Hyvinkään kirjaston lainuausjärjestelmä on nimeltä PallasPro, josta lisää tietoa:
http://www.tietoenator.fi/default.asp?path=408,410,1132,5487,5491
Hyvinkään kirjaston sivut löytyvät:
http://www.hyvinkaa.fi/index.asp?id=de9710d8d6c84fc6a2d5929126d66c83
Suomessa käytetään yleisissä kirjastoissa luokitusjärjestelmänä sama Dewey decimal System, tai ns kymmenluokitus. Järjelstelmä löytyy osoitteesta
http://ykl.kirjastot.fi/index.aspx
Suomen tieteellisissä kirjastoissa käytetään useimmiten muita luokitusjärjestelmiä.
Lisää tietoa Suomenm kirjastoista ja Suomen kirjastalaitoksesta:
http://www.kirjastot.fi/
http://www.fla.fi/
Kirjailija on meksikolainen Carlos Fuentes ja hänen kirjansa Lohikäärmeen pää, joka on suomennettu 1980. Matti Rossin suomennoksesta on Outi Valle sovittanut Yleisradiolle kuunnelman 1987.
Ks. Wikipedia
http://fi.wikipedia.org/wiki/Carlos_Fuentes
Olisiko kyseessä HelMet-lukuhaaste, joka on ollut käytössä pari vuotta. Uutta vuoden 2017 lukuhaastetta luodaan parhaillaan ja on julkaistavissa viimeistään 31.12.2016.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Uutispalat/Lukuhaaste_o…
Amerikkalaiselta Richard Powersilta on ilmestynyt 7 romaania, joista yhtään ei ole suomennettu ja vain kahta on saatavissa Suomen kirjastoista: Jo löytämäsi "Prisoner's dilemma" Helsingin kaupunginkirjastosta ja "Three farmers on their way to a dance" Helsingin yliopiston kokoelmista (katso http://wwls.lib.helsinki.fi/lomake.html)
Ylistävien arvioiden (mm. http://www.amazon.com) perusteella tästä kirjailijasta kuullaan kyllä vielä lisää, toivottavasti suomennoksiakin on tulossa.
Richard Powersin haastattelun löydät osoitteesta http://www.raintaxi.com/powers.htm
Tässä vielä kaikki Powersin teokset:
Plowing the dark / Richard Powers.
New York : Farrar, Straus and Giroux, 2000.
Gain / Richard Powers.
New York : Farrar, Straus, and Giroux,…
Valitettavasti näyttää siltä, ettei Savonlinnan laulua ole koskaan levytetty tai julkaistu nuottina. Ainakaan Viola-tietokanta ei tiedä laulusta tai sanoittaja Veikko Koivistosta mitään. Ikävä tosiasia on, että maailma on täynnä lauluja, joita ei ole levytetty tai julkaistu nuottina. On toki mahdollista, että laulu sisältyy johonkin vanhaan nuottikokoelmaan, joita kaikkia ei ole vielä ehditty avata Violaan, mutta tällaisia kokoelmia on paljon ja niitten selailu todella iso urakka.
Heikki Poroila
Knakaanpään kirjastossa oli tosiaan joulutauko 24.12.-27.12.2020
Nyt kirjasto on taas auki varausten noutoa varten ma-ke klo 10-18 ja to klo 10-15 (aattopäivä)
Kirjaston aukioloajat löytyvät netistä http://kirjasto.kankaanpaa.fi/ tai niitä voi tiedustella kirjaston puhelinpalvelusta 044 577 2421
Japanilaisia ruokaohjeita löytyy mm. näistä kirjoista: Yamamoto, Katsuji: Sushi: herkkuja japanilaiseen tapaan; Telegon, Marie Louise: Helppoa ja hyvää Japanista; Jylhä, Kimmo: Raku, japanilainen ruokakirja. Lisää kirjoja löytyy Lapin kirjaston aineistotietokannasta www.lapinkirjasto.fi
hakemalla asiasanoilla Japani ja ruokakulttuuru
Suomalainen paikannimikirja vuodelta 2007 kertoo Ylläs-nimestä seuraavaa. Nimi on ilmeisesti saamelaisperäinen ja liittyy korkeaa tarkoittavaan adjektiiviin. Tämä on sijainnin kannalta loogista, koska kyseessä on seudun korkein tunturinhuippu. Lopun -lläs äänneasuun on saattanut vaikuttaa pohjoisempana olevan Pallas-tunturin nimi.
