Sakkomaksuja pystyy maksamaan verkossa vain, jos niintä on kerääntynyt vähintään 1€ verran. Tämän takia verkkomaksu ei teillä onnistunut, sillä summa on liia pieni. Euroa pienemmät maksut voi hoitaa paikan päällä Vaski-kirjastoissa.
Föhn on yleisnimitys kuivalle ja lämpimälle laskutuulelle, joka jatkaa matkaansa ylitettyään vuoriston. Föhn-tuuli ei ole Suomessa suinkaan uusi ilmiö, mutta se on ollut tänä talvena hieman viime vuosia voimakkaampi, mistä syystä se on ollut useammin meteorologisissa uutisissa. Suomeen föhn-tuuli tulee lännestä, jossa tuuli on jättänyt kosteuden Norjan vuoristoille. Ilmatieteenlaitoksen mukaan föhn-tuulen vaikutus on suurin silloin, kun Keski-Euroopassa vallitsee korkeapaine ja Jäämerellä matalapaine. Lue lisää föhnistä: Föhn-tuuli - Ilmatieteen laitos Foehn wind - Wikipedia Foehn | Alpine, Dry & Warm | Britannica
Kirjastoon on tulossa hyvä teos graffiteista, Nicholas Ganzin Graffiti world: street art from five continents. Suomen graffitien historiasta taas kertoo kirja Helsinki-graffiti, joka on vuodelta 1998.
Lisää teoksia aiheesta löytyy PIKI-verkkokirjastosta, osoitteesta http://kirjasto.tampere.fi:8000/
Sivun vasemmassa reunassa on linkki HAKU, jota klikkaamalla pääsee syöttämään hakuehtoja. Asiasanalla graffitit saa 21 teosta. Jos rajaa haun koskemaan vain Tampereen kaupunginkirjastoa, tuloksena on 15 teosta. Molemmissa teosluetteloissa on pari romaania joukossa. Kirjojen saatavuutta voi tarkastella samalta näytöltä.
Luettelon pääkaupunkiseudun kirjastojen kuunnelmista saat kirjoittamalla www.helmet.fi -sivuston hakukenttään sanan kuunnelmat. Valitsemalla Tarkenna hakua voit rajata kielen ja aineistolajin (cd vai kasetti).
Kaari Utrion Vaskilintu on loppuunmyyty. Mutta sitä on myynnissä ainakin antikvariaattien yhteisessä verkkokaupassa, jonka osoite on http://www.antikka.net .
Saatavuuden voi tarkistaa kirjoittamalla etusivulla olevaan pikahakuun hakusanaksi Vaskilintu ja valitsemalla hakutavaksi nimikkeen.
Tällä hetkellä on tarjolla neljä kappaletta Kaari Utrion Vaskilintua. Klikkaamalla nimikettä saa esiin kyseisien niteen myyjän yhteystiedot. Kirjoilla on kuntoluokitus, joka ilmoitetaan koodilla.
Kirjastossa ei ole tällä hetkellä paikalla molempia versioita, mutta kirjan tietojen perusteella kova- ja pehmeäkantisten painosten sivumäärät ovat täsmälleen samat. Siten mitä luultavimmin tekstitkin ovat samat. Pokkariversioita aika harvoin muutetaan kovakantisista, etenkään kun painokset ilmestyvät kohtuullisen pienellä aikaviiveellä. Kustantajakin mainostaa osoitteessa http://www.gummerus.fi/fi/kirjailija/sara-shepard/96/ kovakantista, pokkaria ja e-kirjaa vain eri kirjojamuotoina eli sisällöltään yhtenäisinä.
Varmaankin hyviä apuvälineitä tällaisia etsittäessä olisivat
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/
ja
http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/
Ylempi sisältää vain runoja ja haun voi suorittaa sekä tekijän että alkuperäkielen perusteella.
Jälkimmäisessä voi suorittaa haun valitsemalla alkukielen (suomi, ruotsi), käännöskielen (espanja) ja kaunokirjallisuuden genren (runot)avulla.
Pääkaupunkiseudn kaupunginkirjastojen järjestelmässä et valitettavasti voi selailla tietojasi kotoa käsin. Voin vain suositella, että keräät lainauskuitit kotona sellaiseen paikkaan mistä ne on helppo tarkistaa.
Tietyn teoksen eräpäivää voi Internetin kautta (http://www.libplussa.fi/) parhaassakin tapauksessa vain arvailla kirjan saatavuustiedoista. Samaa teosta on nimittäin kirjastossa monia kappaleita ja samasta teoksesta voi olla useita painoksia.
Pertti Niemen säveltämä ja Vuokko Lindholmin sanoittama kappale Tämä päivä on meidän sisältyy äänitteisiin Unohtumattomat : 40 ikivihreää laulua (2000) ja Ruusu joka vuodesta (1999).
