Kyllähän Kouvolan pääkirjastosta löytyy useampia Alexandra Marininan dekkarikäännöksiä:
Murhaaja vastoin tahtoaan / Alexandra Marinina
Kuolema ja vähän rakkautta / Alexandra Marinina
Kaikesta täytyy maksaa / Alexandra Marinina
Kaksoiselämää / Alexandra Marinina
Seitsemäs uhri / Alexandra Marinina
Kuoleman käsikirjoitus / Alexandra Marinina
Varastettu uni / Alexandra Marinina
Otava on julkaissut Marininaa, joten ehkä yhteydenotto kustantajaan kannattaisi. Marinina on julkaissut kuitenkin venäjäksi 25 teosta.
Teknologiasta ja sen kehityksestä on perusteellinen tietopaketti Opetushallituksen etälukion sivuilla. Teknologian kehityksen alkusyistä ja sen kehittymisestä sivusto kertoo näin:
"Jo ihmiskunnan alkuvaiheissa keksittiin monia teknologisia innovaatioita, joiden tarkoituksena oli pääasiassa hengissä selviämisen turvaaminen. Teknologiaa voidaankin pitää ihmisen eloonjäämispyrkimysten välittömänä ilmauksena ja sen kehittymiseen vaikuttavat yleiset käsitykset maailmankuvasta, ihmisestä ja elämästä."
Teknologian kehittäminen perustuu aina aiemmiin kehitettyyn, eikä vaikkapa lääketieteen ja terveydenhoidon teknologioiden kehittymistä haluta pysäyttää tiettyyn pisteeseen, jos uusia, toimivia hoitomuotoja ja niihin liittyviä…
Jos kirjastokorttiisi on liitetty nelinumeroinen PIN-koodi, voit uusia lainasi itse Helmet-palvelussa. Kirjautumissivu aukeaa Helmet-palvelusivuston oikeasta yläkulmasta.
Muussa tapauksessa sinun kannattaa ottaa yhteyttä vaikka omaan lähikirjastoosi.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Yleisradion ääniteknikko Thor Damen äänitti salaa Hitlerin ja Mannerheimin keskustelua Mannerheimin syntymäpäivillä 4.6.1942. Äänite on säilössä Yleisradiolla. Saksaksi käydyn keskustelun voi kuunnella alkuperäisenä ja lukea suomeksi litteroituna tästä Ilta-Sanomien 10.12.2015 julkaistusta jutusta: Suomessa salaa äänitetty Hitlerin ja Mannerheimin keskustelu huomattiin maailmalla – kuuntele ja lue sanasta sanaan - Kotimaa - Ilta-Sanomat (is.fi)
Lorun historiasta ei löytynyt tietoa.Hokemasta "Ota kiinni mandariini" ja sen tulkinnasta löytyy tietoa tämän palvelun sivulta https://www.kirjastot.fi/kysy/miten-hokema-ota-kiinni-mandariini?langua…
Kysymyksessä on ilmeisesti Tittamari Marttinen, jolta on ilmestynyt runokokoelmat Savun negatiivit (WSOY 1991), Tuhkamorsian (WSOY 1993) sekä Käärmesormus (WSOY 2001).
Ilmiöt ja henkimaailma -niminen lehti on ilmestynyt vuosina 1998-2002. Kyseessä lienee tämä lehti.
Lehteä on saatavana Oulun, Jyväskylän ja Turun yliopistojen kirjastoista sekä Åbo Akademin kirjastosta.
Pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastojen kautta voi tilata artikkelikopioita muista kirjastoista. Kopioiden hinta määräytyy lähettävän kirjaston hinnaston mukaan. Lisätietoja saa kaukopalvelusta.
Ks. http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kaukopalvelu/ .
Uutta mangasarjaa Aoi house tullaan varmasti ottamaan Helmet-kirjastojen kokoelmiin. Sarjaa kustantaa Egmont, jonka muut mangasarjat löytyvät Helmet-hausta. Sarjasta Aoi House on ilmestynyt osa 1: http://www.egmontshop.fi/epages/egmont.axl/?ObjectPath=/Shops/egmont/Ca…
Kannattaa siis seurata Helmet-hakua http://www.helmet.fi
Etsimäsi kirja voisi olla Frances Mayesin Vaellusvuosi (A year in the world : journeys of a passionate traveller, suom. Tuula Saarikoski, 2006).
https://vaski.finna.fi/Record/vaski.470261
Hei
Syyspäiväntasauksessa koko maapallolla päivän pituus on sama.
Tässä suora lainaus Pedanetin oppimateriaalit sivuilta:
"Kevätpäiväntasauksen (20. tai 21.3) ja syyspäiväntasauksen (22. tai 23.9.) aikoina Aurinko paistaa päiväntasaajalle. Silloin yö ja päivä ovat yhtä pitkät kaikkialla maapallolla."
https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/keitele/aal/ny22/6-lk/emaantieto-72/emaantieto_a3/luku_3
Kaarinan Helakisan runo Annaa ajatellessa kokoelmasta Posetiivi (1976) on luettavissa myös muun muassa teoksista Pikku Pegasos (toim. Kaarina Helakisa,1980) ja Annan ja Matiaksen laulut : Kaarina Helakisan lastenrunot vuosilta 1966-88 (1988) sekä antologiasta Tämän runon haluaisin kuulla 2.
