010).
Runot (1955 vuoden painos) löytyy Luumäen pääkirjastosta sekä Kangasvarren kirjastosta.
Ikävä kyllä Auran kirjastolla ei tänä vuonna ole joulukalenteria. Alla linkit muutamaan aiempien vuosien kalentereihin:
http://www.aura.fi/kirjasto/joulu-2002/
http://www.aura.fi/kirjasto/joulu-99/kalenteri.html
Emme löytäneet tällaista sivustoa. Ainakin alla olevilta sivuilta löytyy varsin paljon, vaikkakaan ei kattavasti, tietoa konserteista:
http://www.visithelsinki.fi/fi/juuri-nyt/tapahtumia/konsertteja-ja-oopp…
http://www.meteli.net/helsinki
http://www.tiketti.fi/tapahtumat#t=1
http://kohokohdat.fi/helsinki/keikat-helsinki/