Helmet-kirjastojen kokoelmissa on vain viimeksi mainittu levyistä. Voit tarkistaa teoksen saatavuustiedot Helmet-haulla.
https://www.helmet.fi/fi-FI
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
En valitettavasti löytänyt valmiita sukukirjoja nimillä Lås tai Metsäluoma. Nikolai Niemi ei myöskään tuottanut tulosta, joskin pelkällä Niemi-sukunimellä löytyi joitakin teoksia (esimerkiksi Niemen suku tai Niemen suku Kiikalasta). Se on kuitenkin sen verran yleinen sukunimi, ettei näillä tiedoilla pysty sanomaan ovatko nämä edes lähellä oikeaa sukuhaaraa. Näitä ei myöskään ollut Seinäjoen kirjastossa tai Eepos-kirjastoissa muuallakaan.
Jos olet kiinnostunut tutkimaan sukuasi niin sen aloittamiseen on hyviä neuvoja Arkistojen portin sivuilla sekä Suomen sukututkimusseuran sivuilla.
Netissä on myös joitakin palveluja, joihin voi syöttää nimiä, syntymävuosia ja asuinpaikkoja ja tutkia löytyykö sieltä omia sukulaisia, esimerkiksi…
Seitsemän kertaa viikossa ilmestyvän Forssan lehden (Lounais-Hämeen maakunnallinen äänenkannattaja) numerot kaksi vuotta taakse päin ovat luettavissa Helmet-kirjastoissa asiakastietokoneilla ePress-palvelussa.
Vuosien 1917 - 1939 digitoituja numeroita voi lukea verkossa:
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/titles/0782-663X?display=…
Vuosien 1940-1945, 2015-2022 numerot ovat luettavissa digitoituina vapaakappalekirjastoissa.
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/vapaakappaletoimisto#Palvelunkuvaus…
Osa vuosikerroista on luettavissa mikrofilmeiltä Kansalliskirjastossa.
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi
Hei,
YK:n väestötilasto-osasto julkaisee International Migrant Stock -tilastoa ulkomaalaisen väestön määristä eri maissa. Tiedot perustuvat kunkin maan virallisiin tietoihin. Vatikaanin sataa prosenttia on vaikea ylittää, ja monessa pienessä maassa ulkomaalaisten osuus väestöstä on suuri. Tilaston sivulta löytyy excel-muodossa taulukoita sekä ulkomaalaisten määristä että osuuksista.
Kovin huonosti löytyy Evansista internetistä tietoa, mutta jotain sentään:
Januarymagazinen sivuilta löytyy haastattelu.
http://www.januarymagazine.com/evans.html
Kannattaa katsoa vielä Evansin kirjojen kansilehdiltä, josko sieltä löytyy
jotain tietoa.
Hintasäännöstelyyn liittyvää kirjallisuutta voit etsiä Oulun kaupunginkirjaston aineistotietokannasta esim. asiasanoilla hintavalvonta tai hinnat. Oulun yliopiston kirjaston tietokannan osoite: http://oula.csc.fi/cgi-bin/Pwebrecon.cgi?DB=local&PAGE=First .
Aiheeseen liittyvät mm:
- Olavi Väyrynen, Hintavalvonnan vaiheita, 1990.
- Kilpailu- ja hintakomitean mietintö, 1987:4.
- Jukka Pekkarinen, Talouspolitiikan pitkä linja, 1993.
- Ylä-Liedenpohja, Jouko: Hintasääntely talouspoliittisena keinona, 1978.
Kysymänne henkilö on varmasti Venny Soldan-Brofeldt (1863-1945). Taiteilijamatrikkelissa Kuvataiteilijat 1986 on hänestä artikkeli s. 423.
Elämäkerran taiteilijasta on kirjoittanut Konttinen, Riitta: Boheemelämä--Venny Soldan-Brofeldtin taiteilijantie. Otava 1996
Molempia teoksia voit tiedustella kirjastostasi.
Samasta asiasta on kysytty Kysy.fi -palvelussa Eduskunnan kirjaston kautta saatu vastaus löytyy alla olevasta linkistä. Kiteytetysti voidaan kuitenkin sanoa, että "käytännössä uusi ministeri ei aina nouse eronneen tilalle samana päivänä, mutta uuden nimittäminen pyritään hoitamaan varmasti mahdollisimman nopeasti."
http://www.kysy.fi/kysymys/alkamispaiva-ja-paattymispaiva
Tuusulan ja Keravan kirjastoissa on lukion oppikirjoja, mutta ei valitettavasti peruskoulun. Tiedot kirjoista löytyvät Kirkes-verkkokirjastosta kirjan tai kirjasarjan nimen mukaan:
https://kirkes.finna.fi/MyResearch/UserLogin
