Kirja "Papalagit : samoalaispäällikkö Tuiavii valkoisen miehen maailmassa" (Otava, 1981) sopii kuvaukseen. Kirjan esipuheen mukaan Tuiavii ei tarkoittanut puheitaan julkaistaviksi. Hän luonnosteli muistiinpanonsa alkuasukaskielellä omille maanmiehilleen. Erich Scheurmann sai haltuunsa Tuiaviin muistiinpanot ja käänsi ne saksaksi. Saksankielinen alkuteos on nimeltään "Der Papalagi" (1920). Suomentaja on M. Leikola. Papalagi tarkoittaa valkoihoista tai muukalaista.
Molemmat nuotit löytyvät Taideyliopiston kirjastosta, Töölön kampukselta. Taideyliopiston kirjasto on kaikille avoin. Kysymiäsi nuotteja ei valitettavasti ole Helmet-kirjastojen kokoelmissa. Taideyliopiston kirjaston sivut: lib.uniarts.fi/Linkit nuotteihin Arsca-verkkokirjastossa: Viisi kansanlaulua ja Syyspäiviä.
Kysymyksesi käsittelee Suomessa voimassaolevaa lainsäädäntöä. Koska en ole lakimies, en anna sinulle sellaista vastausta, jossa lähtisin tulkitsemaan lakia. Annan sinulle tietoja lainsäädännön kohdista, jotka minun mielestäni käsittelevät ja liittyvät asiaan. En takaa etteikö niitä olisi muitakin. Tarkempaa tietoa asiasta saa varmasti mm. poliisilta.
Asiaan liittyviä lakeja ovat Ampuma-aselaki 45 §, 88 §
Metsästyslaki 21 §, 22 §, 23 §.
Kommentti: Minusta pykälät näyttäisivät johtavan siihen, ettei 11 vuotias voisi osallistua hirvenmetsästykseen ampujana. Paras kuitenkin varmistaa asiaa poliisiviranomaiselta.
Hei!
Työministeriön sivuilla kerrotaan eri ammateista. Kirjastovirkailijan työllisyystilanteesta kerrotaan seuraavaa:
"Kirjastovirkailijoiden työllisyystilanne on tyydyttävä sekä tieteellisissä että yleisissä kirjastoissa. Huolimatta kunnissa toteutetuista säästötoimista vakinaista henkilökuntaa ei ole juurikaan irtisanottu, vaan työvoiman vähentäminen on kohdistunut kirjaston käyttämiin tilapäisiin työntekijöihin. Toisaalta ei myöskään uusia virkoja ole juurikaan perustettu. Alalle valmistuneiden on vaikea saada vakituista työtä, mutta projektiluonteisia töitä on tarjolla jonkin verran."
Lähde:http://www.mol.fi/webammatti.cgi?ammattinumero=08140&kieli=00#tyomarkki…
Muut kirjastoalan ammatit tietoineen saat esiin, kun kirjoitat…
Helmet-kirjastojen kirjavarastossa Pasilassa on vuoden 1945 painos kahtena niteenä. Kirjasta on myös ei-lainattavat käsikirjastokappaleet Kallion kirjastossa. Kirjavarastossa on käsikirjastokappaleiden lisäksi myös lainattavia kirjoja, tällä hetkellä kumpaakin nidettä on kaksi kappaletta hyllyssä.
Jari Haavikon "Saarenkylän ympäristö- ja rakennusinventointi 1991" -julkaisussa on lyhyesti kerrottu rakennuksen historiaa.
Rovaniemen kaupungin vanhainkodista ei ole historiikkiä eikä sitä mainita historiateoksissakaan, ei vanhustenhoitoakaan. Tietoa on murusina eri lähteissä.
Rovaniemen maalaiskunnan vanhainkodin historiasta löytyy tietoa vanhainhoidon historiasta ajalta kun kunnat olivat yhdessä.
Kunnalliskertomuksessa v.1951 on lyhyt maininta uudesta vanhainkodista. Nämä kunnalliskertomukset ovat luettavissa Rovaniemen kaupunginkirjaston Lappi-osastolla.
