Jarkko Laineen toimittamasta Suuressa sitaattisanakirjasta (Otava, 1982) kysymyksen Byron-sitaatille löytyy seuraavanlainen suomennos: "Historia, kaikkine isoine niteineen, käsittää vain yhden sivun."
Kirjan saatesanoissa Laine luettelee tärkeimmät käyttämiensä runo- ja aforismisitaattien suomentajat ja huomauttaa, että "milloin käytettävissä ei ole ollut suomennosta olen tavallisimmin kääntänyt tarvitsemani sitaatin itse". Byron-sitaatti lienee siis mitä todennäköisimmin Laineen oma suomennos.
Valtioneuvoston sivuilta löytyy tietoa Valtioneuvostosta osa, jossa on kerrottu myös hallituksen muodostamisen eteneminen. Samalta sivulta löytyy myös linkki videoon, jossa on kahdessa minuutissa selkeä esitys hallituksen muodostamisesta. Eduskunnan kirjastossa on luotu tietopaketti hallituksen muodostamisesta, siitä voi tutkia myös mielenkiintoisia materiaaleja. Löysin kaikki nämä sivut Makupalat.fi:n koottuna hakusanalla hallituksen muodostaminen, https://www.makupalat.fi/fi/k/all/hae?f%5B0%5D=field_asiasanat%3A126240
Kyseessä voisi olla Aagot von Troilin kirja Satu Pisteestä, Ruudusta ja Raidasta (Kuvataide, 1953). Kirjaa ei ole PIKI-kirjastojen kokoelmissa, mutta voit tehdä siitä kaukolainapyynnön oman kirjastosi kautta.
Tuomolan dekkaritrilogian päätösosan perään on kyselty palvelussa jo vuonna 2021, ja silloin todettiin, ettei kirjan ilmestymisestä ole vielä ennakkotietoa.(Lähde: https://www.kirjastot.fi/kysy/onko-johanna-tuomolan-trilogian-valheiden? )Sarjan kolmas osa ei ole ilmestynyt, sen sijaan nykyisin Etelä-Afrikassa asuvalta kirjailijalta on tullut muutama sarjaan liittymätön dekkari.
Bedrich Smetanasta löydät tietoa suomen kielellä tyyliin "elämä ja teokset" seuraavasta kirjasta, jota on pääkaupunkiseudun kirjastoissa:
Sävelten maailma osa 2 (Smetana s.179), WSOY
Tiedustelin asiasta Mare nostrum-kirjan tekijä Jaakko Hämeen-Anttilalta. Hän kertoi tiedemaailman olevan tällä hetkellä sitä mieltä, että Faistoksen kiekon arvoitus jää ratkaisematta, ellei uusia vastaavia kirjoituksia löydy. Edistystä ei siis ole tapahtunut kirjan julkaisemisen jälkeen.
Hän toteaa myös, että epäuskottavia ja tieteen hylkäämiä ratkaisuyrityksiä ilmestyy kuitenkin koko ajan. Luotettavaa lähdettä asian seuraamiseen ei siis näyttäisi tällä hetkellä internetistä löytyvän.
Etsimiäsi kirjoja (mitään painosta niistä) ei valitettavasti löydy minkään HelMet-kirjaston kokoelmista, ei siis myöskään Pasilan kirjastosta.
Itä-Pasilassa sijaitsevasta Haaga-Helian kirjastosta näyttäisi löytyvän jälkimmäisestä teoksesta uudempia painoksia (v. 2000 ja 2005), mutta sielläkään siitä ei ole tuota mainitsemaasi vuoden 1990 painosta:
http://haltia.amkit.fi/cgi-bin/Pwebrecon.cgi?Search_Arg=Valuation+Measu…
Sen sijaan tieteellisistä kirjastoista molempia teoksia kyllä löytyy ja voit lainata ne sieltä. Tosin joudut silloin hakemaan ne muualta kuin Pasilasta. Katso tarkemmat saatavuustiedot alla olevista linkeistä:
http://finna.fi
http://finna.fi
Italian ja Saksan kansallislaulujen nuotit löytyvät esimerkiksi seuraavasta kokoelmasta: National
anthems from around the world. Hall Leonard, Milwaukee, 1996.
Kirja kuuluu esim. useiden Helsigin kaupunginkirjaston toimipisteiden kokoelmiin, saatavuuden voi
tarkistaa Plussa-aineistotietokannasta http://www.libplussa.fi/ . Muiden kirjastojen aineistotietokannat
löytyvät http://www.kirjastot.fi/ (valitse kunnan/kaupunginkirjastot).
Karhu on suomalaisessa perinteessä saanut monenlaisia rooleja, joista osa on pelkoa tai kunnioitusta herättäviä, osa suojelevia. Kysyjän kuvaama "nallekarhu" liittyy jälkimmäiseen ja on lähinnä lasten perinnettä. Isosta ja oikeasti ihmiselle vaarallisesta pedosta on tehty pienikokoinen ja pehmeä, kankainen versio, johon on liitetty mukavia mielleyhtymiä. Tästä lasten pehmolelusta on sitten saatu kielikuva, jolla voidaan tarkoittaa pehmolelun lisäksi myös kilttiä, leppoisaa ihmistä, jota kenenkään ei tarvitse pelätä pehmonallea enempää.
En muista itse koskaan törmänneeni "nallekarhumaisuuden" käyttöön naispuolisten ihmisten kohdalla, mutta mitään periaatteellista estettä puhua "karhumuorimaisuudesta" samassa mielessä tuskin on. Tällaisissa…
Punaisen valon aallonpituus on pisin ja violetin lyhyin näkyvän valon aallonpituuksista. Mitä lyhyempi aallonpituus on, sitä enemmän valo taittuu spektrissä. Tästä syystä esimerkiksi sateenkaaren alimpana on violetti ja ylimpänä punainen väri: kaaren alin väri joutuu ikään kuin "ahtaimmalle" ja taipuu eniten lyhyen aallonpituutensa ansiosta.
