"Saha paloi poroksi keskiyöllä lauantaina heinäkuun 29 pnä 1967. Johtava lossinkuljettaja Pentti Koponen havaitsi tulipalon klo 23.45 aikaan punaisena kumotuksena sahan harjalla kattorakenteessa lukuisissa ikkunoissa, jotka aikanaan antoivat luonnonvaloa sisäsahaan, silloin jo kun saharakennus valmistui."
Lähde: Matti Rommi: Wahlin saha 1905-1967 - Lamposaari / 2013, (s. 305.)
Kallio, Maaret: Onnikujan kaverukset ja pomppiva massu. Väestöliitto 2014.
Pyyry, Noora & Sharratt, Aimée: Vauvapullaa. Books on Demand 2010.
Lindenbaum, Pija: Pikku-Litti ja lempparieno. WSOY 2007.
Huikko, Eeva: Vauva tulee valtakuntaan. Psykologien kustannus oy 2006.
Abedi, Isabel: Enni Possunen sanoo EN! Lasten Keskus 2005.
Janouch; Katerina: Mistä on pienet vauvat tehty? Tammi 2004.
Douglas, Ann: Ennen kuin synnyit. Perhemediat 2004.
Cole, Babette: Äiti ja elämän salaisuudet. Kustannus-Mäkelä 2003.
Höjer, Dan: Tervetuloa meille, vauva! Tammi 2001.
Braun, Gisela: Suuri EI ja pieni EI. Mll 2001.
Langreuter, Jutta: Napajuttu. Lasten Keskus 2000.
Evilampi, Mia: Lähde lentoon, Iiris – Kertomus HIV:stä lapsille. Suomen AIDS-tukikeskus…
Liekö sillan pituudelle määriteltävissä ehdotonta ylärajaa? Kaupunkien välinen etäisyys ei ainakaan ole syynä siihen, ettei Helsingin ja Tallinnan välille ole rakennettu siltaa: maailman pisin silta, Danyang–Kunshanin suuri silta Jinghun suurnopeusrautatiellä Pekingin ja Shanghain välillä, on nimittäin noin kaksi kertaa pitempi (164 kilometriä) kuin matka Helsingistä Tallinnaan (n. 80 km). Kesäkuussa 2011 avatun rautatien verrelle osuu myös maailman toiseksi pisin silta, 114-kilometrinen Langfangin–Qingxianin maasilta.
Lähde:
Guinness world records 2019
Tietokannoista löytyy ainakin Mustaputki-yhtyeen 80-luvulla taltioima The times they are a-changin' -tulkinta Kusessa ollaan (suomenkieliset sanat A. Antti). Kappale ilmestyi vuonna 1986 yhtyeen albumilla Musta putki – best off. Käännetty The times... siis on. Jos aivan tarkkoja ollaan, levylle sitä ei kuitenkaan ole laulettu, sillä Mustaputken tallenne julkaistiin ainoastaan kasettina.
Fono.fi - Äänitetietokanta
Kirjojen sidosasua ei Helmet-haussa (eikä tietääkseni muissakaan kirjastojen hakuohjelmissa) voi käyttää hakuterminä. Sen sijaan voit kunkin teoksen tiedoista tarkastaa, lukeeko niissä ISBN:n jälkeen sana "sidottu". Pokkarit eivät yleensä ole sidottuja, vaan sidotut kirjat ovat kovakantisia. Jos taas kirjan tiedoissa lukee "nidottu", se ainakin kaunokirjallisuuden kyseessä ollessa on mitä todennäköisimmin pokkari. Tosin kaikki nidotut teokset eivät ole kooltaan pokkareita.