Arkkitehti Sulo Hartosesta löytyi tietoja arkkitehtimatrikkeleista, matrikkelit ovat luettavissa Rovaniemen kaupunginkirjastossa.
Rovaniemen…
Kansakoulussa toinen kotimainen kieli ei kuulunut pakollisiin oppiaineisiin, jotka löytyvät kansakoululaista 247/1957, https://www.eduskunta.fi/pdf/saadokset/247-1957.pdfKieliaine lisättiin peruskoulun pakollisten aineiden joukkoon, kun koulujärjestelmä muutettiin. Kieli voitiin valita kunnassa kahdesta vaihtoehdosta, se oli joko englannin kieli tai toinen kotimainen kieli. Tietoa löytyy Eduskunnan kirjaston tietopaketista Eduskunta tekee päätöksen peruskoulusta, https://www.eduskunta.fi/FI/naineduskuntatoimii/kirjasto/aineistot/yhteiskunta/historia/eduskunta-tekee-paatoksen-peruskoulusta/Sivut/peruskoulun-puitelaki-hyvaksytaan.aspxTässä vielä aiempi vastaus kansakoulun oppiaineista, https://www.kirjastot.fi/kysy/opetettiinko-kansakoulussa…
Tietoa Eeva Kilvestä löydät esim. kirjoista Sain roolin johon en mahdu - suomalaisen naiskirjallisuuden linjoja (toim. Maria-Liisa Nevala, Otava 1989), Pekka Tarkan Suomalaisia nykykirjailijoita (esim. 4.uud.painos, Tammi 1989) ja Miten kirjani ovat syntyneet 2 (WSOY 1980).
Nettiosoitteista ovat esim.
Lappeenrannan kirjaston Carelica-kirjailijatietokanta http://www.lappeenranta.fi/?deptid=12937 http://www.espoo.fi/kirjailijat/index.htm
http://www.wsoy.fi/
Ruotsalaisesta kirjailijasta Bengt-Åke Crasista löytyy tietoa Författare & illustratörer för barn och ungdom 2 -nimisestä kirjasta ja hänen Internet-sivuiltaan
(http://home8.swipnet.se/~w-85977/cras/intro.html).
Suomenkielistä tietoa hänestä ei taida löytyä.
Viimeisin suomennos on vuonna 2002 julkaistu Valheiden kukkaniityt. Cleo Virginia Andrews oli yhdysvaltalainen kirjailija, joka kuoli vuonna 1986. Hänen kirjojaan on julkaistu myös Virginia Andrewsin nimellä. Kirjailijan kuoleman jälkeen kirjoja on kirjoittanut haamukirjailijana Andrew Neiderman.
http://fi.wikipedia.org/wiki/V._C._Andrews
Luettelon suomennoksista saat Suomen kansallisbibliografia Fennican kautta:
https://finna.fi
Uusista suomennoksista kannattaa kysyä kirjailijan suomalaiselta kustantajalta Gummerukselta:
http://www.gummerus.fi/default.asp
Kevään 2014 opinto-ohjelma julkaistaan painettuna marraskuun lopulla. Toivottavasti pian sen jälkeen saamme oppaat myös kirjastoihin. Mutta vielä sitä ei siis ole kirjastoissa.
http://www.hel.fi/hki/sto/fi/uutiset/uutiset_kevaan_2014_opinto-ohjelma
Voit tutustua kevään ohjelmaan jo nyt alla olevan linkin kautta:
https://ilmonet.fi/
Mäki-sana lasketaan vanhaan omaperäiseen sanastoomme kuuluvaksi. Sillä on vastineita kaikissa lähisukukielissämme sekä hantissa (karjalan mäki, vepsän ja viron mägi, vatjan mätši, liivin mä'g ja hantin müg, 'pieni kumpu, mätäs'). Sanalle on kyllä ehdotettu germaanista alkuperää, mutta tämä ehdotus on myöhemmin peruttu. Suomen kirjakielessä mäki on esiintynyt Agricolasta alkaen.
