Lohjan kaupunginkirjastossa on Superhessu-sarjakuvista saatavana vain Superhessu: sankari paikallaan. Se on tällä hetkellä lainassa. Muita Walt Disneyn sarjakuvia, Aku Ankka -lehtiä ja Aku Ankan taskukirjoja löytyy kaikista Lohjan kirjastoista. Tervetuloa katsomaan ja lainaamaan.
Digimuodossa (mp3 yms.) kirjastosta ei löydy musiikkiäänitteitä.
Mutta kirjastossa, esimerkiksi pääkirjaston musiikkiosastolla, on paljon erilaisia 60-luvun hittejä cd-levyillä.
Kirjastomme kokoelmassa on runsaat 300 teosta, jotka liittyvät Mannerheimiin tai hänen sukulaisiinsa. Useimmat on kuvitettu, ja joukossa on useita kokonaisia kuvateoksia. Mutta Mannerheimin lapsuudenkotiin ja perheeseen liittyviä kuvia on kovin niukasti. Kirjoissa toistuvat samat perheenjäsenten muotokuvat.
Hautajaiskuvia ei löydy myöskään Eva Mannerheim-Sparren lapsuudenmuistelmista eikä Sophie Mannerheimin elämäkerroista. Eva Mannerheim kertoo äitinsä hautajaisista mutta ei anna kaipaamiasi käytännön detaljeita. Hän mainitsee vain oman asunsa: ”pitkän, maatalaahaavan turkin”. (Mannerheim-Sparre, Eva: Lapsuuden muistoja. Otava 1952, s. 96).
Kuoleman kulttuurihistoriasta on melko paljon materiaalia. Mutta kirjat käsittelevät etupäässä…
Hautalaulua ei löytänyt toistaiseksi kuin vain runokokoelmasta Hiihtäjän virsiä, joka on käännetty vain venäjäksi ja ranskaksi. Näillä tiedoilla ei näyttäisi julkaistun ruotsiksi.
Maanmittauslaitoksen Karjalan kartat -palvelussa osoitteessa http://www.karjalankartat.fi pääsee selailemaan kohtalaisen tarkkoja karttoja. Pitäjänkarttaan ja Topografiseen karttaan (1:20 000) on nimetty yksittäisiä talojakin, joskin voi olla ehkä haastavaa silti yhdistää niitä nykykarttaan ja löytää vielä tarkka paikka. Sivustolta voi tulostaa karttoja.
Internetistä voitte hakea tietoa korkolainsäädännöstä Oikeusministeriön kotisivuilta osoitteesta http//finlex.om.fi Samasta osoitteesta saa myös tietoa aikaisemmista oikeuspäätöksistä. Helsingin kaupunginkirjastosta löytyy kirja: Wilhelmsson: Korkolaki ja viivästyskorko vuodelta 1984, tiedustelut pääkirjasto Pasila 310 85331. Kirjastoissa on käytettävissä lehtiartikkeleista Aleksi-lehtitietokanta, joista voisi myös löytyä asiaan liittyvää tietoa.
Pollock and the porroh man sijoittuu Sierra Leoneen. "Porroh" on nimitys paikallisten alkuasukasheimojen keskuudessa vaikuttavalle uskonnolliselle ja poliittiselle "organisaatiolle". "Porroh man" on yksinkertaisesti Porrohin jäseneksi vihitty mies.
Selkein löytämäni kuvaus Porroh-järjestelmästä löytyy vuonna 1887 Journal of the Royal Anthropological Institute of Great Britain and Irelandin numerossa 16 julkaistusta T. R. Griffithin artikkelista 'On the races inhabiting Sierra Leone':
"Of kindred character is the institution of Porroh among the men. There are two kinds, the religious and the political. No one is admitted to Porroh without being circumsised. He must live in the Porroh Bush for a time strictly secluded, especially from…
Valitettavasti emme löytäneet kirjaa. Kirjasammosta haulla haamut ei oikein vaikuttanut olevan osuvaa, mutta ehkä löydät näiden joukosta etsimäsi. Finna.fi:stä etsimällä löytyi Haamuhetki kullan kallis, (kuvaus Kirjasammossa), jossa on inhimillisiä haamuja, mutta kirja ei ollut kirjastossani saatavilla, joten en päässyt tutkimaan, olisiko siellä tällainen haamu.
Ehkä joku lukijoistamme tunnistaa kirjan?
hei,
Näistä voisi olla apua:
Wegelius, Sirkka; Yhdenmukaisuus ja ainutlaatuisuus : paikan identiteetti
lähiöparannuksen lähtökohtana. [Espoo] : Teknillisen korkeakoulun arkkitehtiosasto, 1996.
Teos käsittelee lähiöiden identiteettejä ja kaupunkiympäristöjen asuinalueita.
Rakennusperintö ja paikallisuus: Artikkeleita. Sirkka Köykkä (toim). Tampere, TTKK, arkkitehtuurin osasto, arkkitehtuurin historian ja teorian laitos, 2000.
Bäcklund, Pia; Paikallisyhteisön käsite ja asumisen arki: juurtumisen, asukasaktiivisuuden ja sosiaalisen vuorovaikutuksen tarkastelua. Helsinki, Helsingin kaupungin tietokeskus 1998.
Häikiö, Liisa; Paikallinen valta. Tampere 2001. Käsittelee mm. kaupunkisuunnittelua ja paikallisuutta.
Rakennettu ympäristö,…
Asiasanahaulla FOBIAT löytyy seuraavat suomenkieliset teokset:
Bourne, Edmund J: Vapaaksi ahdistuksesta - työkirja paniikista ja peloista kärsiville
Furman, Ben: Perhosia vatsassa - apua pelkoihin, paniikkiin ja ahdistukseen
Wetter-Parasie, Jost: Pelkojeni voittajaksi.