Tässä esimerkki mainitsemiltasi tekijöiltä Hjorth ja Rosenfeldt:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2350587__Shjorth%20rosenf…
Kun rullaat kirjan tietoja alaspäin, löydät rivin
ISBN
9789511298908 sidottu
Tämä teos ei…
Tammerkoski-lehden numerossa 8/2001 julkaistun Tampereen yleiset saunat kaupunginosittain -listauksen perusteella Sandbergin sauna on toiminut osoitteessa Mustanlahdenkatu 14. Toisin kuin useimmille muille luettelon saunoille tälle ei ole löytynyt perustamis- eikä lopettamisvuotta – osoitteen lisäksi mainitaan vain nimet "Nattula, Grönlund, Sandberg". "Nattula" viittaa Mustanlahdenkatu 14:ssä sijainneeseen Finlaysonin rakennuttamaan kahdeksan työväenasunnon ryhmään. Tyko Varton Tammerkoski-lehteen 4/1939 kirjoittaman artikkelin perusteella saunaa on kutsuttu myös Nattulan saunaksi: "En ole edes Nattulan portista sisälle käynyt senjälkeen kun Nattulan sauna on ollut hävitettynä." Grönlund puolestaan lienee yksi Finlaysonin 1800-…
Kyseessä on länsisaksalainen 5-osainen tv-sarja Mustan lohikäärmeen salaisuus (Jenseits der Morgenröte 1984/85). Ohjaaja oli Sigi Rothemund ja sarjassa näytteli Suomesta Åke Lindman. MTV toimi osatuottajana. Sarja on esitetty Suomessa MTV1-kanavalla syksyllä 1985.Sarjan täydet tiedot löytyvät täältä:Jenseits der Morgenröte | filmportal.de
Nimi Ventelä pohjautuu ilmeisesti henkilönimeen Vende, Wende, Winde tai Windo, josta on paljon esimerkkejä varsinkin pohjoissaksalaiselta kauppa-alueelta. On arveltu, että nimi kertoo jo hävinneistä vendeistä, jotka asuivat Baltian alueella. Nimi Ventelä on liittynyt myös paikannimistöön. Lohjalla on Ventelä-niminen kylä, joka on mainittu vuonna 1546 muodossa Wendele. Myös Viipurin pitäjässä on Ventelän kylä, ja Vuokselassa on mainittu saman niminen taloryhmä. Ventelä-nimi on mainittu kirkonkirjoissa mm. Liedossa, Isossakyrössä, Viipurissa 1400- ja 1500-luvuilla. Muodossa Ventelä nimi on mainittu 1700-luvulla myös Kalajoella ja Kortesjärvellä.
Nykyisin Ventelöitä asuu pääasiassa Pohjanmaalla ja paikoin Pohjois-Suomessa. Vuonna 2016…
Kirjoja työelämän muutoksesta on kirjoitettu valtavasti ja erilaisista näkökulmista. Ohessa kirjoja, joista löytyy tarvitsemaasi tietoa. Ensin on muutama suomenkielinen ja lopuksi englanninkielisiä kirjoja.
ISBN 978-951-810-406-6
Nimeke: Työn muutoksen mukana : Työturvallisuuskeskus 1970-2010
Tekijät: Eino Ketola
Julkaisutiedot: Helsinki : Työturvallisuuskeskus, 2010
Ulkoasu: 100 s.
Asiasanat: TYÖTURVALLISUUSKESKUS; HISTORIA; TYÖELÄMÄ; TYÖSUOJELU
-----------------------------------------------------------------
ISBN 978-951-1-21265-2
Nimeke: Työelämän huonontumisen lyhyt historia : muutokset hyvinvointivaltioiden ajasta globaaliin hyperkilpailuun
Tekijät: Juha Siltala
Painos: Uud. p.
Julkaisutiedot: Helsinki : Otava, 2007
Ulkoasu: 848 s.…
Olet ilmeisesti jo tutkinut kirjailija Veikko Huoviseen liittyvää kirjallisuutta.
Nyt kaipaamiasi tietoja löytyy kirjasta Kuka kukin on 2001: " Huovinen, Veikko Johannes, kirjailija, metsänhoitaja, professori. s. Simo 7.5.1927, vanht ylimetsänhoit. Juho Aukusti H. ja Rosa Elina Hämäläinen. Puol. hammaslääk. Auli Hilkka Anneli Hemminki. Lapset Ritva 59, Esko 62, Pekka 64). Yo 46, metsänhoit. 52. Avustaja metsänhoit. metsähallinnon Lentiiran ja Sotkamon hoitoalueissa 54-56, vapaa kirjailija 57-. "
Kyseistä kirjasta löytyvät myös Huovisen saamat palkinnot.