Lähde:
Kaisa Häkkinen, Nykysuomen etymologinen sanakirja
Valtiorikosoikeuden ja valtiorikosylioikeiden aineistot (mm. tiedot tuomioista) vuoden 1918 tapahtumien osalta löytyvät osittain Kansallisarkiston digitaaliarkistosta. Menehtyneiden tiedot löytyvät Suomen sotasurmat 1914-1922 -tietokannasta. Tammisaaren vankileiristä on kirjallisuutta, mutta henkilötietojen tarkempi selvittely edellyttää jalkautumista Kansallisarkistoon. Hyvät aloituspisteet ovat Sotavankilaitoksen arkisto sekä Vankeinhoitohallituksen arkisto.
Lähteitä:
Eerola, J. & Björkqvist, F. (1989). Ekenäs 1918. Ekenäs: Centralkommittén för 70-års minnesevenemanget över Ekenäs fångläger.
Lindholm, S. (2017). Vankileirihelvetti Dragsvik: Tammisaaren joukkokuolema 1918. Jyväskylä: Atena.
Mäkelä, P. (2009). Tammisaaren…
Valitettavasti Turun kaupunginkirjaston kotipalvelu on tauolla poikkeustoimenpiteiden aikana. Aluehallintovirasto AVI on linjannut, että kirjakasseja tai poistokirjoja ei tule nyt jakaa. Vaikka henkilökohtaista kontaktia ei olisi, on kuitenkin olemassa vaara, että virus voi tarttua puhdistamattomien kirjojen välityksellä. Turku noudattaa tässä siis AVIn linjaa. Varauksia voi tällä hetkellä tehdä verkkokirjaston kautta, mutta varaukset voi noutaa vasta kun kirjastot aukeavat. Tällä hetkellä lukemista voi löytää sähköisistä palveluista.
Lisätietoa koronaviruksen vaikutuksista kirjojen jakamiseen ja muihin kirjastopalveluihin voit lukea AVIn sivuilta: http://www.avi.fi/web/avi/usein-kysytyt-kysymykset#F-KIR
Tässä Vaski-kirjastojen…
Teknillisen korkeakoulun kirjaston Teemu kokoelmatietokannasta http://teemu.csc.fi/ esim. sanahaulla teräs hitsaus löytyy 110 viitettä. On parempi että selaat aineistoa ja valitset aiheeseesi sopivat hakusanat, jotta saat varmasti opinnäytetyöhösi soveltuvia teoksia. Voit käyttää myös englannin kielisiä hakusanoja. Mikäli toivot jonkin teoksista kaukolainaksi, ota yhteyttä lähikirjastoosi.
TKK:n kirjastossa on käytettävissä tietokantoja ja -lähteitä, joista saattaisi olla hyötyä opinnäytetyöhön. Näihin välineisiin emme valitettavasti pääse käsiksi täältä yleisestä kirjastosta. TKK:n kirjastolla on päivystävä informaatikko osoitteessa http://www.hut.fi/Yksikot/Kirjasto/Palvelut/info.html tosin palvelu on maksullinen http://www.hut.fi/…
HelMet-kokoelmaohjelman mukaan kirjastot ottavat lahjoituksina vastaan harkinnan mukaan sellaista tarvitsemaansa aineistoa, jota niillä ei ole omissa kokoelmissaan. Ensimmäiseksi kannattaa soittaa lähimpään kirjastoon ja kertoa minkälaisia kirjoja haluaa lahjoittaa. Kirjojen pitäisi olla hyvin lainaan meneviä ja puhtaita.
Henkilöt, jotka haluaisivat lahjoittaa vanhempaa aineistoa, voivat ottaaa yhteyttä Pasilan seudulliseen HelMet-kirjavarastoon.
Kirjastot.fi -sivustolla kysytään usein kirjastoalan koulutuksesta. Voit etsiä aiempia vastauksia palvelun arkistosta http://www2.kirjastot.fi/fi-FI/kysy/arkisto, sanoilla kirjastoala, koulutus. Opetus- ja kulttuuriministeriön sivuilla on tiedot koulutusta antavista oppilaitoksista http://www.minedu.fi/OPM/Kirjastot/kirjastoalan_koulutus/ .