Kirjat löytyvät Lahden kaupunginkirjaston kokoelmista, saatavuustiedot voit tarkistaa Riimi-aineistotietokannasta: http://kirjasto.lahti.fi/riimi/zgate.dll
Enemmän erilaisiin pelkoihin ja niiden hoitokeinoihin liittyvää kirjallisuutta voit etsiä laajentamalla hakua esim. niin, että käyttät asiasanaa PELOT ja teet rajauksen luokkiin 14 (psykologia) ja 59 (lääketiede).Käytä luokkien yhteydessä katkaisumerkkiä.
Hei!
Löysin muutaman kirjan, jotka varmaan sopisivat hänen ikäiselleen:
"Juholla on kaksi kotia : puhutaan avioerosta lapsen kanssa", toimittanut Johanna Tarpila
Kivinen, Kirsi: "Äiti ja isä, vastatkaa!
Tässä sitten muutamia kuvakirjoja:
Cole, Babette: "Avioerotus"
Weninger, Brigitte: "Nähdään taas isä"
Manninen, Kirsti: "Yksin kaksin ystävinä"
Toivottavasti näistä löytyy sopivia.
Turun kaupunginkirjastossa säilytetään Maaseudun Tulevaisuus -lehteä kuusi kuukautta ja kuluva kuukausi. Voitte käydä lukemassa lehden pääkirjaston Uutistorilla.
Ylöjärven pääkirjastoon tulee MikroPC-lehti. Niitä on lehtilukusalissa lainattavana (laina-aika 2 viikkoa) vuosikerrat 2010-2012. Viimeisin saapunut numero on 5/2012. Osa lehdistä on lainassa. - Kysy lehtiä kirjastosta! Mikäli tarvitset ennen vuotta 2010 ilmestyneitä numeroita, niitä löytyy Tampereen pääkirjastosta.
Oili Tannisesta ja hänen tuotannostaan kerrotaan seuraavissa lehtiartikkeleissa: Onnimanni 1993; 3, s. 28-30, 50, Kotiliesi 1990; 18, s. 40-41, 43, Books from Finland 1971; 4, s. 12-14.
Hänestä on tietoa myös seuraavissa kirjoissa: Mielikuvia : suomalaisia
kirjankuvittajia (1989), Suomalaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita osa 4 / toim. Vuokko Blinnikka, Kari Vaijärvi (1987), Suomalainen kuvakirja : lastenkirjojen kuvituksia 1960-luvulta nykypäivään (1988), Lappalainen, Irja, Suomalainen lasten- ja nuortenkirjallisuus (2. uud. p. 1979).
Kulttuuritilaston verkkopalvelusta löytyy 3.19 Yleisten kirjastojen pää-, sivu- ja laitoskirjastot sekä niiden henkilöstö 1960–2017
https://pxhopea2.stat.fi/sahkoiset_julkaisut/kulttuuritilasto/html/suom0002.htm . Valmista graafia asiasta ei ole. Varhempia tietoja voi löytyä julkaisusta "Suomen yleisten kirjastojen historia" / toim. Ilkka Mäkinen | BTJ | 2009.
Vanhan ompelukoneen arvoon vaikuttavat monet tekijät. Arvo nousee jos kone toimii hyvin. Hintaan vaikuttaa myös onko kaikki alkuperäiset osat ja käyttöohjeet tallessa. Myynnissä olevista ompelukoneista pyydetään hyvin vaihtelevia hintoja, muutamasta kympistä n. 150:een euroon. Toisaalta Ebayssa ovat myynnissä pari art nouveau -mallia v. 1915 ja 1920, joista pyydetään 200 - 555€.
Kyseessä on varmaankin Anja Elenius-Pantzopoulosin lastenkirja Kun minä tulen suureksi : iloinen tarina kahdesta kaupungista (Kirjokansi, 1946).
Lastenkirjainstituutin sivuilla kirjaa kuvaillaan näin:
"Runsaasti kuvitettu lastenromaani kertoo kahdesta kaupungista: Surina ja Pörinä, kaduista Pippakatu ja Puppakatu ja henkilöistä kuten neiti Ralikka, neiti Palikka, neiti Pimpula, neiti Pampula, herra Kannikka, herra Kukkura, Lilo, Poju, jäätelönmyyjä Pim-Pam, kyyhkysestä nimeltä Mimi ja monista muista. Neljä värikuvaliitettä, lisäksi monia pieniä piirroskuvia tekstin lomassa, osa tekstistä tikkukirjaimin."
Alla olevasta linkistä näette myös kirjan kansikuvan.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au6da418ff-59cb-44ca-bfae…
Orivedellä järjestettiin maatalous- ja teollisuusnäyttely 29.7. - 30.7.1967. Tavanomaisen maatalousnäyttelyn sijasta käytettiin tätä nimitystä, koska kunnan elikeinorakenteessa oli jo tuolloin teollisuudella merkittävä osa. Viiden hehtaarin laajuisen näyttelykentän lisäksi näyttelyn sisätiloiksi oli varattu kentän läheinen yhteiskoulu. Uutisoinnissa todettiin Oriveden toimineen maatalousnäyttelyn järjestäjänä edellisen kerran vuonna 1948.
Helsingin Sanomat 27.7.1967
Nettiosoitteessa http://www.tukes.fi/nimileimarekisteri/ on nimileimaluettelo, jonka mukaan nimileima vv-o kuuluu Veikko Vainiolle. Hän on harjoittanut ammattiaan Haminassa. Nimileima on ollut voimassa 1962-1969 ja 1982-2003.