Toisaalta taas violetin valon taajuus on suurin ja punaisen pienin. Näiden ulkopuolelle jäävät niin suuret ja pienet taajuudet, ettei niitä niitä voi ihmissilmällä nähdä (vrt. radioaallot, jotka ovat hyvin pienitaajuisia).
Se, miksi näemme vain tietyt värit ja juuri tietyt värit, on näköaistin varaista. Silmä itse säätää valoherkkyyttään eli adaptoituu sen mukaan, paljonko valoa…
Valitettavasti kirjastolla ei ole tästä tietoa, mutta on saatavana useita luonto- ja puutarhakirjoja, joista voi koettaa löytää lajin. Tässä muutama vinkiksi, kirjoja voi kysyä kirjaston toimipisteistä tai varata verkkokirjastosta https://vaasankirjasto.finna.fi/
Hanko, Pentti: Kukkapuut. Tammi 2004.
Holmåsen, Ingmar: Pohjolan puut ja pensaat. WSOY 1991
Palmstierna, Inger: Puutarhan puut ja pensaat. Otava 2006
Rikkinen, Jouko: Puut ja pensaat Suomen luonnossa. Otava 2010
Räty, Ella: Viheralueiden puut ja pensaat : 500 koristepuuta ja pensasta sekä havukasvia. Puutrhaliitto 2005
Myös netistä voisi löytyä vastaus, esim. Puutarhanet-sivustolta https://puutarha.net/kasvikortisto/
Kirjastossa ei ikävä kyllä ole osaamista yksittäisten esineiden tunnistamiseen ja arvottamiseen.
Tässä pari nettilinkkiä, joista voi kysellä asiaa tai tutkia tuotteita:
Bukowskin ilmainen arviointi:
https://www.bukowskis.com/fi/sell?gclid=Cj0KCQjwhLKUBhDiARIsAMaTLnF1FPp…
https://www.astiataivas.fi/
https://www.vivavintage.fi/content/6-arviointi (maksullinen arviointipalvelu)
Kirjastossa on myös monenlaisia lasiesineluetteloita, joita tutkimalla asia saattaa selvitä:
https://keski.finna.fi/Search/Results?lookfor=lasiesineet+luettelot&typ…
Osoitteesta:http://kirjailijat.kirjastot.fi/ eli Sanojen aika-sivustosta voi hakea esim. novellin tai novelleja
mukaan. Sanojen aika-sivusto on hyvä sivusto suomalaisista kirjaiijoista ja heidän tuotannostaan.
LP-levyt ovat katoava luonnonvara. Olemme siirtäneet käsikirjastokappaleiksi eli ei-lainattaviksi LP-levyjä, joita on vain yksi kappale ja jotka usein ovat huonokuntoisia. Näitä voi kuunnella kirjastossa, mutta edes yölainaan emme niitä voi antaa. Usein näitä levyjä ei ole enää muissa Suomen kirjastoissa. Suurin osa kuitenkin on ilmestynyt digitaalisessa muodossa.
lastukirjastot.fi-sivuston tarkennetussa haussa on kohta hylly, kirjoita siihen luokkasarjat, niin saat listauksen näistä kirjoista.
Luokkasarjoja ei voi varata verkkokirjaston kautta. Ota yhteyttä omaan kirjastoosi, niin he pyytävät haluamasi kirjat toisesta kirjastosta sinulle.
Meidän perhe -lehti tulee tällä hetkellä seuraaviin Helsingin kirjastoihin: Itäkeskus, Kallio, Kontula, Malmi, Paloheinä, Pohjois-Haaga (sulj. remontin vuoksi), Puistola, Suutarila, Viikki, Vuosaari sekä kirjastoauto. Odotus-lehteä ei tänä vuonna ole tilattu lainkaan pääkaupunkiseudun kirjastoihin, mutta ensi vuonna tilanne varmasti on toinen lehden vakiinnutettua asemaansa. 9 kuukautta -lehti on tilattu vuonna 2006 ainoastaan Espoon ja Vantaan puolelle, mutta voit varata lehtiä hintaan 50 s/varaus mihin tahansa HelMet-kirjastoon. Pyydä virkailijaa tekemään varaus puolestasi, sillä lehtiä ei valitettavasti HelMetin kautta voi varata.
Manga-sarjakuvia tilataan kirjastoon näytteenomaisesti. Niitä ilmestyy paljon ja pitkiäkin sarjoja. Kaikkia ei voida hankkia. Mahdollisuuksien mukaan voidaan myös mainitsemaasi sarjaa tilata lisää.
Näyttää siltä, että julkaisua ei ole ilmestynyt kyseisenä vuotena. Suomen Kansallisbibliografia Fennica (tänne kootaan tiedot kaikesta Suomessa julkaistavasta kirjallisuudesta ja sarjoista) antaa Salibandy kausikirjalle seuraavat tiedot
https://finna.fi
Tietysti voit vielä tiedustella kirjan kohtaloa (tai mahdollisia tilastotietoja ko. vuodesta) Suomen Salibandyliitosta, joka myy kyseistä julkaisua. Kausikirjan myyntitiedot:
Tilaukset ja myynti:
SLU:n myyntipalvelu (avoinna ark. klo 9-16)
puh. (09) 3481 2291
email: myyntipalvelu@slu.fi