Hämeenlinnan kaupunginkirjaston kokoelmasta löytyvät muun muassa seuraavat teokset:
Alasalmi, Päivi: Loistava yksinhuoltajuus
Sukula, Seija: Matka äidiksi: tarinoita adoptiosta ja yksinvanhemmuudesta
Yksinhuoltajuus Suomessa
Mantu, Eve: Musta tulee perhe!: voimakirja yksin odottavalle
Rohkeutta, isä! / Tapio Aaltonen ... [et al.]
Eilenberger, Marianne: Sinkkuna myötä- ja vastoinkäymisissä
Hietamies, Leena: Onnen murut: yksinhuoltajan päiväkirjasta
Yksinhuoltajan elämänhallinnan opas / Eva Gottberg, Heljä Sairisalo (toim.).
Mahkonen, Sami: Lastensuojelu ja laki
Sosiaalipalveluiden ja -etuuksien lainsäädäntö / toimittaja: Mari Koskinen (2010)
Gottberg, Eva: Perhesuhteet ja lainsäädäntö (2007)
Sosiaali- ja terveydenhuoltolainsäädäntö 2011…
Suomalaisen nimipäiväkalenterin mukaan Annan päivää vietetään 9. joulukuuta ja Liisan päivää 19. marraskuuta.
Anna-Liisa ei ole saanut omaa päiväänsä nimipäiväkalenteriin. Kukka-Maaria taitaa olla ainoa siihen mukaan päässyt yhdysnimi.
https://almanakka.helsinki.fi/fi/nimipaivat/nimipaivahaku.html
Yleisradion äänitetietokannan, Fono.fi:n mukaan Anna mennä -alkusanoilla alkaa mm. Matin ja Tepon kappale Anna mennä vaan vuodelta 1977, Mamban samanniminen kappale vuodelta 1986 sekä Paha Kaksonen- yhtyeen uudempi esitys Anna mennä 2000-luvulta.
Fono.fi -tietokannan ns kirjastoversio on kaikkien käytössä osoitteessa www.fono.fi
Kappalehaku hakee myös alkusanoja.
Toivottavasti näillä neuvoilla tärppää!
Vaikuttaisi, että tämä voisi olla satu- tai loruteksti. Löysin sadun Jättiläinen, jolla ei ollut sydäntä, jossa jättiläinen haistelee kristityn veren hajua, mutta maa, taivas ja meri eivät ole sadun ainakaan kahdessa löytämässäni versiossa mukana,
Hupaisia satuja, https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/130245/Hupaisia_satuja.pdf?sequence=1
Pohjoismaisia satuja, http://www.phpoint.fi/ulrikaj/bookshelf/pksnorja.htm
Jaakossa ja pavunvarressa on tuota samaa teemaa, jättiläinen haistelee ihmisen tuoksua ja on aikeissa syödä Jaakon. Löysin erilaisia sanamuotoja, mutta en juuri tuota. Voisi olla, että on kyse joko tuosta Jättiläinen, jolla ei ollut sydäntä -sadun tai Jaakko ja pavunvarsi -sadun jostakin versiosta.…
Hei, valitettavasti nyt edes kaverille kilauttaminen ei tuonut varmaa tietoa suurroisto Koistisesta kertovasta kirjasta. Kaksi vaihtoehtoa kuitenkin löysin. Toinen on Ata Hautamäen jännäri Paluu Käpylään, jossa on yhtenä päähenkilönä Kaarle Koistinen. Toinen on Seppo Porvalin teos Daltonit: euralaisten Koistisen veljesten karu tarina kaatopaikalta rikoskierteeseen.