Mikäli haluat tarkempia tietoja niin Arto Seppälän teoksessa Ajatus on hiirihaukka : Veikko Huovinen, humoristi kerrotaan Veikko Huovisen vanhemmista, lapsuudesta, opinnoista,…
Voisiko tarkoittamasi laulukirja olla Erkki Pohjolan ja Egil Cederlöfin toimittama "Tie musiikkiin : Musica II" (Musiikki Fazer), josta on olemassa useita eri painoksia? Itse pääsen katsomaan 9. painosta vuodelta 1974. Siinä on mainitsemistasi lauluista "Taivas on sininen ja valkoinen", "Arvon mekin ansaitsemme", "Kultakalat", "Joe Hill", "Puukenkätanssi", joka alkaa "Oozevize, voozevize", "Kasakkapartio" ja lopussa maakuntalauluja. Reijo Pajamon mukaan Pohjolan ja Cederlöfin Musica-kirjasarja edusti siirtymäkauden oppikirjaa kohti peruskoulua, sillä siihen kuului omia oppikirjoja eri luokka-asteille. Aiemmin kaikilla luokka-asteilla oli käytetty samaa laulukirjaa.
Sellaista laulukirjaa, joka sisältäisi kaikki mainitsemasi…
Bachin kirkkokantaattien määrä on 200 kappaleen paikkeilla. On vaikea sanoa suoraan, mitä kantaattia kirjailija olisi voinut tarkoittaa, sillä "Kun täältä lähden, Herrani" voisi sopia monen teoksen nimeen ja teemaan. Täsmälleen tuon nimistä teosta en kuitenkaan löytänyt.
Kenties kyseessä voisi olla kantaatti BWV161 (Komm, du süsse Todesstunde), BWV125 (Mit Fried und Freud ich fahr dahin) tai BWV12 (Weinen, Klagen, Sorgen, Zagen)? Kantaatissa BWV49 (Ich geh und suche mit Verlangen) on myös samankaltaisia teemoja.
Teoksia voi olla myös käännetty suomeksi eri tavalla vuosien varrella.
Vaikka kirjailija on maininnut kyseessä olevan kantaatti, mieleen tulee myös Matteus-passio (BWV244). Osa II, loppupuoli, harjoitusnumero 62 kohta "wenn ich…
Australiassa on maahantuotavalle tavaralle hyvin tiukat bioturvallisuussäännökset, joilla pyritään estämään haitallisten eliölajien ja tautien pääsy maahan. Ruoka ja elintarvikkeet ovat yksi keskeinen sääntelyn kohde, mutta täysin kiellettyä ei elintarvikkeidenkaan vienti Australiaan ole – esimerkiksi leipätuotteet (omaan käyttöön) kuuluvat sallittujen tuotavien ruokatavaroiden joukkoon.
Tarkempia tuoteryhmäkohteisia tietoja löytyy Australian rajavartioviranomaisen verkkosivuilta:
What food can you bring in? (abf.gov.au)
Yksityiskohtaiset tiedot Australian bioturvallisuutta koskevat tuontiehdot sisältävästä BICON-tietokannasta:
BICON - Australian Biosecurity Import Conditions (agriculture.gov.au)
Satu "Miljoona kissaa" löytyy kirjasta Rakkaimmat eläinsatuni, jonka on toimittanut Lesley O'Mara (Kustannus-Mäkelä, 1992, s. 161-175). Sadun on kirjoittanut ja kuvittanut Wanda Ga'g (näin sukunimi on kirjoitettu tässä kirjassa). Sadun alkuperäinen nimi on Millions of cats. Tähän kirjaan sen on suomentanut Raija Viitanen ja mukana on siis myös alkuperäiskuvitusta. Sadussa on "sata kissaa, tuhat kissaa, miljoona, biljoona, triljoona kissaa".