Lähetin sinulle sähköpostitse muutaman englanninkielisen artikkelin Ebsco artikkelitietokannasta (löytyy ainakin suurimmista yleisistä kirjastoista). Voit arvioida onko niissä etsimääsi aineistoa. Aiheesi on kaikenkaikkiaan sellainen että on vaikea näin neuvottelematta kanssasi tehdä relevantteja hakuja. Oletko tehnyt hakuja jollain Internetin hakukoneella?
Kokeilin sanoilla java and "internet security" (fraasina) ja käytin Northern Lightia http://www.northernlight.com/ . Sain näin maallikon silmin arvioituna ihan hyviä sivuja. Helsingin Yliopiston tietojenkäsittelytieteenlaitoksen julkaisemana löytyy Antti Viljamaan lyhyehkö tutkimus nimellä Java and Internet security (1998)
Tässä muutamia uusimpia selluteollisuutta käsitteleviä teoksia:
Paperimassan valmistus / Markku J. Seppälä (toim.). Opetushallitus, 2001
Mekaanisen massan biotekninen muokkaus : loppuraportti / [tekijät: Jaakko Pere .. et al.]
Keskuslaboratorio, 1997
Isotalo, Kaija: Puu- ja sellukemia. Opetushallitus, 1996
Saatavuustiedot selviävät aineistotietokannastamme: http://www.helmet.fi
Muitakin kirjastoja kannattaa käyttää:
Teknillisen korkeakoulun kirjaston aineistotietokanta:
http://finna.fi
Helsingin ammattikorkeakoulun kirjastojen tietokanta:
http://kurre.amkit.fi/
Helsingin yliopiston kirjastojen tietokanta:
http://kurre.amkit.fi/
Voisikohan kyseessä olla Juha Tapion laulu "Mullonikäväsua" albumilta Kaunis ihminen (Warner 2006)? Sen alkusanat ovat "Kaunis tyttö käytävällä kirjaston"?
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Kiinnostava kysymys! Vertailtaessa lukuja kunnittain selviää seuraavaa:
Suurimmat pudotukset luvuissa ovat Rovaniemellä (-3 466 712), Joensuu+Kontiolahti+Liperi+Outokumpu+Polvijärvi(-2 181 625), Jyväskylällä (- 2 115 522) ja yli 500 000 pudotukset ovat myös Kauhajoella, Porvoolla, Sodankylä+Pelkosenniemi+Savukoski ja noin 20 muulla yli 100 000.
Yksi selitys tähän saattaisi olla kirjastojen liittymisessä kirjastokimppaan, jolloin laskutapa olisi tosiaan muuttunut. Myös uudessa järjestelmässä tilastointitapa saattaa olla erilainen. Joissain kohtaa epäilen kyllä ihan pilkkuvirhettäkin (Kärsämäki).
Kannattaa ottaa yhteyttä suoraan näihin kuntiin ja kysyä, jos asia kiinnostaa enemmänkin.
Suomen kansallisbibliografia Fennican mukaan Søren Ulrik Thomsenilta ei ole suomennettu yhtään kokonaista teosta.
Lahden runotietokannasta löytyy tieto, että Thomsenilta on suomennettu ainakin yksi runo, joka on suomeksi saanut otsikon "Olen niin kyllästynyt rockmusiikkiin". Runon on suomentanut Senta Terässalmi ja se on luettavissa antologiasta "80-90 : pohjoismainen antologia" (Laatusana, 1990). Runo on teoksesta Nye digte (1987), mutta runon alkukielistä nimeä ei tietokannassa mainita.
https://finna.fi
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
http://www.litteratursiden.dk/forfattere/soeren-ulrik-thomsen
https://finna.fi/
Tässä tarvitaan nyt niin tarkkoja tietoja, ettei niitä verkon kautta näköjään löydy. Wikipedian artikkeli mainitsee kyllä Sumiaisten kirkonkylän asukasluvun (430), mutta ei haja-asutusaluetta erikseen. Postinumeroiden 44260 ja 44280 osoite on Äänekoski. Kannattaa varmaan ottaa yhteyttä suoraan Äänekosken kaupungin viranomaisiin, joilla todennäköisesti on tällainen asukaslukutieto olemassa. Puhelinvaihteen numero on 020 632 2000, sähköpostia voi lähettää osoitteella kirjaamo@aanekoski.fi. Suoraan voi yrittää soittaa toimistosihteeri Tuula Ruuskalle, puh. 040 740 7311, joka näyttää koonneen verkkosivuilla olevat perustiedot. Hän ainakin osaa sanoa, onko etsittyä tietoa saatavana.
Heikki Poroila
Ota yhteyttä Suomen Rautatiemuseoon. Museo tosin sijaitsee Hyvinkäällä. Suomen Rautatiemuseo, Hyvinkäänkatu 9, 05800 Hyvinkää
Puhelin: 0307 25241, Fax: 0307 25240, e-mail info@rautatie.org
Polttomerkkejä on kaikkina aikoina käytetty rankaisukeinoina monessa eri maassa(ks. http://en.wikipedia.org/wiki/Human_branding ), mutta en löytänyt varmaa tietoa käytännöistä meillä.
Tuomiokirjoihin on meillä perinteisesti ollut tapana tallentaa tarinoita kaikenlaisia kiistoista. Tuomiokirjoja käytetään yleisesti historintutkimuksessa tiedonlähteinä.
Vanhoista rangaistuskeinoista voit hakea tietoja esim. Jussi Pajuojan kirjasta: "Katsaus rangaistuksen historiaan" tai Marko Nenosen ja Timo Kervisen kirjasta "Synnin palkka on kuolema".