Tuo asia menee todella kauas historiaan. Nousiaisten nykyistä kirkkoa huomattavasti kaukaisempaan aikaan. En tiedä, kuinka paljon olet jo asiaa selvittänyt. Kannattaa ehkä aloittaa Maskun ja Nousiaisten historiasta. Molempien kuntien historiat voit lainata Maskun kirjastosta. Oja, Aulis : Maskun historia. Uudistettu laitos, 1992Oja, Aulis : Nousiaisten historia 1, 1977Markus Hiekkasen kirja Keskiajan kivikirkot (SKS, 2007) kertoo myös Nousiaisten kirkosta. Ehkä siellä on maininta myös nykyisen kirkon edeltäjistä ja sen papeista. Keskiaikaisia asiakirjoja on kovin vähän. Arkistojen portin aineistosivulta voit saada käsityksen siitä, millaisia asiakirjoja on olemassa. Keskiajan asiakirjatApua voit ehkä kysyä esimerkiksi…
Todennäköisesti kirja on Douglas Orgill´n "Kuudes talvi". Kirjan aiheena tiedemiesten epaonnistuneen kokeilun
aiheuttama jaakausi.
Muita samankaltaisia kirjoja ovat Doris Lessingin "Planeetta 8" ja Art Bell'n & Whitley Strieber'n "The global coming superstorm".
Linnunpelättimiä on käytetty niin kauan kuin on viljelty ja haluttu suojata viljelyksiä linnuilta. Monet verkkosivut kertovat saman historiikin. Linnunpelättejä on käytetty jo Egyptissä sekä Kreikassa. Löysin egyptiläisten variksenpeläteistä tutkimuksen Research Gatesta. Kreikkalaisten puutarhoista saattoi löytyä Priapos-patsas, joka toi hedelmällisyyttä ja pelotti lintuja, Priapus Encylopedia Mythica.
Suomen kielellä pelättihistoriaa on koonnut Tunturisusi-sivusto.
Linnunpelättimen rakennusohje Martoilla
Kuopio on liittynyt uuteen Valtakunnalliseen E-kirjastoon, joka avautuu 29.4.2024. Tämä uusi palvelu tarjoaa asiakkaille e-äänikirjojen ja e-kirjojen valikoiman lisäksi myös e-aikakauslehtiä. Kyseessä on siis kuntien yhteinen palvelu, jonka tuottaa ja jonka ylläpidosta vastaa Kansalliskirjasto yhdessä yleisten kirjastojen kanssa. Kun palvelun käyttö alkaa, Kuopion kaupunginkirjaston sivuille tulee tieto asiasta ja ohjeet palvelun käyttöön, joten kannattaa seurata kirjaston verkkosivuja: https://kuopio.finna.fi
Valtakunnalliseen E-kirjastoon ei tarvitse kirjastokorttia, vaan E-kirjasto-sovelluksen saa käyttöön vahvalla tunnistautumisella. E-kirjastoa voivat käyttää kaikki, joiden kotikunta on liittynyt siihen…
Yleisesti hyväksytty kirjoitustapa näyttää olevan suuri Pohjan sota. Siis kaikki sanat erikseen ja Pohja isolla alkukirjaimella. Esimerkiksi tietosanakirjoissa Spectrum, Studia ja Tietojätti 2000 on käytetty tätä muotoa. Voit tarkistaa asian lisäksi Vesa-verkkosanastosta osoitteesta http://vesa.lib.helsinki.fi/ysa/index.html . Hae sanalla 'sodat', niin saat listan tunnetuimmista sodista ja niiden oikeasta kirjoitustavasta (vrt. Persianlahden sota, jatkosota jne.). Tätä asiasanastoa käytetään mm. kirjastoaineiston kuvailussa ja tiedonhaussa.