Vanhempi suomennos löytyy nimellä "Miljoonia kissoja" Martti Haavion, Aale Tynnin ja Väinö Mäkelän toimittamasta kirjasta Tarua ja totta (Uusi kansakoulun lukukirja 1, WSOY, 1961, s. 70-73). Kirjailijan nimi on tässä kirjassa kirjoitettu näin: Wanda Gag. Suomentajan nimeä ei mainita eikä sadussa ole…
Legenda langenneista enkeleistä, jotka saivat ihmisnaisten kanssa jälkeläisiä, on peräisin juutalaisten pyhistä teksteistä. Raamatussa heistä kerrotaan Vanhan testamentin 1. Mooseksen kirjan 6. luvussa. Heitä kuvataan jättiläisiksi ja muinaisajan kuuluisiksi sankareiksi. Trussoni on lukenut paljon kristillisiä kirjoituksia enkeleistä. Lisäksi kirjassa käsitellään muinaista kreikkalaista tarua Orfeuksesta. Luola, josta Orfeus kirjassa laskeutui Manalaan, on oikeasti olemassa Bulgariassa, mutta sen liittyminen Orfeukseen tai langenneisiin enkeleihin lienee Trussonin omasta päästä. Linkki kirjailijan haastatteluun ohessa http://pursuitist.com/arts/interview-with-angelology-author-danielle-tr… .
Lohikaloja on 66 lajia. Suomen lohikalastoon kuuluu yksi haukilaji, yksi kuorelaji ja 13 lohien heimon lajia (lohi, taimen, nieriät, siiat, muikku ja harjus).
Suomen eläimet (osa 3) -kirjan mukaan lohikaloilla on kaikilla selvä yhteinen tuntomerkki: rasvaevä.
Emme ikävä kyllä löytäneet Saima Harmajan runoutta italiaksi. Kävin läpi kaikki mahdolliset hakutavat ja käytin hyväksi myös italialaisia hakukoneita, mutta tuloksetta. Usealta italialaiselta sivulta löytyi kyllä muutaman virkkeen verran tietoa Harmajasta. Löysin myös italialaisen sivuston, jolla oli Harmajan runoja lausuttana suomeksi: http://www.logospoetry.org/
Erikoisin löytö oli erään Harmajan runon esperanto-käännös, joka löytyy osoitteesta http://donh.best.vwh.net/Esperanto/Literaturo/Poezio/kreado/printempou…
SKS:n ylläpitämässä suomalaisen kirjallisuuden käännöstietokannassakaan ei ollut mainintaan italiankielisistä käännöksistä. Tietokantaan voit tutustua osoitteessa: http://dbgw.finlit.fi/fili/kaan.php
Yleensä Turun sisäisissä kuljetuksissa varaukset saapuvat muutamassa päivässä, Turun ulkopuolelta voi kestää hiukan kauemmin. Jos teos ei ole saapunut viikon kuluessa, voit ottaa yhteyttä kirjastoon.
Green Building lehteä ei näytä olevan saatavissa Suomen kirjastoissa. Sitä ei löydy yleisten eikä yliopistokirjastojen yhteistietokannoista eikä myöskään elektronisena Nelli-portaalista. Yhteistietokannat ja Nelli-portaali ovat käytetttävissä kirjastoissa. Tietoa niistä on Kansaliskirjaston sivuilla http://www.kansalliskirjasto.fi/kirjastoala/linnea/tietokannat.html sekä http://www.kansalliskirjasto.fi/kirjastoala/nelli.html .
Aiheeltaan lähin Nellin kautta löytyvä elektroninen lehti on Building and environment, joka on luettavissa yliopistokirjastoissa.
Tietoa lehdestä saa julkaisijan sivuilta www.elsevier.com .
Yliopistokirjastojen Internetsivut löytyvät osoitteesta http://www.kirjastot.fi/fi-FI/kirjastot/yliopistokirjastot/ .
